Kinokuumetta naudoissa

Evirassa todettiin helmikuussa kahdella eri tilalla eri puolilla maata naudan kinokuumetta. Kinokuumeen aiheuttaa herpesvirus, joka tarttuu nautoihin oireettomista lampaista.

» Lue lisää

Lääkepakkauksen jakaminen apteekeissa

Lääkkeen myyntipakkaus on tarvittaessa jaettava apteekissa. Apteekki ei saa toimittaa merkittävästi suurempaa määrää lääkettä neuvottelematta asiasta lääkkeen määrääjän kanssa.

» Lue lisää

Broilereilta eristettyjen kampylobakteerien resistenssi yleistyi Suomessa vuonna 2014

Suomessa kampylobakteerien resistenssin esiintyvyys on eurooppalaiseen keskitasoon verrattuna edelleen vähäistä, vaikka kotimaisista teurasbroilereista eristettyjen kantojen fluorokinoloni- ja tetrasykliiniresistenssi lisääntyi vuonna 2014 selvästi vuoteen 2013 verrattuna.

» Lue lisää

Siipikarjan AE-rokotteista

Siipikarjan AE-rokotteiden saatavuushäiriöt jatkuvat.

» Lue lisää

Uudistettu hevosten lääkitysopas

Maaliskuun alussa julkaistu hevosten lääkitysopas sisältää 2014 lopussa muuttuneen lääkitsemislainsäädännön.

» Lue lisää

Muistuta lampolaa lääkekirjanpidosta

Tuotantoeläimenä pidettävistä lampaista on pidettä lääkityskirjanpitoa. Kannattaa varmistaa, että lampuri on tästä lainsäädännön vaatimuksesta tietoinen. Puuttuva kirjanpito voi johtaa täydentävien ehtojen valvonnassa tukiseuraamuksiin.

» Lue lisää

Ajankohtaista eläinten terveydestä ja lääkityksestä – ilmoittaudu nyt!

Eviran järjestämä koulutuspäivä eläinlääkäreille pidetään tänä vuonna torstaina 19. toukokuuta.

» Lue lisää

Siipikarjan salmonellanäytteenottoon muutoksia

Siipikarjan salmonellanäytteenottoon tuli muutoksia pienimuotoisen toiminnan osalta 1.4.2016 alkaen. Tilalla teurastetun siipikarjan lihan toimittaminen vähittäismyyntiin on tullut mahdolliseksi ja tämä toiminta on huomioitu broilerien ja kalkkunoiden salmonellavalvonnassa.

» Lue lisää

Toimi epäillessäsi laitonta tuontia – suojaat suomalaisia raivotaudilta ja ekinokokkoosilta

» Lue lisää

Suomi on saamassa klassisen scrapien mitättömän riskin statuksen

EU-komissio on esittänyt, että Suomessa voidaan katsoa olevan mitätön riski klassisen scrapien esiintymiselle. TSE–asetuksen muutos tullee voimaan kesällä.

» Lue lisää

Lääkeluettelot

Lääkeluettelot ja niiden muutokset ovat nähtävillä Eviran verkkosivuilla.


 
© Elintarviketurvallisuusvirasto Evira, Mustialankatu 3, 00790 Helsinki, puh. 029 530 0400
Saparo - uutiskirje eläinlääkäreille
 

Kinokuumetta naudoissa

Evirassa todettiin helmikuussa kahdella eri tilalla eri puolilla maata naudan kinokuumetta. Kinokuumeen aiheuttaa herpesvirus, joka tarttuu nautoihin oireettomista lampaista.

Molemmissa tapauksissa sairastuneilla naudoilla oli ollut kontakti lampaisiin. Tautiin sairastuu useimmiten karjasta yksittäisiä eläimiä. Kinokuume voi tarttua myös sikaan, jos sika ja lammas ovat kontaktissa keskenään tai samassa ilmatilassa. Ihmiseen kinokuume ei tartu. Vuosittain naudoissa on todettu yksittäisiä kinokuumetapauksia. Vuonna 2015 ei todettu yhtään tapausta.

Lisää tietoa kinokuumeesta

 
© Elintarviketurvallisuusvirasto Evira, Mustialankatu 3, 00790 Helsinki, puh. 029 530 0400
 

Lääkepakkauksen jakaminen apteekeissa

Lääkkeen myyntipakkaus on tarvittaessa jaettava apteekissa. Apteekki ei saa toimittaa merkittävästi suurempaa määrää lääkettä neuvottelematta asiasta lääkkeen määrääjän kanssa.

