Täydentävien ehtojen vuoden 2009 indikaattorikohtaisten tulosten yhteenveto

Eläinten merkintään ja rekisteröintiin, kasvinsuojeluaineisiin, rehuihin, elintarvikkeisiin, eläintaudeista ilmoittamiseen ja eläinten hyvinvointiin liittyvää täydentävien ehtojen valvontaa tehtiin vuonna 2009 yhteensä n. 2200 tilalla.

» Lue lisää

Hevoseläinten sukusolujen ja alkioiden eläintautivaatimukset sisämarkkinakaupassa

1.12.2010 tuli voimaan uudistettu maa- ja metsätalousministeriön asetus koskien hevoseläinten sukusoluille ja alkioille asetettavia vaatimuksia Euroopan unionin sisämarkkinakaupassa.

» Lue lisää

Koirien ja kissojen ekinokokkilääkitys on annettava ennen Suomeen tuloa

Suomeen tuleville koirille ja kissoille on annettava enintään 30 päivää ennen sen saapumista Suomeen annos asianomaiselle eläinlajille hyväksyttyä lääkettä myyräekinokokkoosia aiheuttavia heisimatoja vastaan. Lääkityksestä on oltava eläinlääkärin antama todistus. Lääkityksen antanut eläinlääkäri merkitsee annetun hoidon lemmikkieläinpassiin, jonka on seurattava kaikkia maahan saapuvia kissoja ja koiria.

» Lue lisää

Uudistuksia elävien eläinten ja eläimistä saatavien sivutuotteiden sisämarkkinakaupan lainsäädännössä

Elävien eläinten ja eläimistä saatavien sivutuotteiden ehdot EU:n sisämarkkinakaupassa muuttuivat 1.12.2010. Muutokset koskevat muita eläinlajeja kuin tuotantoeläinlajeja.

» Lue lisää

Turkiseläinten uuden taudin syytä etsitään turkiseläinkasvattajien, yliopiston sekä viranomaisten yhteistyönä

Suomen Turkiseläinten Kasvattajain Liitto ry (STKL), Helsingin yliopiston Eläinlääketieteellinen tiedekunta (HYELTDK) sekä Elintarviketurvallisuusvirasto Evira käynnistävät yhteistyöhankkeen, jossa selvitetään syitä turkiseläimillä esiintyvään, mahdollisesti eläimestä toiseen tarttuvaan, silmä- ja ihotulehdukseen. Hankkeen tuloksia hyödynnetään taudin vastustamisen ja hävittämisen sekä eläinten hoidon suunnittelussa. Hanke aloitetaan marraskuussa 2010 ja se jatkuu vuoden 2011 loppuun asti.

» Lue lisää

Eläinsuojeluviranomaiset kokoontuivat Säätytalolla

Noin 150 eläinsuojeluviranomaista kokoontui 24.11.2010 Helsingin Säätytalolle Eviran järjestämään viranomaisten eläinsuojelupäivään. Hyvän vastaanoton saanut eläinsuojeluviranomaisten välinen keskustelutilaisuus on tarkoitus järjestää jatkossa vuosittain.

» Lue lisää

Komissiolle ehdotus maaseudun kehittämisohjelman muutoksista: eläinten hyvinvointia tulisi parantaa

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2007-2013 on puolivälissä ja ohjelman seurantakomitea päätti kokouksessaan 30.11.2010 esittää komissiolle muutoksia eläinten hyvinvointitukeen.

» Lue lisää

Antibioottiseminaari Evirassa kokosi laajan asiantuntijajoukon

Antibioottiresistenssiä ja resistenssin seurantaa eläimillä ja koko elintarvikeketjussa käsiteltiin Elintarviketurvallisuusvirasto Evirassa 9.11.2010 pidetyssä seminaarissa, johon osallistui lähes 100 asiantuntijaa.

» Lue lisää

Eurobarometri: Suomalaiset luottavat elintarviketurvallisuuteen ja elintarvikeketjun toimintaan

EU-kansalaisten elintarvikkeisiin ja ruokaan liittyviä huolenaiheita ja luottamusta viranomaisiin on selvitetty Euroopan komission ja elintarviketurvallisuusviranomaisen (EFSA) toteuttamassa Euroopan laajuisessa tutkimuksessa.

» Lue lisää

Lääkeluettelot Eviran sivuilla

Lääkeluettelot ja niiden muutokset ovat nähtävillä Eviran internetsivulla.
Lääkeluettelot

Uusia julkaisuja

Valtakunnallinen ohjelma eläinten terveyden ja hyvinvoinnin valvonnasta sekä kuntien järjestämistä eläinlääkäripalveluista 2011-2014 (Evira)

Hyvää joulua Saparon lukijoille!


