Siipikarja suojaan kevään ajaksi

Lintuinfluenssaviruksen leviämisen estämiseksi siipikarja on aiempien vuosien tavoin suojattava kontakteilta luonnonvaraisiin lintuihin kevätmuuton aikaan.

» Lue lisää

Muutoksia hevosten lääkitystä koskevaan lainsäädäntöön

Komission asetus (EU) 122/2013 hevoseläinten hoidossa keskeisten aineiden luettelon laatimisesta eli ”hevoslääkelista-asetus” on astunut voimaan 16.2.2013.

» Lue lisää

Harrastekanojen tuonnissa noudatettava tuontiehtoja

Elintarviketurvallisuusvirasto Evira haluaa kiinnittää huomiota siihen, että myös harrastekanojen tuonnille on eläintautiehtoja.

» Lue lisää

Eläinperäisten näytteiden pakkaaminen ja lähettäminen Eviraan

Eläinlääkäreitä pyydetään huomioimaan, että kaikkien laboratorionäytteiden lähettämisessä ja pakkaamisessa on noudatettava Itellan ja Matkahuollon ohjeistuksia. Oikea pakkaaminen edistää näytteen säilymistä tutkimuskelpoisena, sekä varmistaa kuljetuksen asianmukaisuuden.

» Lue lisää

Terveiden nautojen BSE-tutkimukset lopetettiin 1.3.2013 alkaen

Suomessa ja tietyissä muissa EU:n jäsenvaltioissa syntyneiden, terveinä teurastettujen nautojen BSE-tutkimukset lopetettiin Suomessa 1.3.2013 alkaen.

» Lue lisää

Ajankohtaista tarttuvista taudeista -teemapäivä ja Lääkepäivä

Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran järjestämät koulutuspäivät eläinlääkäreille pidetään tänä vuonna 21. – 22.5.2013. Koulutus järjestetään Eviran Viikin toimipisteessä kokoustila Kalevissa. Lisäksi koulutuksiin on mahdollista osallistua videoyhteyden välityksellä Eviran aluetoimipisteissä Joensuussa, Kuopiossa, Lappeenrannassa, Oulussa, Seinäjoella ja Turussa.

» Lue lisää

Katso video otantaan perustuvasta eläinsuojelutarkastuksesta

Eviran internetsivuille on lisätty tuottajille suunnattu video, jossa kuvataan otantaan perustuvan eläinsuojelutarkastuksen kulku alusta loppuun asti. Videolla esitetään vaihe vaiheelta, kuinka eläinsuojelutarkastus etenee lypsykarjatilalla. Video on katsottavissa täältä > EU-eläinsuojelutarkastus maitotilalla

Lääkeluettelot

Lääkeluettelot ja niiden muutokset ovat nähtävillä Eviran internetsivulla.


 
© Elintarviketurvallisuusvirasto Evira, Mustialankatu 3, 00790 Helsinki, puh. 029 530 0400
Saparo - uutiskirje eläinlääkäreille
 

Siipikarja suojaan kevään ajaksi

Lintuinfluenssaviruksen leviämisen estämiseksi siipikarja on aiempien vuosien tavoin suojattava kontakteilta luonnonvaraisiin lintuihin kevätmuuton aikaan.

Maa- ja metsätalousministeriön asetuksen mukaisesti siipikarja tulee pitää joko sisätiloissa tai suojata niiden ulkoilualue kauttaaltaan esimerkiksi riittävän tiheällä verkolla 1.3. ja 31.5. välisenä aikana.

Suojausmääräykset eivät koske kyyhkysten vapaalentoja, eläintarhoja ja pysyviä eläinnäyttelyitä. Siipikarjan ulkonapidosta on tehtävä ilmoitus paikalliselle kunnaneläinlääkärille.

Linnuissa voi edelleen esiintyä voimakasoireista tautia aiheuttavia korkeapatogeenisia influenssaviruskantoja. Siipikarjan lintuinfluenssatautitapauksia on vuonna 2012 raportoitu muun muassa Aasiassa, Meksikossa ja Etelä-Afrikassa. Vähäisen taudinaiheuttamiskyvyn viruskantoja, kuten matalapatogeenisiä H5- tai H7-tyypin viruksia, on todettu useissa Euroopan maissa luonnonvaraisten lintujen lisäksi myös siipikarjassa. Matalapatogeeninen virus voi toisinaan muuntua vakavampaa tautia aiheuttavaksi.

Suomessa ei ole koskaan todettu korkeapatogeenista lintuinfluenssaa. Matalapatogeenisia lintuinfluenssaviruksia on kartoitustutkimuksissa todettu luonnonvaraisista linnuista useita vuosittain. Myös tarhatusta sorsasta on eristetty kerran matalapatogeeninen virus.