Varsinaisia huumausaineita ja PKV -lääkevalmisteita ei apteekki saa toimittaa lääkemääräyksessä ilmoitettua suurempaa määrää.

Muista varovaisuus PKV-lääkkeitä ja huumeita määrätessäsi

Eläinlääkärin on määrättävä lääkevalmisteet kaupan olevia pakkauskokoja vastaavina määrinä. Erityisistä hoidollisista syistä eläinlääkäri voi määrätä lääkettä myös vakiopakkauksesta poikkeavan määrän.

Väärinkäyttöön soveltuvan lääkkeen, kuten huumausaineen ja PKV-lääkkeen, määräämisessä eläinlääkärin on aina noudatettava erityistä huolellisuutta ja varovaisuutta. Eläinlääkäri ei saa määrätä väärinkäyttöön soveltuvia lääkkeitä ensimmäisen kerran eläintä hoitaessaan, ellei eläinlääkäri totea välitöntä lääkitystarvetta. Ensiapuluonteiset lääkemääräykset on rajoitettava pieniksi väärinkäytön ehkäisemiseksi.

Fimean tiedote 23.3.2016
Lääkepakkaus on tarvittaessa jaettava apteekissa

Maa- ja metsätalousministeriön asetus lääkkeiden ja lääkerehujen määräämisestä eläinlääkinnässä
(7/EEO2008, muut 20/EEO/2010)

Lisätietoja:
ylitarkastaja Henriette Helin-Soilevaara, henriette.helin-soilevaara@evira.fi
p. 040 489 3352

 
© Elintarviketurvallisuusvirasto Evira, Mustialankatu 3, 00790 Helsinki, puh. 029 530 0400
 

Broilereilta eristettyjen kampylobakteerien resistenssi yleistyi Suomessa vuonna 2014

Suomessa kampylobakteerien resistenssin esiintyvyys on eurooppalaiseen keskitasoon verrattuna edelleen vähäistä, vaikka kotimaisista teurasbroilereista eristettyjen kantojen fluorokinoloni- ja tetrasykliiniresistenssi lisääntyi vuonna 2014 selvästi vuoteen 2013 verrattuna.

Vuonna 2014 broilereista eristetyistä kampylobakteereista 25 % oli resistenttejä fluorokinoloneille ja 17 % tetrasykliinille. Vuoden 2014 resistenssitilanne oli poikkeuksellinen sillä resistenssitasot laskivat jälleen vuonna 2015. Resistenttien bakteerikantojen alkuperää ei tiedetä ja niitä tutkitaan parhaillaan tarkemmin Evirassa. Suomessa mikrobilääkkeitä käytetään broilerintuotantoketjussa hyvin vähän eikä tuotantopolven broilereita lääkitä lainkaan. Resistenssiä muille tutkituille mikrobilääkeryhmille, mukaan lukien makrolidit, ei esiintynyt.

Kotimaassa teurasbroilereista vuonna 2014 eristetyillä E. coli -indikaattoribakteereilla resistenssi oli pääosin varsin vähäistä; resistenssiä esiintyi eniten tetrasykliinille (10,9 %), jota todettiin hieman enemmän kuin edellisessä seurannassa vuonna 2011. Vuonna 2014 seulottiin myös ESBL/AmpC-entsyymiä tuottavia E. coli -bakteereita; niiden esiintyvyys teurasbroilereilla oli 7 %. Näitä bakteereita on todettu Suomessa broilereilla vuodesta 2010.

Lisätietoa eläimistä ja elintarvikkeista eristettyjen bakteerien mikrobilääkeresistenssiseurannasta Suomessa on koottu internetsivulle www.zoonoosikeskus.fi

Tarkempia tietoja löytyy 9.3.2016 julkaistusta tiedotteesta sekä EFSA-ECDC:n raportista (englanniksi).

 
© Elintarviketurvallisuusvirasto Evira, Mustialankatu 3, 00790 Helsinki, puh. 029 530 0400
 

Siipikarjan AE-rokotteista

Siipikarjan AE-rokotteiden saatavuushäiriöt jatkuvat.

Siksi on tärkeää toimittaa lääketukkuun ennakkotieto tarvittavista rokotemääristä.