 
© Elintarviketurvallisuusvirasto Evira, Mustialankatu 3, 00790 Helsinki, puh. 029 530 0400
Saparo - uutiskirje eläinlääkäreille
 

Täydentävien ehtojen vuoden 2009 indikaattorikohtaisten tulosten yhteenveto

Eläinten merkintään ja rekisteröintiin, kasvinsuojeluaineisiin, rehuihin, elintarvikkeisiin, eläintaudeista ilmoittamiseen ja eläinten hyvinvointiin liittyvää täydentävien ehtojen valvontaa tehtiin vuonna 2009 yhteensä n. 2200 tilalla.

Eniten tehtiin nautojen merkinnän ja rekisteröinnin valvontoja (n. 880 tilalla) ja kasvinsuojeluaineiden käytön valvontoja (n. 670 tilalla). Suurin osa valvottavista tiloista valittiin otantamenettelyllä (2065 tilaa). Loput tiloista tulivat täydentävien ehtojen valvontojen piiriin muiden tilalle tehtyjen valvontojen tai ilmiantojen johdosta.

Otantatiloilla havaittiin laiminlyöntejä hygieniatarkastuksissa n. 10 %:lla tiloista, eläinten merkinnän ja rekisteröinnin valvonnoissa n. 19 %:lla tiloista ja eläinten hyvinvoinnin valvonnoissa n. 20 %:lla tiloista. Vähiten laiminlyöntejä havaittiin kiellettyjen aineiden valvonnassa, rehuvalvonnassa ja kasvinsuojeluaineiden käytön valvonnassa (0 - 1 %:lla tiloista).

Hygieniavalvonnoissa havaittiin eniten laiminlyöntejä lypsämisessä ja puhdistamisessa käytettävän veden laadun selvittämisessä. Eläinten merkinnässä ja rekisteröinnissä eniten puutteita oli nautojen korvamerkkeihin liittyen ja lampaiden ja vuohien ilmoittamisessa eläinrekistereihin. Hyvinvoinnin valvonnoissa eniten puutteita havaittiin vasikoiden pitopaikan vaatimusten, sikojen virikemateriaalin sekä avokanaloiden tilavaatimusten ja virikkeiden osalta.

Useimmissa tapauksissa tilalle ehdotettu tukivähennys laiminlyönnistä oli 3 % tai sitä vähemmän. Tahallisia laiminlyöntejä löydettiin yksi koskien vasikoiden hyvinvointia, yksi koskien munivien kanojen hyvinvointia ja kaksi koskien nautojen merkintää ja rekisteröintiä. Tahallisen laiminlyönnin seuraamusprosentti on 20 – 100 %.

Lisätietoja valvontojen tuloksista:
”Täydentävien ehtojen vuoden 2009 valvontatulokset Manner-Suomessa - indikaattorikohtaiset tiedot”(pdf, Evira)

Lisätietoja:
Ylitarkastaja Ulla Ollila p. 040 1821998

 
© Elintarviketurvallisuusvirasto Evira, Mustialankatu 3, 00790 Helsinki, puh. 029 530 0400
 

Hevoseläinten sukusolujen ja alkioiden eläintautivaatimukset sisämarkkinakaupassa

1.12.2010 tuli voimaan uudistettu maa- ja metsätalousministeriön asetus koskien hevoseläinten sukusoluille ja alkioille asetettavia vaatimuksia Euroopan unionin sisämarkkinakaupassa.

Hevoseläinten sukusolujen ja alkioiden sisämarkkinakaupassa noudatettavista eläinten terveyttä koskevat ehdot uudistettiin komission asetuksella 176/2010, joka sellaisenaan on myös Suomen lainsäädäntöä. Tämän johdosta voimassa oleva säädös (MMMp 21/EEO/96) jouduttiin uudistamaan.

Sisämarkkinakaupan edellytyksenä on, että hevoseläinten sperma on peräisin jäsenmaan eläinlääkintöviranomaisen hyväksymältä oriasemalta tai spermavarastosta ja että alkiot ja munasolut vastaavasti ovat hyväksytyn alkionkeräys- tai tuotantoryhmän keräämiä. Uuden asetuksen mukaan Suomessa oriasemien, spermavarastojen ja alkioryhmien hyväksymisestä vastaavat aluehallintovirastot läänineläinlääkärin tarkastettua niiden toiminnan. Vuosittaisesta valvonnasta vastaavat puolestaan kunnaneläinlääkärit.

