Uusi vesiviljelyeläinten terveysdirektiivi hyväksytty

Uusi vesiviljelyeläinten terveysdirektiivi hyväksyttiin maatalous- ja kalastusministereiden kokouksessa 24. lokakuuta 2006. Direktiiviä sovelletaan kuitenkin vasta 1. elokuuta 2008 lähtien. Siihen saakka ovat voimassa nykyiset säädökset.

Koska direktiivi on vain raami,on kunkin jäsenvaltion valmisteltava sen perusteella oma kansallinen lainsäädäntö, jota on sovellettava 1. elokuuta 2008 lähtien. Tämä tarkoittaa sitä, että vuosien 2007 ja 2008 aikana uudistetaan koko nykyinen kalaterveyslainsäädäntö, mukaan lukien äyriäiset ja nilviäiset kuten simpukat. Säädösvalmistelutyö on mittava ja siihen toivotaan eri toimijoiden aktiivista osallistumista.

Direktiivissä säädetään kalojen, äyriäisten ja nilviäiset terveyttä koskevista vaatimuksista sisämarkkinakaupassa ja tuonnissa EU:n alueelle, sekä ennaltaehkäisevistä toimista ja tautien torjuntatoimenpiteistä. Seuraavien otsikoiden alla on selvitetty niitä asioita, jotka tulevat uusina vaatimuksina tai joihin tulee oleellisia muutoksia.

Tuotantoyritysten ja tiettyjen perkaamoiden terveyslupa

Kaikilla vesiviljelyn tuotantoyrityksillä tulee olla terveyslupa toiminnan harjoittamiseen. Vesiviljelyn tuotantoyrityksellä tarkoitetaan "voittoa tuottavaa tai tuottamatonta, julkista tai yksityistä yritystä, joka toteuttaa mitä tahansa toimia, jotka liittyvät vesiviljeltyjen eläinten kasvatukseen". Tuotantoyrityksellä voi olla useita kasvatuspaikkoja, jotka täytyy luetella luvassa ja kukin täytyy olla rekisterissä. Hyvin pienet, paikallisesti toimivat ruokakala/rapu/simpukkalaitokset ja "istuta- ja ongi" -kalastuspaikat eivät tarvitse lupaa, mutta niidenkin tulee rekisteröityä. Luvat ovat voimassa toistaiseksi ja ne voidaan evätä yhden tai useamman kasvatuspaikan osalta, jos yrityksen toiminnassa todetaan vakavia laiminlyöntejä.

Luvan edellytyksenä on mm., että yritys pystyy osoittamaan toiminta-/omavalvontajärjestelmän avulla, että sillä on tarkka kirjanpitoa kala- ja mätiliikenteestä, kuolleisuudesta, terveyden seurannasta ja sen tuloksista, sekä hyvä hygieniakäytäntö ja riskiin perustuva eläinten seurantajärjestelmä, joka havaitsee lisääntyneen kuolleisuuden. Yrityksen kaikki kasvatuspaikat tulee olla myös viranomaisen valvonnassa.

Lisäksi sellaisilla perkaamoilla tulee olla lupa, jotka käsittelevät esim. VHS- tai IHN-laitoksilta peräisin olevaa kalaa näistä taudeista vapailla alueilla tai joilla on vapauteen tähtäävä ohjelma. Luvan edellytyksenä on mm. jäteveden käsittely siten, että taudit eivät leviä.

Vuoden 2007 aikana on selvitettävä ja päätettävä mm.
• mikä on lupaviranomainen
• määriteltävä tarkasti mitä lupa edellyttää yrittäjiltä
• valmisteltava ja testattava käytännölliset "työkalut" omavalvontajärjestelmän rakentamiseksi
• yrityskohtaisen neuvonnan suunnittelu omavalvontajärjestelmien aikaansaamiseksi

Rekisteri terveysluvan saaneista viljely-yrityksistä ja perkaamoista

Viranomaisten on pidettävä rekisteriä terveysluvan saaneista yrityksistä. Uutta nykyisen vesiviljelyrekisterin vaatimuksiin on yksityiskohtainen tieto sisävesilaitoksen tulo- ja poistovesityksestä, sekä mihin terveysluokkaan yrityksen eri laitokset kuuluvat direktiivin listalla olevien tautien suhteen. Myös simpukkaa viljelevät laitokset, vaikka vain veden puhdistamiseksi, tulevat rekisteröinnin piiriin. Kalataudeista listalla ovat VHS (virusperäinen verenvuotoseptikemia), IHN (tarttuva haimakuoliotauti), ISA (tarttuva lohen anemia), SVC (karpin kevätviremia) ja KHV (koikarpin herpesvirus). Nilviäistaudeista listalla ovat ostereiden bomamioosi ja marteilioosi, jolle myös sinisimpukka on herkkä, sekä äyriäisten taudeista valkopilkkutauti.