Siipikarjan AE-rokotteiden saatavuushäiriöt jatkuvat
Myyntiluvallisella Avipro AE -rokotteella on edelleen saantihäiriö. Tukkuliike Tamron mukaan Izofac encefalomielite –erityislupavalmistetta ei juuri nyt saa, mutta sitä voidaan tilata kevääksi lisää maahan, jos Suomen tarpeita vastaavasta rokotemäärästä saadaan ajoissa tieto tukulle.

Yhteydenotot lääketukkuun tulee edelleen tehdä 7.12.2015 Fimean sivuilla julkaistun tiedotteen mukaisesti.

Valmistetta tilataan vain käyttötarvetta vastaavasti Suomeen, joten saumaton yhteistyö lääketukun kanssa on nyt välttämätöntä.

Lisätietoja:
Kristina Lehmann, eläinlääkäri, p.029 522 3376 (Fimea)

 
© Elintarviketurvallisuusvirasto Evira, Mustialankatu 3, 00790 Helsinki, puh. 029 530 0400
 

Uudistettu hevosten lääkitysopas

Maaliskuun alussa julkaistu hevosten lääkitysopas sisältää 2014 lopussa muuttuneen lääkitsemislainsäädännön.

Muuttuneessa lääkitsemislainsäädännössä on otettu huomioon 1.1.2016 voimaan tullut EU:n hevospassiasetus.

Hevosen lääkitys ja tunnistaminen – lyhyt oppimäärä yksissä kansissa

On myönnettävä, että hevosta koskevat lääkitys- ja tunnistamissäännökset hevospasseineen eivät ole nopeasti hallittavissa. Eläinlääkäreiden ja omistajien avuksi on tehty hevosten lääkitysopas. Toivottavasti tämä Eviran opas on avuksi lainsäädännön saloihin tutustuttaessa.

Muistuta omistajaa teurastamisen vaatimuksista

Hevosen matkaa teurastamolle suunnittelevalle omistajalle on muistutettava siitä, että hevospassissa on oltava lääkityssivu, jolle voidaan merkitä teurastuskielto ja kuuden kuukauden varoajalliset lääkkeet. Ellei sivua vanhassa passissa ole, hevosta ei teurastamo voi ottaa vastaan teurastettavaksi. Siten vanha passi tai rekisterikirja, josta lääkitystarra puuttuu, ei kelpaa teurastamolla.

Uudistetun lääkitysoppaan löydät täältä

Hevosten tunnistamiseen liittyviä usein kysyttyjä kysymyksiä ja niiden vastauksia on koottu Evira.fi-sivuille. Kysymyksiä ja vastauksia lisäillään sivulle tarpeen mukaan.

Lisätietoja:
Hevosten lääkitsemistä koskevista säännöksistä ylitarkastaja
Liisa Kaartinen, p. 029530 5138
Hevosten tunnistamiseen liittyvistä vaatimuksista jaostopäällikkö
Jaana Mikkola, p. 040 831 8425

 
© Elintarviketurvallisuusvirasto Evira, Mustialankatu 3, 00790 Helsinki, puh. 029 530 0400
 

Muistuta lampolaa lääkekirjanpidosta

Tuotantoeläimenä pidettävistä lampaista on pidettä lääkityskirjanpitoa. Kannattaa varmistaa, että lampuri on tästä lainsäädännön vaatimuksesta tietoinen. Puuttuva kirjanpito voi johtaa täydentävien ehtojen valvonnassa tukiseuraamuksiin.

Elintarvikkeita tuottavasta eläimestä on pidettävä lääkekirjanpitoa

Tuotantoeläinten lääkityksestä pidettävästä kirjanpidosta on säädetty MMM:n asetuksella 21/2014. Kirjanpito koskee tuotantoeläimelle annettuja lääkkeitä ja lääkerehuja. Aina tuottajille ei ole selvää, mitkä valmisteet ovat lääkkeitä. Tämän vuoksi loishäätöön käytettäviä valmisteita ei ehkä ole kirjattukaan kirjanpitoon, vaikka olisi pitänyt. Samoin rokotteista kannattaa varmistaa, että myös ne tulevat kirjatuiksi lääkekirjanpitoon. Eviran sivuilta löytyy lisätietoa
Sivun oikeasta palkista löytyy myös mallilomakkeita kirjanpidon avuksi.

