Vuoden 2011 maatilojen eläinsuojelutarkastukset käynnistyvät

Noin 700:lle otannalla valitulle tuotantoeläintilalle tehdään tänäkin vuonna eläinsuojelutarkastus. Vastaavia tarkastuksia tehdään kaikissa Euroopan unionin jäsenvaltioissa. Eläinsuojelutarkastukset tehdään ennalta ilmoittamatta.

» Lue lisää

Siipikarjan, kyyhkyjen ja riikinkukkojen pitäjien on rekisteröidyttävä

Siipikarjan pitäjien on ilmoittauduttava oman kuntansa maaseutuviranomaiselle huhtikuun 2011 loppuun mennessä. Rekisterin avulla edistetään toimenpiteitä, joilla estetään esimerkiksi lintuinfluenssan ja newcastlentaudin leviämistä.

» Lue lisää

Luomusiat ja -siipikarja siirtyvät sataprosenttiseen luomurehuun

Luomusikojen ja -siipikarjan ruokinnassa ollut poikkeus käyttää tavanomaista rehua päättyy 31.12.2011. Vuoden 2012 alusta lähtien luomueläimiä voidaan ruokkia ainoastaan luonnonmukaisesti tuotetulla rehulla.

» Lue lisää

Eviran vertailulaboratoriotoimintaa kehitetään

Vertailulaboratoriotoiminta kuuluu Eviran päätehtäviin. Toiminnan tavoitteena on, että laboratorioiden tutkimustulokset ovat luotettavia ja vertailukelpoisia sekä kansallisesti että kansainvälisesti.

» Lue lisää

Kommentoi VIRUS-raportin luonnosta

Eviran Riskinarvioinnin tutkimusyksikössä on tehty esiselvityksenä kirjallisuuskatsaus projektiin Virusten detektio ja hallintakeinot elintarviketeollisuudessa. Katsaus on luonnosvaiheessa ja asiantuntijoiden kommentoitavissa.

» Lue lisää

Antibioottiresistenssiä ja antibioottien käyttöä eläimille seurataan FINRES-Vet -ohjelmalla

Antibioottiresistenssiä ja antibioottien käyttöä eläimille kuvaava raportti FINRES-Vet 2007-2009, Finnish Veterinary Antimicrobial Resistance Monitoring and Consumption of Antimicrobial Agents, on julkaistu. Se on sarjan neljäs ja se kattaa vuodet 2007-2009. FINRES-Vet ohjelma seuraa eläimille käytettävien antibioottien kulutusta ja antibioottiresistenssin esiintymistä tuotantoeläimistä ja seuraeläimistä eristetyissä bakteereissa.

» Lue lisää

Riskinarviointiraportti suu- ja sorkkatautiepidemian vaikutuksista Suomessa on valmistunut

Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran riskinarvioinnin tutkimusyksikössä on valmistunut yhteistyössä MTT Taloustutkimuksen kanssa tehty laaja riskinarviointiraportti suu- ja sorkkataudin vaikutuksista Suomen sika- ja nautatuotannolle.

» Lue lisää

Tänään pöydällä -kolumni

Eviran pääjohtaja Jaana Husu-Kallio on ryhtynyt pitämään kolumnia ”Tänään pöydällä” Eviran internetsivuilla

» Lue lisää

Lääkeluettelot Eviran sivuilla

Lääkeluettelot ja niiden muutokset ovat nähtävillä Eviran internetsivulla.
Lääkeluettelot


 
© Elintarviketurvallisuusvirasto Evira, Mustialankatu 3, 00790 Helsinki, puh. 029 530 0400
Saparo - uutiskirje eläinlääkäreille
 

Vuoden 2011 maatilojen eläinsuojelutarkastukset käynnistyvät

Noin 700:lle otannalla valitulle tuotantoeläintilalle tehdään tänäkin vuonna eläinsuojelutarkastus. Vastaavia tarkastuksia tehdään kaikissa Euroopan unionin jäsenvaltioissa. Eläinsuojelutarkastukset tehdään ennalta ilmoittamatta.

Tuotantoeläinten suojelua koskevien vähimmäisvaatimusten noudattamista valvotaan vuosittain sekä täydentävien ehtojen eläinten hyvinvoinnin tarkastuksissa että niin sanotuissa EU-eläinsuojelutarkastuksissa.