Asetuksen voimaan tulon jälkeen kaikki aiemmin hyväksytyt oriasemat ja alkioryhmät on hyväksyttävä uudelleen. Kuitenkin sellaista spermaa, joka on tuotettu vanhan säädöksen voimassa ollessa, saa toimittaa sisämarkkinakauppaan. Komission päätöksessä 2010/470/EU ovat sisämarkkinakaupassa käytettävät terveystodistusmallit. Sisämarkkinakaupan terveystodistukset laaditaan TRACES järjestelmässä.

Sisämarkkinakauppaan eri jäsenmaissa hyväksytyt toimijat (Euroopan komissio)

Maa- ja metsätalousministeriön asetus hevoseläinten sukusolujen ja alkioiden eläintautivaatimuksista Euroopan unionin sisämarkkinoilla (Finlex)

Komission asetus 176/2010 (Eur-Lex)

Komission päätös 2010/470/EU (Eur-Lex)

Lisätietoja:
Lainsäädäntö:
Eläinlääkintöylitarkastaja Seppo Kuosmanen, maa- ja metsätalousministeriö, p. 09 1605 2272

Sisämarkkinakaupan ohjeistus:
Ylitarkastaja Jaana Vuolle, Evira, p. 020 77 24217, 040 489 3322

Oriasemien, spermavarastojen ja alkioryhmien hyväksyminen:
Ylitarkastaja Miia Kontturi, Evira, 020 77 24224, 040 489 3352

 
© Elintarviketurvallisuusvirasto Evira, Mustialankatu 3, 00790 Helsinki, puh. 029 530 0400
 

Koirien ja kissojen ekinokokkilääkitys on annettava ennen Suomeen tuloa

Suomeen tuleville koirille ja kissoille on annettava enintään 30 päivää ennen sen saapumista Suomeen annos asianomaiselle eläinlajille hyväksyttyä lääkettä myyräekinokokkoosia aiheuttavia heisimatoja vastaan. Lääkityksestä on oltava eläinlääkärin antama todistus. Lääkityksen antanut eläinlääkäri merkitsee annetun hoidon lemmikkieläinpassiin, jonka on seurattava kaikkia maahan saapuvia kissoja ja koiria.

Lääkityksen tarkoituksena on estää ekinokokkiloisen tulo Suomeen. Suomessa ei ole koskaan todettu myyräekinokokkoosia.

Koirien ja kissojen ekinokokkilääkitysvaatimusta on tarkennettu 1.12.2010 lähtien. Vaatimus koskee EU:n sisämarkkinoilla tapahtuvaa tuontia. Ekinokokkilääkitys (pratsikvantelia tai epsiprantelia sisältävää lääkettä) on siis annettava ennen maahantuloa, sillä vaatimusta oli sovellettu virheellisesti ja lääkitys oli usein annettu koirille ja kissoille jo Suomessa ennen ulkomaille matkustamista.

Ekinokokkilääkitys ei toimi ennaltaehkäisevästi vaan se tuhoaa vain ne loiset, jotka koira on voinut saada oleskeltuaan maassa, jossa ekinokokkiloista esiintyy. Suomessa ennen matkaa annettu loislääkitys ei estä ekinokokkiloisen maahantuloa.

Käytännössä lääkityksen voi antaa joko siinä maassa, josta lähtee koiran tai kissan kanssa Suomeen, esimerkiksi Latviassa, vaikka matkustaakin Viron kautta Suomeen. Jos matkustajalle on käytännöllisempää, voi lääkityksen antaa koiralle myös vasta Virossa. Tärkeätä on, että lääkitys on annettu ulkomailla ennen Suomeen tuloa niin, että loiset tuhoutuvat eivätkä pääse leviämään Suomessa.

Evira suosittelee, että eläimet lääkitään uudelleen 30 päivän kuluttua edellisestä lääkityksestä.

Koirilta ja kissoilta ei vaadita heisimatolääkitystä, jos eläin tuodaan Suomeen 24 tunnin kuluessa siitä, kun se on viety pois Suomesta.

Lisätietoja:
Ylitarkastaja: Virva Valle, p. 040 489 3359

 
© Elintarviketurvallisuusvirasto Evira, Mustialankatu 3, 00790 Helsinki, puh. 029 530 0400
 

Uudistuksia elävien eläinten ja eläimistä saatavien sivutuotteiden sisämarkkinakaupan lainsäädännössä

Elävien eläinten ja eläimistä saatavien sivutuotteiden ehdot EU:n sisämarkkinakaupassa muuttuivat 1.12.2010. Muutokset koskevat muita eläinlajeja kuin tuotantoeläinlajeja.