Ja vielä muistutusta kaskadin varoajoista

Lampaita ja vuohia tulee potilaiksi varsin harvoin. Niille hyväksyttyjä lääkkeitä on myös varsin vähän, joten usein eläinlääkäri joutuu käyttämään muille tuotantoeläimille hyväksyttyjä lääkkeitä. Jos käytettävä valmiste on hyväksytty naudalle, on mahdollista käyttää naudan varoaikoja myös lampaille ja vuohille, koska nämä on katsottu nautaa läheisesti muistuttaviksi eläinlajiksi. Lainsäädännöstähän tämä löytyy MMM:n asetuksen 17/2014 liitteen 2 luvusta 3.

Lisätietoja:
ylitarkastaja Liisa Kaartinen, p. 029530 5138

 
© Elintarviketurvallisuusvirasto Evira, Mustialankatu 3, 00790 Helsinki, puh. 029 530 0400
 

Ajankohtaista eläinten terveydestä ja lääkityksestä – ilmoittaudu nyt!

Eviran järjestämä koulutuspäivä eläinlääkäreille pidetään tänä vuonna torstaina 19. toukokuuta.

Eläinten terveyden ja lääkitsemisen ajankohtaisten asioiden koulutuspäivä järjestetään 19.5. Ilmoittautumiset viimeistään ti 10.5. koulutusjärjestelmän kautta.

Aamupäivä on varattu ajankohtaisille eläintautiasioille ja iltapäivä eläinten lääkitsemiselle, jolloin myös julkistetaan uudet päivitetyt mikrobilääkesuositukset.

Koulutus järjestetään Eviran Viikin toimipisteessä kokoustila Kalevissa. Lisäksi koulutukseen on mahdollista osallistua videoyhteyden välityksellä seuraavilta paikkakunnilta: Hämeenlinna, Joensuu, Jyväskylä, Kajaani, Kankaanpää, Kouvola, Kuopio, Loimaa, Mikkeli, Mäntsälä, Oulu, Rauma, Rovaniemi, Seinäjoki, Tampere, Turku, Vaasa, Ylivieska. Tarkemmat yhteystiedot löytyvät Eviran koulutukset-sivulta. Osallistuminen yksittäisillä LYNC-yhteyksillä ei ole mahdollista.

Koulutus on tarkoitettu kaikille eläinlääkäreille ja se on maksuton.

Ohjelma

Lisätietoja ohjelmasta:
ylitarkastaja Tiia Tuupanen, tiia.tuupanen@evira.fi, p. 040 489 3348,
ylitarkastaja Liisa Kaartinen, liisa.kaartinen@evira.fi, p. 040 554 2238
Lisätietoja käytännön järjestelyistä:
toimistosihteeri Minna Kokkonen, minna.kokkonen@evira.fi, p. 040 489 3356

 
© Elintarviketurvallisuusvirasto Evira, Mustialankatu 3, 00790 Helsinki, puh. 029 530 0400
 

Siipikarjan salmonellanäytteenottoon muutoksia

Siipikarjan salmonellanäytteenottoon tuli muutoksia pienimuotoisen toiminnan osalta 1.4.2016 alkaen. Tilalla teurastetun siipikarjan lihan toimittaminen vähittäismyyntiin on tullut mahdolliseksi ja tämä toiminta on huomioitu broilerien ja kalkkunoiden salmonellavalvonnassa.

Siipikarjan salmonella-asetusta (1037/2013) on muutettu pienimuotoisen toiminnan näytteenoton osalta (15 §). Broileri- ja kalkkunakasvattamoissa, jotka luovuttavat lihaa vain suoraan kuluttajille tai toimittavat lihaa vain vähittäismyyntiin, näytteenottotiheys määräytyy tuotettavan siipikarjanlihan määrän perusteella. Näytteenotto tehdään 1 - 4 kertaa vuodessa. Munintakanojen sekä emojen osalta näytteenottoon ei tule muutoksia, mutta asetukseen lisätään lintumäärärajat, joiden ylittyessä on noudatettava normaalia näytteenotto-ohjelmaa. Kanaloissa ja kasvatuskanaloissa tämä raja on 1000 kanaa ja emokasvattamoissa ja emokanaloissa 250 lintua. Eviran taulukko siipikarjan salmonellanäytteenotosta on päivitetty vastaamaan muutettua asetusta.
Taulukko on saatavissa Evira.fi-sivuilta

Myös alkutuotantoasetusta (MMMa 1368/2011) on muutettu kirjanpidon säilytysajan osalta. Jatkossa salmonellavalvontaa koskevaa kirjanpitoa on säilytettävä vähintään kolme vuotta. Tämä muutos tuli voimaan 22.3.2016.

