Muutoksia vastustettavien ja ilmoitettavien eläintautien luetteloihin

Maa- ja metsätalousministeriö on muuttanut vastustettavista eläintaudeista ja eläintautien ilmoittamisesta annetun MMMEEO:n päätöksen (1346/1995, Eläinlääkintölainsäädännössä D 4) liitteitä 1-3 ja 5-7. Pääasiallinen syy muutokseen on hirvieläinten tuberkuloosin muuttunut määritelmä, mutta samalla liitteisiin on tehty muitakin muutoksia tieteellisen kehityksen tai muualla jo aikaisemmin tehtyjen muutosten seurauksena.

» Lue lisää

Hirvieläinten tuberkuloosivalvonta uudistuu

Maa- ja metsätalousministeriö on asetuksellaan uudistanut tarhattujen hirvieläinten tuberkuloosivalvonnan 1.5.2010 alkaen. Aikaisemmat säännökset olivat osoittautuneet vaikeaksi toteuttaa käytännössä, koska tarhatut hirvieläimet ovat arkoja ja niiden tuberkuloositestaus ei käytännössä onnistu ilman erityisjärjestelyjä. Tarhattujen hirvieläinten tuberkuloositilanne on myös rauhoittunut verrattuna 1990-lukuun, jolloin aikaisemmat säännökset annettiin. Nykyisin tuberkuloosia todetaan tarhatuilla hirvieläimillä lähinnä niissä maissa, joissa tuberkuloosia esiintyy myös naudoilla.

» Lue lisää

Muista uuden mastiittirokotteen käyttäjäturvallisuus

Suomen markkinoille on tulossa ensimmäinen nautarokote, jossa adjuvanttina käytetään nestemäistä paraffiinia. Tämän Startvac-rokotteen käyttöaiheena on lehmien ja hiehojen laumaimmunisointi karjoissa, joissa esiintyy toistuvasti utaretulehdusta. Valmiste on saanut keskitetyn myyntiluvan koko EU:n alueelle helmikuussa 2009. Suomessa Evira on vapauttanut ensimmäiset erät myyntiin maaliskuussa 2010.

» Lue lisää

Sioille riittävästi virkemateriaalia

Evira muistuttaa, että eläinsuojelusäädösten mukaan sikojen saatavilla on oltava jatkuvasti riittävä määrä virkemateriaalia lajinomaisten käyttäytymistarpeiden toteuttamiseen.

» Lue lisää

Makuuparsien määrä lypsylehmäpihatossa

Eviran saaman tiedon mukaan lypsylehmien makuuparsipihatoissa esiintyy melko usein ns. ylitäyttöä eli eläimiä on enemmän kuin makuuparsia. Asiasta keskusteltiin vilkkaasti myös eläinten hyvinvoinnin ammattilaisten keskustelupalstalla viime syksynä. Alla kunnaneläinlääkäreille tiedoksi Eviran näkemys asiasta.

» Lue lisää

Sinikielitautia eli bluetongueta koskeva riskiprofiili on valmistunut

Sinikielitaudin eli bluetonguen maahantuloa ja leviämistä Suomessa koskeva riskiprofiili on valmistunut. Riskiprofiilissa tarkastellaan sinikielitaudin maahan tuloon ja tartunnan edelleen leviämiseen liittyviä riskitekijöitä sekä tartunnan leviämisen seurauksia.

» Lue lisää

Täydentävien ehtojen viljelijäopas 2010 on valmistunut

Täydentävien ehtojen opas ”Eläinten merkintä ja rekisteröinti, kasvinsuojeluaineet, rehut, elintarvikkeet, eläintaudeista ilmoittaminen ja eläinten hyvinvointi” on päivitetty. Opas on tarkoitettu kaikille niille viljelijöille, jotka saavat maataloustukia.