Koirien ja kissojen ekinokokkilääkityksen vaatimusta tarkennetaan sisämarkkinatuonnin yhteydessä. Lääkitys on annettava siinä maassa, mistä eläin tuodaan Suomeen.
Poroilla voidaan noudattaa kansallisia vaatimuksia. Suomeen tuodaan poroja Ruotsista ja Norjasta teuraaksi ja porokilpailuihin. Uuden asetuksen mukaan ehdot tuonnissa molemmista maista ovat samat.

Minisikojen tuontiluvista sisämarkkinatuonnissa luovutaan. Minisikojen tuojien on rekisteröidyttävä Elintarviketurvallisuusvirasto Eviraan vastaavasti kuin muiden tuotantosikojen tuonnissa. Kaikki siat aiheuttavat samanlaisen eläintautien leviämisen riskin, joten minisikojen ja tuotantosikojen sisämarkkinakaupassa noudatetaan samanlaisia eläinten terveyttä koskevia vaatimuksia. Suomeen tuodaan vuosittain jonkin verran sikoja lemmikeiksi ja tutkimustarkoituksiin.

Myös kaupallisten harrastelintujen ja lemmikkilintujen tuontiluvista luovutaan sisämarkkinatuonnissa. Asetuksessa määritetään näille linnuille sisämarkkinatuonnin eläinten terveyttä koskevat ehdot.

Kimalaisten sisämarkkinakaupassa on noudatettava vastaavia ehtoja kuin mehiläisten sisämarkkinakaupassa. Kimalaiset ja mehiläiset levittävät samoja eläintauteja. Suomeen tuodaan kimalaisia pölyttämistarkoituksiin.

Maa- ja metsätalousministeriön asetuksessa otetaan huomioon maaliskuussa 2011 voimaan tuleva EU:n uudistettu sivutuotelainsäädäntö. Sisämarkkinatuonnin merkittävin muutos on se, että jatkossa Suomeen voidaan tuoda turkiseläinten rehuksi sivutuoteasetuksen mukaisesti valmistettua käsiteltyä eläinvalkuaista (luokan 3 aineksesta valmistettua lihaluujauhoa).

Turkiseläinten rehuksi tuotavien teurastuksen sivutuotteiden ja kalaperäisen aineksen jäljitettävyyttä ja valvontaa tehostetaan siten, että näiden sivutuotteiden sisämarkkinatuonnista on tehtävä ennakkoilmoitus Eviralle jokaisesta erästä.

Maa- ja metsätalousministeriön asetus eläintautien vastustamiseksi suoritettavista tarkastuksista Euroopan yhteisön sisämarkkinoilla annetun maa- ja metsätalousministeriön asetuksen (977/2006) muuttamisesta (Finlex)

Maa- ja metsätalousministeriön asetus eräiden elävien eläinten, eläimistä saatavien sivutuotteiden sekä eräiden tavaroiden eläintautivaatimuksista Euroopan yhteisön sisämarkkinoilla

Lisätietoja:
lainsäädännön muutokset:
eläinlääkintöylitarkastaja Seppo Kuosmanen, maa- ja metsätalousministeriö, p. 040 197 01 80

eläinten ja sivutuotteiden
sisämarkkinakaupan ohjeistus:
ylitarkastaja Virva Valle, Evira, p. 020 77 24309
ylitarkastaja Taina Haarahiltunen, Evira, p. 040 755 9074

Lemmikkieläinten tuonnin neuvontapuhelin p. 020 690 991 (ark. maanantaista keskiviikkoon klo 9-11), ehyt@evira.fi

 
© Elintarviketurvallisuusvirasto Evira, Mustialankatu 3, 00790 Helsinki, puh. 029 530 0400
 

Turkiseläinten uuden taudin syytä etsitään turkiseläinkasvattajien, yliopiston sekä viranomaisten yhteistyönä

Suomen Turkiseläinten Kasvattajain Liitto ry (STKL), Helsingin yliopiston Eläinlääketieteellinen tiedekunta (HYELTDK) sekä Elintarviketurvallisuusvirasto Evira käynnistävät yhteistyöhankkeen, jossa selvitetään syitä turkiseläimillä esiintyvään, mahdollisesti eläimestä toiseen tarttuvaan, silmä- ja ihotulehdukseen. Hankkeen tuloksia hyödynnetään taudin vastustamisen ja hävittämisen sekä eläinten hoidon suunnittelussa. Hanke aloitetaan marraskuussa 2010 ja se jatkuu vuoden 2011 loppuun asti.