Täydentävät ehdot ovat joukko vaatimuksia, joiden noudattaminen on useimpien viljelijätukien ehtona. Täydentävien ehtojen valvontojen yhteydessä tarkastetaan tietyt etukäteen määritellyt lainsäädännön vaatimukset. Tuotantoeläinten hyvinvoinnin lisäksi täydentävien ehtojen tarkastuksissa valvotaan myös useita muita alkutuotannon osa-alueita.

EU-eläinsuojelutarkastus on käytäntöön vakiintunut nimitys tarkastuksille, joita Euroopan unioni velvoittaa jäsenvaltionsa järjestämään maansa tuotantoeläintiloille. Näissä tarkastuksissa käydään läpi säädösten noudattaminen koko kansallisen eläinsuojelulainsäädännön osalta.

Suomessa tehdään täydentävien ehtojen eläinten hyvinvoinnin valvontoja tänä vuonna noin 250 tuotantoeläintilalla. Kaikilla maatiloilla, joilla tehdään täydentävien ehtojen eläinten hyvinvoinnin valvonta, tehdään samalla myös EU-eläinsuojelutarkastus. Tämän lisäksi noin 450 tuotantoeläintilalla tehdään pelkkä EU-eläinsuojelutarkastus.

Tarkastettavat tuotantoeläintilat valitaan otannalla

Tarkastusten kohteeksi valitaan vuosittain tietty osuus tuotantoeläintiloista. Noin neljännes tiloista valitaan tarkastuksen kohteeksi satunnaisotannalla ja loput tiettyihin eläinlajikohtaisesti määriteltyihin riskitekijöihin perustuen. Aiempien vuosien otantaan perustuvissa tai muissa eläinsuojelutarkastuksissa havaitut laiminlyönnit lisäävät todennäköisyyttä päätyä tarkastuksen kohteeksi myös tulevina vuosina.

Maatiloille tehdään valvontakäyntejä myös muiden viranomaisten, kuten elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten, tai valtuutettujen tarkastajien toimesta. Käynneillä valvotaan esimerkiksi rehulainsäädännön, luomutuotannon tai eläinten hyvinvoinnin tuen vaatimuksien täyttymistä. EU-eläinsuojelutarkastuksia voidaan tehdä myös näiden muiden maatiloille tehtävien valvontakäyntien yhteydessä. Tavoitteena on, että erillisiä valvontakäyntejä kohdistuu samalle tilalle mahdollisimman vähän.

Tarkastukset tehdään ilman ennakkoilmoitusta

Tarkastuksista vastaavat aluehallintovirastojen läänineläinlääkärit. Tarkastukset tehdään pääsääntöisesti yhteisölainsäädännön edellyttämällä tavalla ilman ennakkoilmoitusta. Tarkastusten yhteydessä valvotaan yksityiskohtaisesti, onko tilalla noudatettu voimassa olevaa eläinsuojelulainsäädäntöä.

Mikäli tarkastuksissa havaitaan laiminlyöntejä, eläinten omistaja määrätään korjaamaan eläinten olosuhteet annetussa määräajassa. Kiireellisissä tapauksissa viranomaiset voivat myös järjestää eläimille ulkopuolista hoitoa paikan päälle tai muualle. Tietyt tuotantoeläinten hyvinvointiin liittyvät laiminlyönnit voivat johtaa seuraamuksiin myös tilojen saamissa maataloustuissa.

Elintarviketurvallisuusvirasto Evira seuraa valvontojen toteutumista ja kokoaa vuosittain yhteenvedon koko maan eläinsuojelutarkastusten tuloksista. Valvontojen tuloksista raportoidaan myös Euroopan komissiolle.

Uusia tuotantoeläinlajeja säännöllisen valvonnan piiriin vuosittain

Maatilojen EU-eläinsuojelutarkastukset aloitettiin Suomessa vuonna 1998 vasikka- ja sikatilojen tarkastuksilla. Tarkastuksia on laajennettu vuosittain koskemaan yhä uusia tuotantoeläinlajeja, ja viime vuonna tarkastusten piirissä oli jo kahdeksan eri eläinlajia.

Vuoden 2011 tarkastukset nauta- ja sikatiloille, munintakanaloihin, turkistarhoille, ankka- ja hanhi- sekä lammas- ja vuohitiloille ovat jo käynnistyneet. Myöhemmin tänä vuonna EU-eläinsuojelutarkastukset aloitetaan myös broileritiloilla. Tulevina vuosina tarkastuksia pyritään laajentamaan kattamaan kaikki tuotantoeläimet.