» Lue lisää

Eläinten hyvinvointiseminaarissa paljon painavaa asiaa

Elintarviketurvallisuusvirasto Evira järjesti 17.2.2010 koko päivän kestävän Eläinten hyvinvointiseminaarin Säätytalolla Helsingissä. Ohjelmassa oli luentoja eläinten hyvinvoinnista ja sen mittaamisesta sekä viranomaisten esityksiä ja sidosryhmien kommenttipuheenvuoroja aihepiiristä.
Tapahtuman materiaali löytyy tästä:
17.2.2010 Eläinten hyvinvointiseminaari (Evira)

Ajankohtaista tarttuvista taudeista –teemapäivä 11.5.2010 ja Lääkepäivä 12.5.2010

Ilmoittaudu nyt (Evira)

Lääkeluettelot nyt Eviran sivuilla

Lääkeluettelot ja niiden muutokset ovat nyt nähtävissä Eviran internetsivulla.
Lääkeluettelot


 
© Elintarviketurvallisuusvirasto Evira, Mustialankatu 3, 00790 Helsinki, puh. 029 530 0400
Saparo - uutiskirje eläinlääkäreille
 

Muutoksia vastustettavien ja ilmoitettavien eläintautien luetteloihin

Maa- ja metsätalousministeriö on muuttanut vastustettavista eläintaudeista ja eläintautien ilmoittamisesta annetun MMMEEO:n päätöksen (1346/1995, Eläinlääkintölainsäädännössä D 4) liitteitä 1-3 ja 5-7. Pääasiallinen syy muutokseen on hirvieläinten tuberkuloosin muuttunut määritelmä, mutta samalla liitteisiin on tehty muitakin muutoksia tieteellisen kehityksen tai muualla jo aikaisemmin tehtyjen muutosten seurauksena.

Helposti leviäviä eläintauteja koskevat muutokset

Ahvenanmaan maakunnassa todetut VHS-tapaukset on siirretty valvottaviin eläintauteihin. Tämä vastaa jo aikaisemmin muutettua käytäntöä VHS-taudin vastustuksessa Ahvenanmaalla. Vuonna 2001 todettiin useampi VHS-tapaus Ahvenanmaalla ja taudin saaneiden kalanviljelylaitosten tyhjentämistä ei enää pidetty tarkoituksenmukaisena. Muutos ei käytännössä vaikuta VHS-taudin vastustustoimenpiteisiin, mutta selventää tilannetta.

Vaarallisia eläintauteja koskevat muutokset

Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaisen eli EFSAn lausunnon mukaan hirvieläinten tuberkuloosin määritelmään sisältyvät kaikki Mycobacterium tuberculosis-complex-ryhmään kuuluvat bakteerit. Tämä määritelmä on nyt lisätty vaarallisiin eläintauteihin.

Vaarallisista eläintaudeista on poistettu Teschenin tauti. Teschenin tauti on historiallinen tauti, jonka aiheuttaja ja merkitys ovat epäselviä. Tautia ei ole raportoitu mistään maasta moneen vuoteen ja tauti on nyt poistettu Maailman eläintautijärjestön eli OIE:n ja EU:n eläintautiluetteloista.

Valvottavia eläintauteja koskevat muutokset

Ekinokokkoosi on muutettu muotoon ”myyräekinokokkoosi” (E. multilocularis). Hirviekinokokkoosi eli E. granulosus on siirretty välittömästi ilmoitettaviin muihin eläintauteihin. Hirviekinokokkoosia esiintyy vuosittain Suomessa pääsääntöisesti poroilla ja hirvillä, antamatta aihetta viranomaismääräyksiin. Muutoksella pyritään selventämään tilannetta vallitsevan käytännön mukaiseksi.

Uuden asetuksen mukaan kalojen BKD- ja IPN tauti ovat valvottavia vain sisävesialueella ja vaelluskalojen nousualueella. Muutokset vastaavat jo aikaisemmin luotua käytäntöä ja BKD-taudista annetun MMMn asetuksen 3/EEO/2003 säännöksiä, joiden mukaan BKD- ja IPN-taudin leviämistä ei enää rajoiteta merialueella. Merialueella esiintyvistä BKD- ja IPN-tartunnoista on kuitenkin ilmoitettava välittömästi, jotta voidaan selvittää onko tartunta tullut sisävesialueelta.

Lohikalojen paisetauti on poistettu valvottavista eläintaudeista ja siirretty kuukausittain ilmoitettaviin muihin tarttuviin eläintauteihin. Lohikalojen paisetaudin vastustamista ja sen suoja-alueita koskeva MMM:n päätös 1086/1998 kumottiin MMMn asetuksella 470/2008. Tämän jälkeen lohikalojen paisetautia ei käytännössä enää ole vastustettu eläintautilain nojalla.