Viimeisten vuosien aikana on Suomessa esiintynyt yhä enenevässä määrin turkiseläimillä uutta silmä- ja iho -ongelmaa. Taudin syy ei ole tähänastisista tutkimuksista huolimatta selvinnyt. Syyksi epäillään kuitenkin jonkinlaista tarttuvaa tautia koska on viitteitä siitä, että tauti olisi levinnyt tiloilta toiseen uusien eläinten mukana. Samantyyppistä tautia on myös esiintynyt muissa turkistuottajamaissa kuten Kanadassa ja ilmeisesti myös Tanskassa.

Ketuilla on esiintynyt erityisesti marras–joulukuussa silmätulehduksia kun taas minkeillä ja suomensupilla on esiintynyt samaan aikaan huomattavia määriä tassu- ja ihotulehduksia. Oireet kehittyvät eläimillä nopeasti parissa päivässä eikä taudin hoito antibiooteilla näytä kovin hyvin tehoavan. Nuoret eläimet näyttäisivät olevan herkempiä sairastumaan tautiin. Kevättä kohti sairastuvuus vähenee eikä uusia tapauksia ilmaannu enää maaliskuun jälkeen ennen syksyä. Siitoseläimet sairastuvat joulu–helmikuun aikana. Tauti tuntuu olevan lievempioireinen joulun jälkeen.

Hankkeessa on tarkoitus kerätä kattava otos näytteitä tarkoin valituilta tarhoilta. Näytteet tutkitaan Eviran Seinäjoen toimipaikassa ja jatkotutkimuksia suoritetaan Eviran virologian yksikössä, HYELTDKssa sekä sen yhteistyölaboratorioissa. Taudin tämän hetkinen laajuus, taudille altistavia tekijöitä sekä tähän asti käytettyjä toimenpiteitä taudin taltuttamiseksi, selvitetään laajassa turkiseläinkasvattajille suunnatussa kyselytutkimuksessa.

Lisätietoja:
Heli Kallio, Evira, heli.kallio@evira.fi
Tuula Dahlman, STKL, tuula.dahlman@stkl-fpf.fi
Heidi Rosengren, HYELTDK, heidi.rosengren@helsinki.fi

 
© Elintarviketurvallisuusvirasto Evira, Mustialankatu 3, 00790 Helsinki, puh. 029 530 0400
 

Eläinsuojeluviranomaiset kokoontuivat Säätytalolla

Noin 150 eläinsuojeluviranomaista kokoontui 24.11.2010 Helsingin Säätytalolle Eviran järjestämään viranomaisten eläinsuojelupäivään. Hyvän vastaanoton saanut eläinsuojeluviranomaisten välinen keskustelutilaisuus on tarkoitus järjestää jatkossa vuosittain.

Eviran ensimmäistä kertaa järjestämään valtakunnalliseen viranomaisten eläinsuojelupäivään oli kutsuttu kaikki eläinsuojelulain mukaiset viranomaiset vahvistettuna syyttäjillä. Tapahtumalle tuntuu olleen selvä tilaus, mikä näkyi ilmoittautuneiden ilahduttavan korkeassa määrässä. Kaikki kutsutut tahot olivat Säätytalolla hyvin edustettuina, ja osallistujia saapui aina pohjoisinta Suomea myöten.

Edellisenä yönä iskenyt lumimyräkkä sotki pahasti aamuliikennettä, mutta tästä huolimatta Säätytalon isossa salissa ei montaa tyhjää tuolia näkynyt. Runsaslukuisimpana paikalla olivat edustettuina virkaeläinlääkärit -läänineläinlääkärit, kunnan- ja kaupungineläinlääkärit, valvontaeläinlääkärit, tarkastuseläinlääkärit, rajaeläinlääkärit sekä terveydenhuollon johtajat - joita tilaisuudessa oli yhteensä kahdeksisen kymmentä. Kuntasektorilta oli mukaan ilmoittautunut myös kymmenkunta terveystarkastajaa. Hallinnonalan edustajia Evirasta ja maa- ja metsätalousministeriöstä oli paikalla parikymmentä.

Poliisien ja syyttäjän vahva edustus tilaisuudessa mahdollisti antoisan keskustelun eläinsuojeluvalvontaprosessin kaikkien eri sektorien välillä. Poliisi oli saapunut tilaisuuteen ilahduttavasti yli kolmenkymmenen edustajan voimin. Myös syyttäjiä oli paikalla toistakymmentä.

Alustuspuheenvuoroissa käytiin läpi koko eläinsuojeluvalvontaprosessi

Eviran pääjohtaja Jaana Husu-Kallio avasi tilaisuuden ja johti puhetta koko päivän ajan. Eviran puheenvuoron pitivät myös Eläinten terveys ja hyvinvointi –yksikön johtaja Jaana Mikkola, joka esitteli maassamme tehtävää eläinsuojeluvalvontaa ja sen nykytilaa, sekä lakimies Minna Ruotsalo, joka selvensi eläinsuojelutarkastusten juridisia kuvioita ja toi esille omia havaintojaan eläinsuojeluvalvonnan ongelmakohdista.