Otantaan perustuvien valvontojen lisäksi maatiloille, kuten muihinkin eläinten pitopaikkoihin, voidaan tehdä eläinsuojelutarkastus myös jos epäillään, että eläimiä pidetään eläinsuojelulainsäädännön vastaisesti.

Eläinsuojelun valvonta (Evira)
Suomen eläinsuojelulainsäädäntö (maa- ja metsätalousministeriö)

Lisätietoja:
Jaostopäällikkö Taina Mikkonen, p. 040 8308404
Ylitarkastaja Sanna Varjus p. 040 4893355

 
© Elintarviketurvallisuusvirasto Evira, Mustialankatu 3, 00790 Helsinki, puh. 029 530 0400
 

Siipikarjan, kyyhkyjen ja riikinkukkojen pitäjien on rekisteröidyttävä

Siipikarjan pitäjien on ilmoittauduttava oman kuntansa maaseutuviranomaiselle huhtikuun 2011 loppuun mennessä. Rekisterin avulla edistetään toimenpiteitä, joilla estetään esimerkiksi lintuinfluenssan ja newcastlentaudin leviämistä.

Rekisteri helpottaa myös varautumissuunnitelmien tekemistä sekä ihmisille ja eläimille yhteisten tautien, kuten salmonelloosin valvomista ja vastustamista. Maa- ja metsätalousministeriön asetus siipikarjan ja eräiden muiden lintujen tunnistamisesta tuli voimaan 1.11.2010.

Siipikarjalla tarkoitetaan kaikkia lihan, munien tai muiden tuotteiden tuottamiseksi kasvatettuja ja tarhattuja lintulajeja, kuten kanoja (broilerit, munivat kanat ja koristekanat), kalkkunoita, hanhia, ankkoja, viiriäisiä, helmikanoja ja strutseja. Siipikarjaan kuuluvat myös tarhatut riistalinnut, kuten fasaanit, sorsat, teeret, metsot ja pyyt.

Lintumäärällä ei ole merkitystä, vaan yhdenkin linnun omistajan on asetuksen mukaan rekisteröidyttävä. Rekisteröintimaksua ei ole.

Jo rekisterissä olevien munintakanalanpitäjien ei tarvitse ilmoittautua uudelleen. Tällöin tulee kuitenkin tarkistaa rekisterissä olevien tietojen ajan tasaisuus ja tarvittaessa korjata ja/tai täydentää tietoja. Korjauslomakkeena käytetään samoja lomakkeita kuin rekisteröidyttäessä.

Lisää aiheesta:
Siipikarjan, kyyhkyjen ja riikinkukkojen rekisteröinti (Evira)
Rekisteröitymisessä tarvittavat lomakkeet (Evira)
Laki eläintunnistusjärjestelmästä 238/2010 (Finlex)
Maa- ja metsätalousministeriön asetus siipikarjan ja eräiden muiden lintujen tunnistamisesta 867/2010 (Finlex)

Lisätietoja:
Ylitarkastaja Matleena Haapa, p. 040 489 3350

 
© Elintarviketurvallisuusvirasto Evira, Mustialankatu 3, 00790 Helsinki, puh. 029 530 0400
 

Luomusiat ja -siipikarja siirtyvät sataprosenttiseen luomurehuun

Luomusikojen ja -siipikarjan ruokinnassa ollut poikkeus käyttää tavanomaista rehua päättyy 31.12.2011. Vuoden 2012 alusta lähtien luomueläimiä voidaan ruokkia ainoastaan luonnonmukaisesti tuotetulla rehulla.

Yksimahaisten ruokinnassa ollut poikkeus käyttää tavanomaista rehua päättyy 31.12.2011. Vuoden 2012 alusta lähtien kaiken maataloudesta peräisin olevan rehun on oltava luonnonmukaisesti tuotettua. Märehtijöillä kaikki rehu on ollut luomua jo vuoden 2009 alusta lähtien. Luomurehun lisäksi voidaan käyttää tietyin ehdoin myös rehua joka on tuotettu luomutuotantoon siirtymässä olevilla tiloilla.