Valvottaviin eläintauteihin on lisätty kalojen PD-tauti ja SD-tauti, kalojen VHS-tauti Ahvenanmaan maakunnassa, mehiläisten pieni pesäkuoriainen ja mehiläisten Tropilaelaps-punkki. Kalojen PD-tautia tai SD-tautia ei koskaan ole todettu Suomessa, mutta eräät maat, joihin viedään hedelmöitettyä mätiä, ovat edellyttäneet viranomaisten todistavan näiden tautien esiintymisestä. Myöskään valvottaviin eläintauteihin lisättyjä mehiläistauteja ei ole todettu Suomessa, mutta EU-säädökset edellyttävät rajoitustoimenpiteitä niiden esiintymisen yhteydessä.

Ilmoitettavia eläintauteja koskevat muutokset

Välittömästi ilmoitettaviin muihin tarttuviin eläintauteihin on lisätty hirviekinokokkoosi, lehmärokko, paratuberkuloosi, uudet eläimillä esiintyvät influenssat, kalojen BKD ja IPN merialueella, rapurutto ja jänisten ja kanien myksomatoosi.

Lehmärokko on nimestään huolimatta jyrsijöiden tauti, joka voi tarttua ihmiseen. Tauti levisi vv. 2008-2009 lemmikkijyrsijöiden kaupan mukana Tsekistä useaan EU-jäsenvaltioon. Silloin jyrsijöitä ei tuotu Suomeen, mutta Suomessakin esiintyy lehmärokkoa sekä luonnonvaraisilla jyrsijöillä että lemmikkijyrsijöillä. Tauti voi myös tarttua jyrsijöistä ulkona liikkuviin kissoihin. Taudin leviämistä on vaikeaa rajoittaa viranomaistoimenpitein, mutta ihmisiin liittyvän riskin vuoksi sitä on hyvä seurata.

Paratuberkuloosia esiintyi Suomessa yhteensä viidessä lihanautakarjassa vuosien 1992-2000 välisenä aikana. Tämän jälkeen paratuberkuloosia ei ole todettu tuotantoeläimillä, mutta sitä on todettu tarhatussa märehtijässä vuosina 2003 ja 2007. Taudin harvinaisuuden vuoksi siitä olisi ilmoitettava välittömästi.

Eläinten influenssoista lintuinfluenssa kuuluu helposti leviäviin eläintauteihin ja hevosinfluenssa kuukausittain ilmoitettaviin muihin tarttuviin eläintauteihin. Sikainfluenssa kuului aikaisemmin välittömästi ilmoitettaviin muihin tarttuviin eläintauteihin, mutta taudin yleistyttyä tavanomainen sikainfluenssa on nyt siirretty kuukausittain ilmoitettavaksi. Muista eläimillä esiintyvistä influenssoista, mukaan lukien uudet influenssatyypit hevosilla tai sioilla, on ilmoitettava välittömästi. Myös pandeemisen influenssan esiintymisestä eläimillä on ilmoitettava välittömästi.

Rapurutto on siirretty välittömästi ilmoitettavaki sen rapukannoille aiheuttaman suuren merkityksen vuoksi. Jänisten ja kanien myksomatoosia ei koskaan ole todettu Suomessa, ja siksi siitä on ilmoitettava välittömästi.

Sikojen PMWS-tauti on siirretty kuukausittain ilmoitettavaksi, ja ilmoitusvelvollisuus koskee vain kliinistä tautia tilatasolla.

Kuukausittain ilmoitettavan mehiläisten nosemoosin määritelmään on lisätty N. ceranae, jota nykyään esiintyy N. apis- tartuntojen lisäksi.


Muille terveysviranomaisille ilmoitettavia zoonooseja koskevat muutokset


Leishmaniaasista ei enää tarvitse ilmoittaa paikallisesti ihmisten tartuntataudeista vastaaville viranomaisille. Leishmaniaasia todetaan Suomessa silloin tällöin tuontikoirilla, mutta tapausten merkitys omistajien terveydelle on ollut epäselvä, ja useat eläinläkärit ovat kokeneet tämän ilmoitusvelvollisuuden käytännössä hankalaksi.

Muille paikallisille terveysviranomaisille on sen sijaan ilmoitettava koirien ekinokokkoosista ja lemmikkieläinten lehmärokosta. Näillä tartunnoilla on käytännössä merkitystä omistajan terveydelle ja niitä esiintyy suhteellisen harvoin. Koirilla ei ole todettu ekinokkoosia Suomessa moneen vuoteen.