Osa rekisterin tiedoista tulee olemaan julkisia kunkin maan www-sivulla, kuten yhteystiedot, viljelläänkö direktiivin listan taudeille herkkiä lajeja sekä terveysluokka kunkin taudin osalta.

Terveysluokat ovat seuraavat:
Luokka I: Hyväksytysti vapaa
Luokka II: Vapauteen tähtäävä ohjelma
Luokka III: Ei tiedetä olevan infektoitunut, mutta ei tautivapauteen tähtäävää ohjelmaa
Luokka IV: Taudin hävittämisohjelma
Luokka V: Infektoitunut

Vuosien 2007 ja 2008 aikana on tehtävä töitä mm. nykyisen vesiviljelyrekisterin sisällön ja hallinnoinnin uudistamiseksi. On päätettävä myös mm. mikä viranomainen luo ja ylläpitää internetsivustoa. Suomen jo saavuttamat VHS, IHN ja SVC-vapaudet siirtyvät uuden direktiivin kaudelle automaattisesti. Muiden tautien osalta on kerättävä evidenssiä tautivapauden osoittamiseksi. Merialueen VHS-vapautta haetaan talven aikana. Ahvenanmaan, Pyhtään ja Uudenkaupungin VHS-rajoitusalueilla jatketaan tautivapauteen tähtäävää ohjelmaa.

Kirjaamista koskevat velvoitteet

Toiminnan kirjaamista koskevat määräykset ovat samat kuin hygieniapaketissa: eläinten ja niistä saatavien tuotteiden siirrot, kuolleisuus kussakin epidemiologisessa yksikössä ja eläinten terveyden seurantajärjestelmän tulokset. Luvan saaneet perkaamot joutuvat pitämään kirjaa sisään tulevasta ja ulos menevästä materiaalista.

Uutta on kalojen kuljettajille osoitetut kirjaamisvaatimukset, kuten kuolleisuus kuljetuksen aikana, laitokset joilla kuljetusväline käy sekä mahdollinen veden vaihto kuljetuksen aikana, eli mistä vettä otettu ja minne laskettu. Vuosien 2007 ja 2008 aikana olisi luotava pelisäännöt vedenvaihtopaikoista ja desinfiointikäytännöistä. Tämä koskee myös sumppuveneitä.

Eläinten terveyden valvonta ja terveydenhuolto

Tautiriskiin perustuvaa eläinten terveyden seurantajärjestelmää on sovellettava kaikilla viljelylaitoksilla. Sen tavoitteena on havaita lisääntynyt kuolleisuus listattujen tautien osalta. Seurantajärjestelmään kuuluu seuranta (aktiivinen, passiivinen tai kohdennettu), viranomaisten tekemät tarkastukset sekä laitoksen itse organisoimat yksityisten tahojen tekemät tarkastukset.

Passiivinen seuranta tarkoittaa, että kuolleisuuden syyt tutkitaan. Aktiivinen seuranta tarkoittaa viranomaisen tai muun pätevän henkilön tekemää rutiinitarkastusta, jossa huomioidaan kliiniset oireet, otetaan näytteitä jos on kuolleisuutta tai muuten epäillään tauteja, ja ilmoitetaan niistä toimivaltaiselle viranomaiselle. Kohdennettu seuranta tarkoittaa viranomaisen tai muun pätevän henkilön tekemää rutiinitarkastusta, jossa otetaan näytteitä tietyn ohjelman mukaan ja tutkitaan ne. Jos on kuolleisuutta tai muuten epäillään tauteja, on niistä ilmoitettava toimivaltaiselle viranomaiselle. Käytännössä kohdennetulla seurannalla osoitetaan jonkun taudin vapaus.