Erityisissä hätätilanteissa luomutuotannossa voidaan käyttää tavanomaisesti tuotettua rehua poikkeusluvalla. Tällaisia hätätilanteita voivat olla esimerkiksi poikkeuksellisten sääolojen tai tartuntataudin tai tulipalon vuoksi tuhoutunut rehusato. Poikkeusluvan myöntää Elintarviketurvallisuusvirasto Evira.

Tämän vuoden ajan luomusioilla ja -siipikarjalla voidaan käyttää enintään viisi prosenttia tavanomaisesti tuotettua rehua. Osuus lasketaan maataloudesta peräisin olevan rehun kuiva-aineesta. Päiväannoksesta tavanomaisen rehun osuus ei saa ylittää 25 prosenttia.

Lue lisää:
Evira.fi > Asiakokonaisuudet > Luomu > Eläimet


Lisätietoja:
Ylitarkastaja Merja Manninen, p. 040 849 8325
Ylitarkastaja Beata Meinander, p. 0400 571 033

 
© Elintarviketurvallisuusvirasto Evira, Mustialankatu 3, 00790 Helsinki, puh. 029 530 0400
 

Eviran vertailulaboratoriotoimintaa kehitetään

Vertailulaboratoriotoiminta kuuluu Eviran päätehtäviin. Toiminnan tavoitteena on, että laboratorioiden tutkimustulokset ovat luotettavia ja vertailukelpoisia sekä kansallisesti että kansainvälisesti.

Evira toimii kansallisena vertailulaboratoriona kaikilla tutkimusalueillaan: elintarvikkeiden ja rehujen mikrobiologisen ja kemiallisen turvallisuuden analytiikka, eläintautien diagnostiikka sekä kasvianalytiikka.

Evira parantaa vertailulaboratoriotoimintaansa
Suunnitelmallinen kehitystyö käynnistyi vuonna 2010. Kehitystyön keskeisenä lähtökohtana on asiakaskunnan eli Eviran hyväksymien laboratorioiden tarpeiden huomioiminen.

Vuonna 2010 Evira ryhtyi toimittamaan sähköistä vertailulaboratoriotoiminnan uutiskirjettä. Uutiskirje pyritään toimittamaan neljä kertaa vuodessa. Kirje lähetetään Eviran hyväksymille laboratorioille
Evira > Esittely > Toiminta > Laboratoriotoiminta > Eviran hyväksymät laboratoriot

ja se on luettavissa
Evira > Esittely > Toiminta > Laboratoriotoiminta > Vertailulaboratoriotoiminta > Ajankohtaista

Suositeltavien menetelmien luetteloa laajennetaan sisältämään myös muita kuin lainsäädännön määräämiä menetelmiä elintarvike-, rehu- ja lannoitetutkimuksille.
Evira > Esittely > Toiminta > Laboratoriotoiminta > Vertailulaboratoriotoiminta > Ohjeita laboratorioille > Suositeltavat menetelmät


Laboratorioiden asiointi Eviran kanssa helpottuu
Asiakaskunnan palvelua parannetaan yhdenmukaistamalla eri tutkimusalueilla toimivien (elintarvikkeet, kasvinterveys, lannoitevalmiste ja rehu) laboratorioiden hyväksymismenettelyjä.

Syksyllä järjestetään perinteiset laboratoriopäivät, joiden yhteydessä toteutetaan asiakaskysely palvelujen parantamiseksi.

Evira toivoo, että laboratoriot esittäisivät toiveitaan toiminnan parantamiseksi suoraan Eviran yhteyshenkilöille
Evira > Esittely > Toiminta > Laboratoriotoiminta > Vertailulaboratoriotoiminta > Yhteystiedot
tai sähköpostiosoitteeseen laboratoriot@evira.fi.

Pitemmän ajan tavoitteena on perustaa vuorovaikutteinen foorumi (ekstranet), jossa Eviran vertailulaboratorioasiakkaat saavat ja voivat välittää toimintaa kehittävää tietoa. Laboratorioiden tarvitsemaa tietoa sekä koko vertailulaboratoriotoiminnan esittely löytyy
Evira > Esittely > Toiminta > Laboratoriotoiminta > Vertailulaboratoriotoiminta


Lisätietoja:
Professori, osastonjohtaja Tuula Honkanen-Buzalski, p. 050 382 7996
Professori, yksikönjohtaja Sinikka Pelkonen, p. 0400 287 061

 
© Elintarviketurvallisuusvirasto Evira, Mustialankatu 3, 00790 Helsinki, puh. 029 530 0400
 

Kommentoi VIRUS-raportin luonnosta

Eviran Riskinarvioinnin tutkimusyksikössä on tehty esiselvityksenä kirjallisuuskatsaus projektiin Virusten detektio ja hallintakeinot elintarviketeollisuudessa. Katsaus on luonnosvaiheessa ja asiantuntijoiden kommentoitavissa.