Siipikarjan suojaustoimenpiteet on suunnattu siipikarjan suojaamiseen lintuinfluenssalta, mutta samat suojaustoimenpiteet suojaavat lintuja myös muilta tarttuvilta taudeilta kuten Newcastlen taudilta. Viimeksi Newcastlen tautia todettiin Suomessa toukokuussa 2012 viestikyyhkysissä. Siipikarjan ja lemmikkilintujen tautisuojauksesta on siten huolehdittava myös muina vuodenaikoina.

Ilmoita oireista heti

Siipikarjan ja harrastelintujen omistajan tulee ilmoittaa heti kunnan- tai läänineläinlääkärille, jos hän havaitsee linnuissaan lintuinfluenssaan viittaavia sairauden oireita, poikkeavaa kuolleisuutta tai muutoksia tuotannossa. Veden ja rehun kulutuksen tai munantuotannon pieneneminen voivat olla merkkejä lintuinfluenssatartunnasta tilalla. Ilmoituksen saatuaan virkaeläinlääkäri arvioi tilanteen, ja jollei muuta ilmeistä syytä muutoksille ole, eläinlääkäri lähettää linnuista näytteitä tutkittaviksi Elintarviketurvallisuusvirasto Eviraan.

Lisätietoa lintuinfluenssasta:
Evira.fi > Eläimet > Eläinten terveys ja eläintaudit > Eläintaudit > Siipikarja > Lintuinfluenssa

MMMa 81/2011 lintuinfluenssan leviämisen ehkäisemiseksi

Lisätietoja:
Ylitarkastaja Tiia Tuupanen, Evira, Eläinten terveys ja hyvinvointi -yksikkö,
p. 040 489 3348, tiia.tuupanen@evira.fi
Eläinlääkintöylitarkastaja Katri Levonen, maa- ja metsätalousministeriö,
p. 040 723 3887, katri.levonen@mmm.fi

 
© Elintarviketurvallisuusvirasto Evira, Mustialankatu 3, 00790 Helsinki, puh. 029 530 0400
 

Muutoksia hevosten lääkitystä koskevaan lainsäädäntöön

Komission asetus (EU) 122/2013 hevoseläinten hoidossa keskeisten aineiden luettelon laatimisesta eli ”hevoslääkelista-asetus” on astunut voimaan 16.2.2013.

Asetuksessa on lueteltu aineet, joita saa käyttää asetuksessa mainittuihin käyttöaiheisiin hevoseläimille kuuden kuukauden varoajalla, kunhan eläinlääkäri tekee lääkityksestä ja varoajasta merkinnän hevosen tunnistusasiakirjan lääkitysosioon (IX luvun III osa). Asetus on voimassa kaikissa jäsenmaissa sellaisenaan eli se aiheuttaa muutoksia hevosille käytettävien lääkkeiden varoaikoihin myös Suomessa.

Listalle on lisätty joitain uusia aineita. Uusia aineita ovat muun muassa triamsinoloniasetonidi, vasopressiini ja ranitidiini, joita on tähän saakka saanut käyttää vain hevosille, joiden tunnistusasiakirjaan on merkitty, ettei niitä tulla teurastamaan elintarvikkeeksi. Nyt näitä aineita sisältävien lääkevalmisteiden (mm. Kenacort-A, Pitressin ja Ulcerguard) varoaika on kuusi kuukautta ja lääkityksestä on tehtävä merkintä hevosen tunnistusasiakirjan lääkitysosioon.

Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimean luetteloon lääkeaineista ja ihmisille tarkoitetuista valmisteista, joita saa määrätyin ehdoin käyttää tuotantoeläimille on tulossa komission asetuksesta johtuvia muutamia aineita koskevia muutoksia. Näistä tiedotetaan erikseen kevään aikana.

Hevoslääkelistan aineita sisältävien valmisteiden käytöstä ei tarvitse tehdä merkintää hevosen tunnistusasiakirjan lääkitysosioon, jos tunnistusasiakirjan IX luvun II osassa on ilmoitus siitä, ettei hevosta ole tarkoitus teurastaa elintarvikkeena käytettäväksi.

Lisätietoja:
Ylitarkastaja Henriette Helin-Soilevaara, p 040 489 3352 (Evira)
Eläinlääkäri Karoliina Laine, p. 029 522 3371 (Fimea)
Eläinlääkäri Tita-Maria Muhonen, p. 029 522 3394 (Fimea)

Lue lisää:
Eviran ylläpitämä lääkeluettelo:
Evira.fi > Eläimet > Eläinten terveys ja eläintaudit > lääkitseminen > Lääkeluettelot

Fimea: Tarpeelliset eläinlääkkeet, joilla ei ole myyntilupaa
www.fimea.fi/elainlaakkeet/erityisluvat/tarpeelliset_elainlaakkeet_joille_ei_ole_myyntilupaa

 
© Elintarviketurvallisuusvirasto Evira, Mustialankatu 3, 00790 Helsinki, puh. 029 530 0400
 

Harrastekanojen tuonnissa noudatettava tuontiehtoja

Elintarviketurvallisuusvirasto Evira haluaa kiinnittää huomiota siihen, että myös harrastekanojen tuonnille on eläintautiehtoja.