Maa- ja metsätalousministeriön asetus (211/2016) kanojen ja kalkkunoiden salmonellavalvonnasta annetun maa- ja metsätalousministeriön asetuksen 15 §:n muuttamisesta.

Maa- ja metsätalousministeriön asetus (188/2016) elintarvikkeiden alkutuotannon elintarvikehygieniasta annetun maa- ja metsätalousministeriön asetuksen muuttamisesta.

MMM tiedote 10.3.2016 Tilojen suora- ja vähittäismyyntiä helpotetaan

Lisätietoja:
ylitarkastaja Tiia Tuupanen, p. 040 489 3348

 
© Elintarviketurvallisuusvirasto Evira, Mustialankatu 3, 00790 Helsinki, puh. 029 530 0400
 

Toimi epäillessäsi laitonta tuontia – suojaat suomalaisia raivotaudilta ja ekinokokkoosilta

Kolmannet maat (EU, ETA ja Schengen –alueiden ulkopuliset maat)

Lemmikkeinä pidettävien eläinten (koira, kissa, fretti) laittomat maahantuonnit kolmansista maista ovat lisääntyneet. Vuonna 2014 hallintopäätöksiä laittomasti maahantuoduista eläimistä tehtiin 20 kpl ja vuonna 2015 40 kpl. Vuonna 2016 kolmen ensimmäisen kuukauden aikana laittomia tuonteja Eviran tietoon on tullut jo 20 kpl. Yleisin tuontimaa on Venäjä, josta yksityishenkilö tuo mukanaan eläinlääkinnällisen rajatarkastuksen ohi koiria ja kissoja ja myy / tai luovuttaa ne edelleen. Eläimet voivat olla kotoisin pentutehtailta tai ne voivat olla katukoiria. Maahantuojalla voi olla terveystodistus ei-kaupalliseen siirtoon, mutta tämä terveystodistus ei oikeuta maahantuojaa myymään eläimiä eteenpäin. Myytäviksi / luovutetttavaksi tarkoitetuilla eläimillä täytyy olla terveystodistus myyntiin ja rajatarkastus, josta todisteena CVED-todistus. Puutteita on myös raivotaudin vasta-ainetesteissä (maaluettelon ulkopuoliset maat) ja ekinokokkoosilääkityksessä. Usein uusi omistaja on ostanut kolmannesta maasta lähtöisin olevan koiran netistä ja myyjä on vakuuttanut kaiken olevan kunnossa. Valitettavan usein näin ei ole.

Virallisesti vastustettavia eläintauteja Suomessa ovat rabies (MMMa 724/2014) ja ekinokokkoosi (EU) N:o 1152/2011). Suomessa on viimeisin todettu raivotautitapaus vuonna 2007 Intiasta laittomasti tuodulla koiralla. Lemmikkien laiton tuonti aiheuttaa päivittäistä uhkaa eläinten ja ihmisten terveydelle ja Suomen raivotauti- ja ekinokokkoosivapaudelle. Jokaisella eläinlääkärillä, niin yksityisellä kuin virkaeläinlääkärillä, on velvollisuus toimia epäillessään laitonta maahantuontia.

Tunnistaminen
Eläimen ikä, (raivotautirokotus annettu aikaisintaan 12 viikon iässä)
Odotusaika (21 vrk maaluettelon) -> eläin Suomessa vähintään 15 vk ikäinen
Tutkitusti vasta-aineita rabiesvasta-ainetestin perusteella – 30 vrk odotus ensirokotuksesta –3kk odotus lähtömaassa (maaluettelon ulkopuoliset maat) -> Eläin Suomessa vähintään 7 kk ikäinen

Asiakirjat
Eläin ostettu toiselta henkilöltä: EU:ssa leimattu rajaeläinlääkärin myöntämä yhteinen eläinlääkinnällinen tuloasiakirja (CVED)
Lähtömaan virkaeläinlääkärin myöntämä EU-mallinen terveystodistus 577/2013/EU Liite IV oman lemmikin kanssa matkustettaessa (ei velvoita eläinlääkinnälliseen rajatarkastukseen, ei oikeuta eläimen myyntiä tai luovutusta. Myytäväksi / luovutettavaksi tarkoitettu eläin tarvitsee terveystodistuksen tuontiin ja todisteena rajatarkastuksesta on CVED-dokumentti).