Eläintauteja koskeva lainsäädäntö (maa- ja metsätalousministeriö)

Lisätietoja:
Neuvotteleva virkamies Kajsa Hakulin, maa- ja metsätalousministeriö, p. (09) 160 52433, 040 719 3259

 
© Elintarviketurvallisuusvirasto Evira, Mustialankatu 3, 00790 Helsinki, puh. 029 530 0400
 

Hirvieläinten tuberkuloosivalvonta uudistuu

Maa- ja metsätalousministeriö on asetuksellaan uudistanut tarhattujen hirvieläinten tuberkuloosivalvonnan 1.5.2010 alkaen. Aikaisemmat säännökset olivat osoittautuneet vaikeaksi toteuttaa käytännössä, koska tarhatut hirvieläimet ovat arkoja ja niiden tuberkuloositestaus ei käytännössä onnistu ilman erityisjärjestelyjä. Tarhattujen hirvieläinten tuberkuloositilanne on myös rauhoittunut verrattuna 1990-lukuun, jolloin aikaisemmat säännökset annettiin. Nykyisin tuberkuloosia todetaan tarhatuilla hirvieläimillä lähinnä niissä maissa, joissa tuberkuloosia esiintyy myös naudoilla.

Uuden asetuksen mukaan tarhattujen hirvieläinten tuberkuloositilannetta seurataan ensisijaisesti lihantarkastusten yhteydessä. Kuusipeuroja, saksanhirviä ja japaninpeuroja pitävissä tarhoissa tarhaan kuolleille tai lopetetuille eläimille on tehtävä ruumiinavaus. Evira ohjeistaa tarkemmin näytteiden lähettämisestä ruumiinavausten yhteydessä. Näytteitä voidaan pyytää sekä makroskooppisten muutosten yhteydessä että seurantaa varten. Valvonnan toteutumisen varmistamiseksi tarkastettujen eläinten lukumäärälle on asetettu 20 prosentin vähimmäisvaatimus. Normaalisti vähimmäisvaatimus tulisi täytetyksi lihantarkastuksen tai ruumiinavausten yhteydessä. Tarvittaessa tarkastuksia on täydennettävä tuberkuliinitestauksilla. Jos tarha ei saa vähimmäisvaatimusta täyteen lihantarkastuksen tai ruumiinavausten yhteydessä tehtävillä tarkastuksilla, eikä tarhan eläimille voida tehdä tuberkuliinitestauksia vaarantamatta niiden hyvinvointia, tarhaaja voi hakea poikkeusta läänineläinlääkäriltä. Poikkeuksen myöntämisen edellytyksenä on vähäinen tuberkuloosiriski esimerkiksi vähäisen eläinliikenteen tai pitkäaikaisen seurannan perusteella.

Aikaisempiin säännöksiin sisältynyttä pakollista valvontaohjelmaa tuberkuliinitestauksineen muutetaan vapaaehtoiseksi. Ohjelmalla voi olla merkitystä sellaisille tarhoille, jotka haluavat viedä hirvieläimiä muihin maihin.

Uudessa asetuksessa ei säädetä tarhojen rekisteröinnistä eikä tarhoissa pidettävistä eläinluetteloista. Näistä on tarkoitus säätää uuden Eläintunnistusjärjestelmistä annettavan lain nojalla.

Lisätietoja:
Neuvotteleva virkamies Kajsa Hakulin, maa- ja metsätalousministeriö, p. (09) 160 52433, 040 719 3259

 
© Elintarviketurvallisuusvirasto Evira, Mustialankatu 3, 00790 Helsinki, puh. 029 530 0400
 

Muista uuden mastiittirokotteen käyttäjäturvallisuus

Suomen markkinoille on tulossa ensimmäinen nautarokote, jossa adjuvanttina käytetään nestemäistä paraffiinia. Tämän Startvac-rokotteen käyttöaiheena on lehmien ja hiehojen laumaimmunisointi karjoissa, joissa esiintyy toistuvasti utaretulehdusta. Valmiste on saanut keskitetyn myyntiluvan koko EU:n alueelle helmikuussa 2009. Suomessa Evira on vapauttanut ensimmäiset erät myyntiin maaliskuussa 2010.