Ansiokkaat alustuspuheenvuorot pitivät lisäksi Kangasniemen kunnaneläinlääkäri Maria Tirkkonen, Pohjois-Suomen aluehallintoviraston läänineläinlääkäri Hanna Lounela, komisario Outi Petersohn Helsingin kihlakunnan poliisilaitokselta sekä kihlakunnansyyttäjä Jarmo Rintala Pohjanmaan syyttäjänvirastosta. Alustuksissa kuvailtiin eläinsuojeluvalvontaprosessin kulkua valvontatilanteesta poliisitutkinnan kautta eläinsuojelurikosten käsittelyyn syyttäjälaitoksessa. Kukin alustaja toi lisäksi esille omia kokemuksiaan sekä kehitysehdotuksia viranomaisten toimintaan prosessin eri vaiheissa. Kuten kihlakunnansyyttäjä Jarmo Rintala totesi, tarkka dokumentointi tutkinnan kohteena olleen ajanjakson tapahtumista ja olosuhteista on keskeisessä asemassa prosessin onnistuneelle loppuunsaattamiselle.

Paikallinen yhteistyö kaiken perusta

Alustusten jälkeen tilaisuudessa käytiin aktiivista keskustelua eri osallistujatahojen kesken. Keskusteluissa todettiin yhteisesti, että viranomaisten välinen yhteistyö ja tiedonkulku ovat avainasemassa tapausten käsittelyn kitkattomalle sujumiselle. Viranomaisten verkostoituminen sekä yhteiset toimintalinjat, toimintatavat sekä toimintaohjeet ovat keinoja, jolla tähän tavoitteeseen voitaisiin päästä. Evira toikin esille halukkuutensa yhteistyöhön esimerkiksi poliisien koulutuksessa ja ohjeistuksessa, mikä voisi osaltaan edesauttaa eläinsuojelurikosten tutkintaa ja virka-avun saantia valvontatilanteissa.

Tilaisuus koettiin osallistujien keskuudessa erittäin tarpeelliseksi. Valtakunnallisen yhteistyön lisäksi esille nousi tarve erityisesti alueellisen yhteistyön tiivistämisestä eri viranomaisten kesken. Pallo heitettiinkin tämän suhteen aluehallintovirastoille, joiden toivotaan järjestävän tulevan vuoden aikana vastaavia paikallisia tilaisuuksia oman alueensa eläinsuojeluviranomaisille.

Kokemuksia alueellisen viranomaisyhteistyön kehittämisestä päästään toivottavasti esittelemään ensi vuoden viranomaisten eläinsuojelupäivillä, joiden ajankohdaksi on alustavasti suunniteltu 23.11.2011.

Lisätietoja:
Ylitarkastaja Sanna Varjus, p. 020 77 24330, 040 489 3355

 
© Elintarviketurvallisuusvirasto Evira, Mustialankatu 3, 00790 Helsinki, puh. 029 530 0400
 

Komissiolle ehdotus maaseudun kehittämisohjelman muutoksista: eläinten hyvinvointia tulisi parantaa

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2007-2013 on puolivälissä ja ohjelman seurantakomitea päätti kokouksessaan 30.11.2010 esittää komissiolle muutoksia eläinten hyvinvointitukeen.

Tuotantoeläinten asemaa pyritään parantamaan eläinten hyvinvointituen muutoksilla, jotka kannustavat viljelijöitä merkittäviin eläimiä hyödyttäviin panostuksiin esimerkiksi suurentamalla elintilaa ja lisäämällä kuivikkeita, pesäntekomateriaalia, virikkeitä, laidunnusta, ulkoilmaa ja lajinmukaisempaa ruokintaa. Muutokset on valmisteltu maa- ja metsätalousministeriössä yhteistyössä sidosryhmien kanssa. Eläinten hyvinvointituen piiriin kuuluu noin 5 000 nautakarja- ja sikatalousyrittäjää. Muutosten uskotaan lisäävän yrittäjien kiinnostusta tukeen.

Lisätietoja:
Neuvotteleva virkamies Tiina Malm, maa- ja metsätalousministeriö, p. 040 733 6223

Eläinlääkintöylitarkastaja Tiina Pullola, maa- ja metsätalousministeriö, p. 040 173 0366

 
© Elintarviketurvallisuusvirasto Evira, Mustialankatu 3, 00790 Helsinki, puh. 029 530 0400
 

Antibioottiseminaari Evirassa kokosi laajan asiantuntijajoukon

Antibioottiresistenssiä ja resistenssin seurantaa eläimillä ja koko elintarvikeketjussa käsiteltiin Elintarviketurvallisuusvirasto Evirassa 9.11.2010 pidetyssä seminaarissa, johon osallistui lähes 100 asiantuntijaa.