Tarkastus
Yksityinen eläinlääkäri havaitsee puutteita maahantuonnissa -> tiedoksi alueen virkaeläinlääkärille, joka tekee virallisen tarkastuksen.

Virkaeläinlääkärin asiakirja- ja kliininen tarkastus.
-> Alkuperä kolmannessa maassa: Virkaeläinlääkäri tekee tarkastuspöytäkirjan, skannaa ja lähettää viipymättä lentoasema@evira.fi

ELÄINTÄ EI SAA ROKOTTAA RABIESTA VASTAAN. EKINOKOKKOOSILÄÄKKEEN SAA ANTAA JA MIKROSIRUN ASETTAA KOIRALLE, JOS EI OLE ANNETTU.

Omistajan on syytä tietää, että rajanylityksen jälkeen tehtävät toimenpiteet eivät poista rajanylityksessä olleita puutteita. Mikäli eläimellä on raivotauti, ei rokotus sitä poista. Mikrosiru tulee asettaa, jos sellaista ei ole, sillä eläin tulee voida tunnistaa myöhemmin. Ekinokokkoosilääkitys on kansanterveydellinen toimenpide, joka estää Echinococcus multilocularis –loisen leviämisen Suomeen. Huom. Passia ei saa myöntää laittomasti maahantuodulle eläimelle.

Eläin tulee määrätä kotieristykseen ja voimaan astuu kielto luovuttaa sitä eteenpäin. Eläimen haltijan on pidettävä eläin eristyksessä ja hallussaan siihen saakka, kun Eviran hallintopäätös tulee. Tämän jälkeen on noudatettava päätöksen päävelvoitetta

Ohjeet
Eläimen on oltava eristyksissä, kunnes Eviran hallintopäätös tulee haastemiehen välityksellä. Omin päin koiraa ei saa viedä maasta, naapuriin, näyttelyyn, julkisille paikoille ym. eikä luovuttaa muille, vaan se on pidettävä eläimen haltijan luona. On suositeltavaa, että tällaisen eläimen käsittelijä ottaa rabiesrokotuksen.

Päätös
Evira toimittaa haastemiehen välityksellä omistajalle / haltijalle.

Tuonti Venäjältä Viron kautta
Viro sallii rokottamattomien koirien, kissojen ja frettien ei-kaupallisen siirron kolmansista maista. Tämä tarkoittaa sitä, että omistaja voi tuoda oman lemmikkinsä rokottamattomana mukanaan (yleensä Venäjältä). Suomeen Venäjältä lähtöisin olevia lemmikkejä ei voi tuoda Viron kautta. Mikäli lemmikki on tuotu Viroon ei-kaupallisen siirron papereilla ja sille on hankittu EU-passi ja myyty eteenpäin, on kyseessä laiton tuonti. Viron kautta kierrättämällä on pyritty hävittämään lemmikin alkuperä (voi olla katukoira Venäjältä -> rabiesriski).

EU-mallinen lemmikkieläinpassi
Voidaan myöntää vain Euroopan Unionissa myöntäjänä EU:ssa laillistettu eläinlääkäri.
Raivotautirokotuksen voi passiin merkitä vain EU:ssa laillistettu eläinlääkäri.
Ekinokokkoosilääkityksen voi merkitä myös kolmannen maan laillistettu eläinlääkäri.

Hälytyskellojen soitto, kun
EU-mallisen lemmikkieläinpassin on myöntänyt kolmannen maan eläinlääkäri.
Raivotautirokotuksen on EU-passiin merkinnyt kolmannen maan eläinlääkäri.
Kertomuksen mukaan eläin ostettu netistä, papereita ei ole saatu mukaan eikä myyjään saada yhteyttä.
Ei virallisia papereita. HUOM! Kolmannen maan lemmikkieläin ”passi” ei ole virallinen asiakirja!