Tutkimus on Tekesin rahoittama Eviran, Valtion teknillisen tutkimuskeskuksen, Helsingin yliopiston Elintarvike- ja ympäristöhygienian laitoksen ja elintarvikeyritysten yhteisprojekti.

Kirjallisuuskatsauksen tarkoituksena on selvittää virusten, erityisesti noroviruksen, leviämiseen vaikuttavia seikkoja.

Lue lisää (Evira)

 
© Elintarviketurvallisuusvirasto Evira, Mustialankatu 3, 00790 Helsinki, puh. 029 530 0400
 

Antibioottiresistenssiä ja antibioottien käyttöä eläimille seurataan FINRES-Vet -ohjelmalla

Antibioottiresistenssiä ja antibioottien käyttöä eläimille kuvaava raportti FINRES-Vet 2007-2009, Finnish Veterinary Antimicrobial Resistance Monitoring and Consumption of Antimicrobial Agents, on julkaistu. Se on sarjan neljäs ja se kattaa vuodet 2007-2009. FINRES-Vet ohjelma seuraa eläimille käytettävien antibioottien kulutusta ja antibioottiresistenssin esiintymistä tuotantoeläimistä ja seuraeläimistä eristetyissä bakteereissa.

Eläimille käytettävien mikrobilääkkeiden kulutus laski vuoteen 2003 asti, mutta lisääntyi välillä 2004 - 2008. Nousu kuitenkin taittui v 2009. Eniten käytettiin G-penisilliiniä ja toiseksi eniten sulfa-trimetopriimi yhdistelmää.

Eläimistä ja eläinperäisistä elintarvikkeista eristettyjen bakteerien resistenssitilanne on pysynyt yleisesti ottaen hyvänä myös tällä raportointijaksolla. Tämä on ollut seurausta kansainvälisesti vertaillen eläinten hyvästä tautitilanteesta ja mikrobilääkkeiden hallitusta käytöstä. Mikrobilääkkeiden käytön lisääntymisellä on suora yhteys resistenttien bakteerikantojen ilmaantuvuuteen. Tämän vuoksi eläinten hoidossa on entistä tärkeämpää noudattaa Suomessa annettuja mikrobilääkkeiden käyttösuosituksia.

Zoonoottisilla taudinaiheuttajilla (salmonella ja kampylobakteeri) todettiin vain vähän resistenssiä. Sikojen suolistotulehduksista eristetyillä E.coli -kannoilla moniresistenssi oli edelleen yleistä. Moniresistenssiä esiintyi lisääntyvässä määrin myös koirien infektioista eristetyillä Staphylococcus pseudintermedius -kannoilla. Uutena alakohtana raportissa on katsaus metisilliinille resistentin Staphylococcus aureus -bakteerin (MRSA) esiintymiseen seuraeläimissä ja sioissa.

FINRES-Vet -ohjelmaa koordinoi Elintarviketurvallisuusvirasto Evira yhteistyössä Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus FIMEAn kanssa.

Lue FINRES-Vet 2007-2009 (Evira)

Tänä vuonna World Health Organization WHO:n teemana on antibioottiresistenssi.

Lisätietoja:
Erikoistutkija Lasse Nuotio, Evira, resistenssitutkimukset, p. 040 489 3443

Eläinlääkäri Katariina Kivilahti-Mäntylä, FIMEA, mikrobilääkkeiden kulutus eläimille, p.(09) 47334285

Professori, osastonjohtaja Tuula Honkanen-Buzalski, FINRES-Vet –ohjelma, Evira, p. 050 382 7996

 
© Elintarviketurvallisuusvirasto Evira, Mustialankatu 3, 00790 Helsinki, puh. 029 530 0400
 

Riskinarviointiraportti suu- ja sorkkatautiepidemian vaikutuksista Suomessa on valmistunut

Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran riskinarvioinnin tutkimusyksikössä on valmistunut yhteistyössä MTT Taloustutkimuksen kanssa tehty laaja riskinarviointiraportti suu- ja sorkkataudin vaikutuksista Suomen sika- ja nautatuotannolle.