Vuosien 2007 ja 2008 aikana on määriteltävä kriteerit eri riskitason kala-, rapu- ja simpukkalaitoksille esim. toiminnan ja sijainnin perusteella, ja päätettävä niiden valvonta- ja terveydenhuoltokäyntien ja näytteenottojen määrät. Tämä koskee myös luonnonravintolammikoita ja hautomoita. Direktiivissä on annettu minimisuositukset, mutta tarkoista vaatimuksista eri terveysluokissa säädetään myöhemmin komission päätöksillä.

Jäljitettävyys ja todistukset

Eläinten terveystodistusta edellytetään silloin, kun eläimet tuodaan sellaiseen jäsenvaltioon, vyöhykkeeseen tai osastoon, joka on vahvistettu direktiivin listan taudista vapaaksi tai sillä on tautivapauteen tähtäävä ohjelma tai jonkin taudin hävittämisohjelma. Terveystodistus tarvitaan myös jäsenvaltion sisällä, jos eläimet liikkuvat ao. vyöhykkeiden välillä. Terveystodistusvaatimus ei koske perattuja kaloja. Terveystodistus edellytetään myös silloin, kun esim. elävät tai teurastetut mutta perkaamattomat lohikalat lähtevät VHS-rajoitusalueelta.

Eläinten siirrot on kirjattava EU:n laajuiseen sähköiseen TRACES-järjestelmään aina, jos eläimet siirtyvät jäsenvaltioiden välillä ja ne tarvitsevat terveystodistuksen. Lisäksi TRACES-ilmoitus tulee tehdä aina, jos eläimet tulevat viljelyyn tai istutukseen, vaikka terveystodistusta ei tarvittaisikaan.

Tauteja koskevat ilmoitukset

Mikäli direktiivin listalla olevia tauteja epäillään tai havaitaan lisääntynyttä (=selittämätöntä) kuolleisuutta viljellyissä tai luonnonvaraisissa vesieläimissä, on siitä ilmoitettava välittömästi toimivaltaiselle viranomaiselle. Ilmoitusvelvollisuus on paljon nykyistä laajempi: eläinten omistaja ja laitoksen työntekijät, kalojen kuljetuksessa mukana olevat henkilöt, eläinten terveyspalveluun osallistuvat eläinlääkärit ja muut spesialistit, virkaeläinlääkärit, laboratorioiden johtajat sekä "kaikki muut henkilöt, jotka ovat ammatillisesti tekemisissä taudille alttiisiin lajeihin kuuluvien vesieläinten tai tällaisista eläimistä saatavien tuotteiden kanssa".

Ilmoitusvelvollisuuden laajeneminen sisällytetään käynnistyneeseen eläintautilain kokonaisuudistukseen.

Kansallisesti vastustettavat taudit

Direktiivissä annetaan lakipohja vastustaa muitakin kuin listan tauteja kansallisesti, jos se maan sisällä katsotaan tarkoituksenmukaiseksi. Mikäli toimet vaikuttavat jäsenmaiden väliseen kauppaan, ne on hyväksytettävä EU:n pysyvässä eläinlääkintökomiteassa. Tällä hetkellä näitä lisävakuuksia on myönnetty Gyrodactylus salaris -loiselle ja bakteeriperäiselle munuaistaudille (BKD) ja tarttuvalle haimakuoliotaudille (IPN), mutta nämä arvioidaan uudelleen lähivuosien aikana.

Vuoden 2007 aikana on selvitettävä mitä tauteja vastustetaan viranomaistoimin ja mitkä jätetään elinkeinon hoidettaviksi, sekä mille taudeille yritetään lisävakuuksia. Myös nykyisten siirtorajoitusten tarve ja sisältö on arvioitava uuden direktiivin valossa, eli siirtokielto merestä ja alimman nousuesteen alapuolelta sisävesiin ja paisetaudin suoja-alueet. Asetus G. salaris -loisen leviämisen ehkäisemiseksi Ylä-Lappiin uusittiin vuonna 2004, eikä asetukseen ole näköpiirissä muutostarpeita.

Lisätietoja:
eläinlääkintöylitarkastaja Riitta Rahkonen, MMM, p. 09 160 53280

 
© Elintarviketurvallisuusvirasto Evira, Mustialankatu 3, 00790 Helsinki, puh. 029 530 0400