Rokottajaan osunut vahinkoinjektio vaatii välittömiä toimia

Startvac-valmiste sisältää adjuvanttia nestemäistä parafiiniöljyä, joka on mineraaliöljy. Sormiin ja käteen osunut vahinkoinjektio voi aiheuttaa kovaa kipua ja turvotusta. Vahinkoinjektio voi harvinaisissa tapauksissa johtaa jopa vahingoitetun sormen menetykseen, ellei hoitotoimenpiteisiin ryhdytä nopeasti.

Vahinkoinjektion satuttua on otettava välittömästi yhteyttä lääkäriin, vaikka kysymyksessä olisikin vain pieni määrä. Vahinkoinjektiokohdan avaus ja huuhtelu voivat olla tarpeen etenkin, jos injektio on osunut sormenpäihin tai jännetuppien alueelle. Pakkausselosteessa on ohjeet myös lääkärille, joten pakkausseloste kannattaa ottaa mukaan lääkäriin.

Vastaavia ärsyttäviä adjuvantteja on ollut käytössä aiemmin mm. kalarokotteissa.

Lisätietoja / rokoteneuvonta:
Tutkija Karoliina Alm-Packalén, p. 040–486 0052
Erikoistutkija Miia Jakava-Viljanen, p. 050–3510308
Tutkimusyksikön johtaja Liisa Kaartinen, p. 040–840 7364

 
© Elintarviketurvallisuusvirasto Evira, Mustialankatu 3, 00790 Helsinki, puh. 029 530 0400
 

Sioille riittävästi virkemateriaalia

Evira muistuttaa, että eläinsuojelusäädösten mukaan sikojen saatavilla on oltava jatkuvasti riittävä määrä virkemateriaalia lajinomaisten käyttäytymistarpeiden toteuttamiseen.

Sioilla tulee ollaesimerkiksi kutterinpurua, turvetta, olkea tms.niin paljon, että ne voivat muodostaa materiaalista pieniä kasoja. Mikäli tämä ei ole mahdollista (esim. lannanpoistojärjestelmän tukkeutumisen vuoksi), sioilla tulee olla jatkuvasti käytössä ”leluja” (palloja, ketjuja yms.), joita olisi hyvä myös vaihdella. Leluja käytettäessä sioille tulee myös tarjota vähintään kaksi kertaa päivässä olkea, heinää, sanomalehtiä, tms. manipuloitavaa materiaalia, mikä tyydyttää sian pureskelu- ja tonkimistarvetta.

Lisätietoja:
Jaostopäällikkö Taina Mikkonen, p. 020 77 24225, 040 830 8404

 
© Elintarviketurvallisuusvirasto Evira, Mustialankatu 3, 00790 Helsinki, puh. 029 530 0400
 

Makuuparsien määrä lypsylehmäpihatossa

Eviran saaman tiedon mukaan lypsylehmien makuuparsipihatoissa esiintyy melko usein ns. ylitäyttöä eli eläimiä on enemmän kuin makuuparsia. Asiasta keskusteltiin vilkkaasti myös eläinten hyvinvoinnin ammattilaisten keskustelupalstalla viime syksynä. Alla kunnaneläinlääkäreille tiedoksi Eviran näkemys asiasta.

Eläinsuojeluasetuksen (396/1996) 1§ mukaan samassa pitopaikassa pidettävien eläinten tulee voida pitopaikassaan asettua yhtä aikaa makuulle. Saman asetuksen 3§ säädetään, että eläimellä on oltava käytettävissä sopiva makuupaikka. Näin ollen Eviran näkemyksen mukaan jokaiselle lypsylehmälle tulee olla pihatossa makuuparsi. Lantakäytävää ei voida pitää sopivana makuupaikkana. Poikkeuksena parsi/lehmä periaatteesta voisi olla tilanne, jossa tilalla on osoitettavissa lehmille parsien lisäksi tai parsien tilalle muu sopiva makuupaikka esimerkiksi erillinen kuivitettu makuualue. Käsityksemme mukaan tällainen käytäntö on kuitenkin poikkeuksellista. Tällöin eläinsuojeluviranomainen joutuu erikseen harkitsemaan makuualueen sopivuuden.