Suu- ja sorkkatauti on sorkkaeläinten tauti, joka on aiheuttanut viime vuosikymmenen aikana suuria epidemioita myös joissakin Euroopan maissa. Suu- ja sorkkatautia ei ole tavattu Suomessa vuoden 1959 jälkeen.

Projektissa tutkittiin simulaatiomallien avulla suu- ja sorkkataudin vaikutuksia Suomessa, jos kyseinen epidemia tänne tulisi. Tutkimuksen tavoitteina oli tutkia miten laaja ja pitkäkestoinen epidemia olisi, sen taloudellisia vaikutuksia Suomen eläintuotannolle sekä hätärokotuksen tehokkuutta mahdollisessa epidemiatilanteessa.

Keskeisiä tuloksia ovat, että epidemian koko jäisi suhteellisen pieneksi ja kesto lyhyeksi verrattuna esimerkiksi Ison-Britannian epidemioihin. Jos suu- ja sorkkatauti päätyisi suomalaiselle sika- tai nautatilalle se tavallisimmin leviäisi neljälle tilalle ja leviäminen olisi päättynyt viisi viikkoa ensimmäisen tartunnan jälkeen. Kolmasosassa simulaatioista tauti ei leviäisi eteenpäin ensimmäiseltä tilalta. Mahdollinen laajempikin epidemia jäisi suhteellisen pieneksi ja lyhytkestoiseksi. Pahimmassa tapauksessa suu- ja sorkkatautivirus leviäisi 29 tilalle ennen kuin tauti olisi hävitetty.

EU:n määräämiä taudinhallintakeinoja noudatettaessa hätärokotus ei Suomessa olisi varteenotettava taudin vastustuskeino. Epidemia saattaisi tuottaa merkittäviä taloudellisia tappioita etenkin alkutuotannolle ja elintarvikkeiden vienti voisi häiriintyä jopa useiden kuukausien ajaksi. Yhteen tilaan rajoittuvasta taudinpurkauksesta kansantaloudelle aiheutuisi taloudellisia menetyksiä keskimäärin vajaat 23 miljoonaa euroa. Pahimmassa tapauksessa epidemian aiheuttamat menetykset nousisivat keskimäärin yli 38 miljoonaan euroon.

Englanninkielinen riskinarviointiraportti suomenkielisellä yhteenvedolla on saatavilla Eviran tilauspalvelusta:
The spread of Foot-and-mouth disease (FMD) within Finland and emergency vaccination in case of an epidemic outbreak (Evira)

Lisätietoja:
Erikoistutkija Tapani Lyytikäinen, p. 020 77 24021

 
© Elintarviketurvallisuusvirasto Evira, Mustialankatu 3, 00790 Helsinki, puh. 029 530 0400
 

Tänään pöydällä -kolumni

Eviran pääjohtaja Jaana Husu-Kallio on ryhtynyt pitämään kolumnia ”Tänään pöydällä” Eviran internetsivuilla

Kolumneissaan pääjohtaja Husu-Kallio nostaa keskusteluun, kommentoi ja pohtii asioita ja aiheita läpi Eviran laajan toimialan. Tänään pöydällä -kolumni julkaistaan noin parin viikon välein. Kolumnit julkaistaan myös ruotsiksi ja englanniksi.

Kolumnin voi tilata omaan sähköpostiinsa. Sivuston kautta kolumnin linkkiä voi myös helposti jakaa sekä sähköpostitse että erilaisissa sosiaalisen median palveluissa.
Kolumnit julkaistaan Evira.fi-sivustolla:
Evira.fi > Evira > Yhteystiedot > Mediapalvelu > Tänään pöydällä -kolumni

Lisätietoa kolumnin tilaamisesta:
Verkkopäätoimittaja Sirpa Lotsari, p. 050 562 3846

 
© Elintarviketurvallisuusvirasto Evira, Mustialankatu 3, 00790 Helsinki, puh. 029 530 0400
 

Lääkeluettelot Eviran sivuilla

Lääkeluettelot ja niiden muutokset ovat nähtävillä Eviran internetsivulla.

Lääkeluettelot

 
© Elintarviketurvallisuusvirasto Evira, Mustialankatu 3, 00790 Helsinki, puh. 029 530 0400