Seminaarin tuloksena laadittiin julkilausuma antibiootteihin liittyvistä kysymyksistä. Eläinlääkkeiden käyttö väheni Suomessa 2000-luvun alussa. Käyttö kääntyi kasvuun vuonna 2006, mutta näyttää nyt pysähtyneen. Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa käytetään eläimille merkittävästi vähemmän antibiootteja kuin Keski-Euroopassa. Vertailevaa tietoa antibioottien käytöstä eläimille muualla maailmassa ei ole juurikaan saatavissa.

Salmonellan resistenssiä on seurattu eläimillä 1980-luvulta lähtien. Vuodesta 2002 on tuotantoeläimillä seurattu järjestelmällisesti zoonoosibakteerien ja terveiltä eläimiltä eristettyjen ns. indikaattoribakteerien antibioottiresistenssiä.

Resistenssiä todetaan näissä bakteeriryhmissä Suomessa edelleen vähän kuten myös Ruotsissa ja Norjassa. Monissa muissa Euroopan maissa resistenssitilanne on merkittävästi huonompi.Joidenkin seuraeläimille tautia aiheuttavien bakteerien resistenssi on niin yleistä, että hoito voi vaikeutua.

Tavanomaisen resistenssiseurannan lisäksi viime vuosina on tutkittu MRSA -bakteerin esiintymistä sioissa ja sikatiloilla. Vaikka bakteeri ei aiheuta sikojen sairastumista, on keskusteltu aiheuttaako se tartuntariskiä eläimiä käsitteleville ihmisille.

MRSA:n lisäksi käsiteltiin ns. ESBL (laajakirjoinen beetalaktamaasiresistenssi) -bakteerien muodostamaa uhkaa. Suomessa ei ole zoonoosi- tai indikaattoribakteereilla todettu ESBL-resistenssiä, mutta esimerkiksi Hollannissa sitä todetaan siipikarjalla hyvin yleisesti. Joitakin ESBL-bakteereita on eristetty seuraeläimistä.

Suomessa uraauurtavaa toimintaa

Suomi on ollut uranuurtaja monissa eläinten antibioottien käyttöön liittyvissä asioissa. Eläimille käytettävien antibioottien käyttösuositukset ovat tärkeässä ohjausroolissa ja niitä uudistetaan säännöllisesti. Ensimmäisen kerran suositukset annettiin jo vuonna 1996. Suosituksilla käyttöä suunnataan siten, että resistenssitilanne pysyy hallinnassa. Vuonna 1997 julkaistiin ns. konsensuslausuma, jossa käsiteltiin myös eläinten antibiootteihin liittyviä kysymyksiä sekä eläinlääketieteen että lääketieteen näkökulmasta. Nykyinen hyvä resistenssitilanne on seurausta toimivasta yhteistyöstä eläinten kasvattajien, eri tuotantojärjestöjen ja eläinlääkäreiden kesken.
Koska eläimille ja ihmisille käytetään pääosin samojen ryhmien antibiootteja, pidetään tärkeänä, ettei eläintuotannon antibioottikäyttö aiheuta uhkaa ihmisten terveydelle. Antibioottien käyttöä pyritään edelleen vähentämään ennaltaehkäisemällä bakteerien aiheuttamia sairauksia.

Uudet eläinten kasvatuksen tuotantorakenteet voivat vaikeuttaa tautien hallintaa ja johtaa lisääntyneeseen antibioottien käyttöön. Antibioottien käyttö on Suomessa hyvin säädeltyä ja resistenssitilanteen seurannan ohella valvotaan myös eläimistä saatavien elintarvikkeiden antibioottijäämiä.

Lue julkilausuma (pdf, 24 kb)

Lisätietoja:
Professori, osastonjohtaja Tuula Honkanen-Buzalski
p. 050 382 7996

 
© Elintarviketurvallisuusvirasto Evira, Mustialankatu 3, 00790 Helsinki, puh. 029 530 0400
 

Eurobarometri: Suomalaiset luottavat elintarviketurvallisuuteen ja elintarvikeketjun toimintaan

EU-kansalaisten elintarvikkeisiin ja ruokaan liittyviä huolenaiheita ja luottamusta viranomaisiin on selvitetty Euroopan komission ja elintarviketurvallisuusviranomaisen (EFSA) toteuttamassa Euroopan laajuisessa tutkimuksessa.