Eläinsuojeluasetus (Finlex)

Lisätietoja:
Ylitarkastaja Helena Hepola, p. 020 77 24251
Jaostopäällikkö Taina Mikkonen, p. 020 77 2422

 
© Elintarviketurvallisuusvirasto Evira, Mustialankatu 3, 00790 Helsinki, puh. 029 530 0400
 

Sinikielitautia eli bluetongueta koskeva riskiprofiili on valmistunut

Sinikielitaudin eli bluetonguen maahantuloa ja leviämistä Suomessa koskeva riskiprofiili on valmistunut. Riskiprofiilissa tarkastellaan sinikielitaudin maahan tuloon ja tartunnan edelleen leviämiseen liittyviä riskitekijöitä sekä tartunnan leviämisen seurauksia.

Tarkastelussa on huomioitu Suomen ilmaston ja eläinpopulaation erityispiirteet.

Sinikielitautia ei ole koskaan todettu Suomessa. Viime vuosina tautipurkauksia on todettu aikaisempaa pohjoisempana. Lähimmät tautitapaukset ovat olleet Ruotsissa ja Norjassa.

Sinikielitauti on polttiaisten levittämä märehtijöiden virustauti, joka kuuluu Suomessa vastustettavien, helposti leviävien eläintautien ryhmään.

Sinikielitauti ei tartu ihmiseen.

Suomenkielinen raportti on ladattavissa Eviran internetsivulta:
Eviran tutkimuksia 3/2009: Bluetonguen maahantulo ja leviäminen
Suomessa – riskiprofiili


Lisätietoja:
tutkija Leena Sahlström, p. 020 77 24023, 040 489 3375
tutkija Niina Tammiranta, p. 020 77 24028, 040 489 3377

 
© Elintarviketurvallisuusvirasto Evira, Mustialankatu 3, 00790 Helsinki, puh. 029 530 0400
 

Täydentävien ehtojen viljelijäopas 2010 on valmistunut

Täydentävien ehtojen opas ”Eläinten merkintä ja rekisteröinti, kasvinsuojeluaineet, rehut, elintarvikkeet, eläintaudeista ilmoittaminen ja eläinten hyvinvointi” on päivitetty. Opas on tarkoitettu kaikille niille viljelijöille, jotka saavat maataloustukia.

Täydentävät ehdot ovat joukko vaatimuksia, joiden noudattaminen on useimpien viljelijätukien ehtona. Ne koostuvat viljelyyn liittyvistä hyvän maatalouden ja ympäristön vaatimuksista sekä lakisääteisistä hoitovaatimuksista. Ehtojen noudattamatta jättäminen voi johtaa viljelijän saamien tukien menetyksiin.

Oppaassa kerrotaan myös täydentävien ehtojen valvonnasta.

Opas on ladattavissa Eviran internetsivulta:
Täydentävät ehdot, Eläinten merkintä ja rekisteröinti, kasvinsuojeluaineet, rehut, elintarvikkeet, eläintaudeista ilmoittaminen ja eläinten hyvinvointi

Lisätietoja:
Ylitarkastaja Ulla Ollila, p. 020 77 24221, 040 182 1998

 
© Elintarviketurvallisuusvirasto Evira, Mustialankatu 3, 00790 Helsinki, puh. 029 530 0400
 

Eläinten hyvinvointiseminaarissa paljon painavaa asiaa

Elintarviketurvallisuusvirasto Evira järjesti 17.2.2010 koko päivän kestävän Eläinten hyvinvointiseminaarin Säätytalolla Helsingissä.

Ohjelmassa oli luentoja eläinten hyvinvoinnista ja sen mittaamisesta sekä viranomaisten esityksiä ja sidosryhmien kommenttipuheenvuoroja aihepiiristä.


Tapahtuman materiaali löytyy tästä:

17.2.2010 Eläinten hyvinvointiseminaari (Evira)

 
© Elintarviketurvallisuusvirasto Evira, Mustialankatu 3, 00790 Helsinki, puh. 029 530 0400
 

Ajankohtaista tarttuvista taudeista –teemapäivä 11.5.2010 ja Lääkepäivä 12.5.2010

Ilmoittaudu nyt (Evira)

 
© Elintarviketurvallisuusvirasto Evira, Mustialankatu 3, 00790 Helsinki, puh. 029 530 0400
 

Lääkeluettelot nyt Eviran sivuilla

Lääkeluettelot ja niiden muutokset ovat nyt nähtävissä Eviran internetsivulla.

Lääkeluettelot

 
© Elintarviketurvallisuusvirasto Evira, Mustialankatu 3, 00790 Helsinki, puh. 029 530 0400