Rabies eli eläimen raivotauti on viruksen aiheuttama kaikkiin nisäkkäisiin, myös ihmiseen, tarttuva keskushermostosairaus. Tauti leviää yleisemmin sairastuneen eläimen puremasta. Raivotaudin itämisaika vaihtelee viikoista jopa useaan kuukauteen. Itämisaika riippuu viruksen määrästä elimistössä ja infektiokohdasta. Vaihtelevat ja epätarkat oireet ilmenevät vasta taudin loppuvaiheessa, vain vähän ennen eläimen menehtymistä. Sairastunut eläin erittää virusta jo päiviä ennen oireiden alkua. Ihmisen rabiestartunta on yleisimmin seuraus sairastuneen eläimen puremasta tai haavaan tai limakalvolle joutuneesta eläimen syljestä. Tauti johtaa kuolemaan muutaman päivän kuluessa oireiden alkamisesta. Rabiestartuntaa ei voida todeta ennen oireiden alkamista. Oireiseen tautiin ei ole hoitoa.

Lisätietoa rabieksesta

Raivotaudin levinneisyys 2015

Heisimatoihin kuuluvan Echinococcus multilocularis -loisen elinkiertoon kuuluu madon aikuisvaihe pääisännässä ja toukkavaihe väli-isännässä. Aikuiset loiset elävät lihansyöjien ohutsuolessa yleensä oireettomilla kantajilla. Munat poistuvat pääisännän suolesta ulosteen mukana. Väli-isännät saavat tartunnan suun kautta, esim. saastuneiden marjojen tai koiran turkkiin tarttuneiden madonmunien välityksellä. Ihmisessä loisen toukkavaiheet muodostavat sisäelimiin nesteen täyttämiä rakkulamaisia muodostumia. Jos ihminen joutuu heisimadon toukka-asteen väli-isännäksi, taudin vakavia kliinisiä ja patologisia oireita havaitaan pitkän itämisajan jälkeen ja hoitamattomien tai riittämättömästi hoidettujen potilaiden kuolleisuus voi olla yli 90 prosenttia.

Lisätietoa ekinokokkoosista

Ekinokokkoosin levinneisyys 2015

Liitteet
EU-mallinen terveystodistusmalli tuontiin (2013/519/EU liite)

EU-mallinen terveystodistusmalli ei-kaupalliseen siirtoon (577/2013/EU Liite IV)

Ohje laittomasti EU:n alueelta tuoduiksi epäiltyjen koirien, kissojen ja frettien tarkastamisesta, nro 15273/4 saatavilla
EHYT-yksiköstä ehyt@evira.fi

 
© Elintarviketurvallisuusvirasto Evira, Mustialankatu 3, 00790 Helsinki, puh. 029 530 0400
 

Suomi on saamassa klassisen scrapien mitättömän riskin statuksen

EU-komissio on esittänyt, että Suomessa voidaan katsoa olevan mitätön riski klassisen scrapien esiintymiselle. TSE–asetuksen muutos tullee voimaan kesällä.

Asetusmuutoksen myötä Suomen kaikkien lampaiden ja vuohien pitopaikkojen status vastaa nykyistä vapaaehtoisen scrapie-terveysvalvonnan terveysluokkaa 1. Nykyinen scrapie –terveysvalvonta lopetetaan, ja samalla loppuvat myös terveysvalvontaan liittyvät tarkastuskäynnit. Asetuksen voimaan tuloon asti terveysvalvontaan kuuluvien pitopaikkojen tulee edelleen noudattaa terveysvalvonnan ehtoja mm. eläinten siirtojen ja näytteiden lähettämisen osalta. Tarkastuskäyntejä tiloille ei alkuvuoden aikana kannata tehdä. Saavutetun aseman säilyttämiseksi on tärkeää, että raatokeräily toimii tehokkaasti. Keräilyalueen ulkopuolella sijaitsevien pitopaikkojen näytteenotto ohjeistetaan erikseen myöhemmin.

Lisätietoja:
ylitarkastaja Miia Kauremaa, miia.kauremaa@evira.fi (eläintautien valvonta)

 
© Elintarviketurvallisuusvirasto Evira, Mustialankatu 3, 00790 Helsinki, puh. 029 530 0400
 

Lääkeluettelot

Lääkeluettelot ja niiden muutokset ovat nähtävillä Eviran verkkosivuilla.

 
© Elintarviketurvallisuusvirasto Evira, Mustialankatu 3, 00790 Helsinki, puh. 029 530 0400