Tutkimuksen mukaan ruokaan ja syömiseen liittyvät mielikuvat ovat positiivisia läpi Euroopan. Ruokaan liitetään tuoreus ja hyvä maku sekä ystävien ja perheen yhteinen nautinto pikemminkin kuin siihen liittyvät uhat. Suurimmat ruokaan liittyvät huolet ovat läpi Euroopan samankaltaisia.

Suomalaiset vähemmän huolestuneita turvallisuusriskeistä

Suomalaiset kokevat ruokaan liittyvän vähemmän huolia kuin eurooppalaiset keskimäärin. Suomalaisista 75 prosenttia (49 % EU) ei pidä todennäköisenä sitä, että ruoka voisi vahingoittaa omaa terveyttä. Suomalaisista 57 % (42 % EU) pitää ruokaa turvallisempana kuin 10 vuotta sitten.

Eurooppalaiseen keskiarvoon verrattuna suomalaiset ovat enemmän huolissaan epäterveellisestä ja epätasapainoisesta ruokavaliosta (56 % Suomi, 52 % EU) ja lihomisesta (52 % Suomi, 47 % EU).

Eniten huolta EU-tasolla liitetään torjunta-ainejäämiin hedelmissä, vihanneksissa tai viljoissa (62 % Suomi, 72 % EU), antibiootti- tai hormonijäämiin lihassa (48 % Suomi, 70 % EU) ja ympäristömyrkkyihin, kuten elohopeaan kaloissa tai dioksiiniin sianlihassa (58 % Suomi, 69 % EU).

Suomalaisten suurimmat huolenaiheet ovat lisäksi tuotantoeläinten hyvinvointi (66 % Suomi, 64 % EU) ja ruoassa käytetyt lisäaineet, kuten värit, säilöntäaineet tai aromit (60 % Suomi, 66 % EU).

Koko elintarvikeketjuun luotetaan

Tutkimuksen mukaan suomalaiset luottavat koko elintarvikeketjuun eurooppalaista keskiarvoa enemmän. Suurimmat erot eurooppalaiseen keskiarvoon ovat luottamus viranomaisiin (84 % Suomi, 64 % EU), supermarketteihin ja ruokakauppaan (57 % Suomi, 36 % EU) sekä ruoantuottajiin (65 % Suomi, 35 % EU).

Myös luottamus terveydenhuollon ammattilaisten (92 % Suomi, 84 % EU), oman perheen ja ystävien (78 % Suomi, 82 % EU) sekä kuluttajajärjestöjen (83 % Suomi, 76 % EU) antamiin elintarvikkeiden riskejä koskeviin neuvoihin oli koko EU:ssa korkea.

Eurobarometri 2010 -tutkimus toteutettiin 27 EU-jäsenmaassa

Tutkimukseen osallistui 27 000 yli 15-vuotiasta kansalaista 27 EU:n jäsenmaasta.

Tutkimuslaitos TNS opinion & network haastatteli kuluttajia kussakin jäsenmaassa äidinkielellä 9.-30.6.2010.
Kuluttajalta kysyttiin, mitä he pitävät merkittävimpinä terveyteen liittyvinä riskeinä. Vastaava tutkimus on tehty edellisen kerran vuonna 2005.

Tutkimuksessa kysyttiin kuluttajia eniten huolestuttavia elintarvikkeisiin ja ruokaan liittyviä huolenaiheita sekä sitä, kuinka he luottavat elintarviketurvallisuuteen ja viranomaisten kykyyn suojella kuluttajia sekä mihin elintarvikkeisiin liittyviin tietolähteisiin he luottavat.

Lisää aiheesta EFSAn internetsivuilla:
Ruokaan liittyvät riskit – Suomen tulokset verrattuna EU:n keskiarvioon (pdf, EFSA)

Koko tutkimus (EFSA)

Lisätietoja:
Pääjohtaja Jaana Husu-Kallio. p. 0400 291 910

 
© Elintarviketurvallisuusvirasto Evira, Mustialankatu 3, 00790 Helsinki, puh. 029 530 0400
 

Lääkeluettelot Eviran sivuilla

Lääkeluettelot ja niiden muutokset ovat nähtävillä Eviran internetsivulla.

Lääkeluettelot

 
© Elintarviketurvallisuusvirasto Evira, Mustialankatu 3, 00790 Helsinki, puh. 029 530 0400
 
© Elintarviketurvallisuusvirasto Evira, Mustialankatu 3, 00790 Helsinki, puh. 029 530 0400
 

Hyvää joulua Saparon lukijoille!

 
© Elintarviketurvallisuusvirasto Evira, Mustialankatu 3, 00790 Helsinki, puh. 029 530 0400