Harrastekanojen pito on yhä suositumpaa ja monet havittelevat harvinaisia rotuja ulkomailta. Eviran internetsivuilta löytyy nyt uusi ohje nimenomaan harrastekäyttöön siipikarjaa tai niiden siitosmunia EU-maista tuoville. Laittomista tuontiepäilyistä tulee ilmoittaa virkaeläinlääkärille.

Maahantuoja on aina vastuussa tuontierästä. Harrastajat eivät kuitenkaan ole aina tietoisia eläinten tuontiin liittyvistä eläintautiehdoista tai velvollisuudestaan ottaa niistä etukäteen selkoa. EU:n sisämarkkinoilla ei ole säännönmukaisia rajatarkastuksia, joten salakuljetus etenkin EU-maista on helppoa. Eläinlääkäreiden kannattaa tilakäyntien yhteydessä opastaa tuontia harkitsevia harrastajia tai kysyä lintujen alkuperää, jos herää epäilys tuoduista linnuista. Laittomasta tuontiepäilystä tulee ilmoittaa kunnan- tai läänineläinlääkärille. Eviran harrastelintujen tuontia koskevaan uuteen ohjeeseen on koostettu tuontiin liittyvät lainsäädännön vaatimukset. Kaikkia ohjeessa mainittuja ehtoja on noudatettava, kun tuodaan siipikarjaa. Muussa tapauksessa tuonti on laiton.

Eläintautiehtojen vastaisesti maahan tuotu erä voi levittää maahan jonkin lakisääteisesti vastustettavan eläintaudin, kuten esimerkiksi Newcastlen taudin. Laittomassa tuonnissa tuoja voidaan asettaa vastuuseen aiheutuneista kuluista. Kustannukset voivat nousta huomattaviksi, jos tauti leviää tuotantosiipikarjaan. Tuulen mukana virus voi levitä useiden, jopa kymmenien kilometrien päähän.

Lue lisää:
Evira.fi > Eläimet tuonti ja vienti > EU-jäsenmaat Norja ja Sveitsi > Siipikarja > Tuonti- ja harrastesiipikarja

Evira.fi > Eläimet tuonti ja vienti > EU-jäsenmaat Norja ja Sveitsi > Siipikarja > Laiton tuonti

 
© Elintarviketurvallisuusvirasto Evira, Mustialankatu 3, 00790 Helsinki, puh. 029 530 0400
 

Eläinperäisten näytteiden pakkaaminen ja lähettäminen Eviraan

Eläinlääkäreitä pyydetään huomioimaan, että kaikkien laboratorionäytteiden lähettämisessä ja pakkaamisessa on noudatettava Itellan ja Matkahuollon ohjeistuksia. Oikea pakkaaminen edistää näytteen säilymistä tutkimuskelpoisena, sekä varmistaa kuljetuksen asianmukaisuuden.

Lähettäjä on vastuussa siitä, että pakkaus on asianmukaisesti merkitty ja kestää rikkoutumatta kuljetuksen. Jos eläinlääkäri ei lähetä näytettä itse, lähettäviä asiakkaita tulee opastaa pakkaamisessa ja merkinnöissä. Vastustettavien tautien epäilyissä kuljetuksesta sovitaan aina kussakin tapauksessa läänineläinlääkärin kanssa erikseen.

Kaikki näytteet tulee ennen pakkaamista jäähdyttää lähelle + 0 C°. Pakastaminen sitä vastoin haittaa tutkimuksia tai joissain tapauksissa jopa pilaa näytteet, lukuun ottamatta seerumi- ja ternimaitonäytteitä.

Kaikkien näytteitä sisältävien pakkausten tulee olla tukevia ja kestää tavanomaisen kuljetuksen iskut ja kuormitukset.

Kaikki eläinperäiset näytteet tulee aina pakata kolmikerroksiseen pakkaukseen, jossa on kaksi nestetiivistä kerrosta, imevää materiaalia niiden välissä sekä ulkopakkaus.

1. Primaaripakkaus, nestetiivis sisin pakkaus, joka on näytteen kanssa kosketuksissa, esimerkiksi tiiviisti suljettu koeputki tai muovipussi tai -purkki. Kokonaisen eläimen ympärille on laitettava ennen muoviin käärimistä runsaasti ilmavaa ja kuivittavaa materiaalia, esimerkiksi sanomalehtipaperia tai rehusäkki. Kesäaikaan kylmävaraajia on aiheellista laittaa ruhon eri puolille. Mikäli kyseessä on elinnäyte, näytettä vasten tulee laittaa esimerkiksi foliota tai leivinpaperia, joka ei takerru näytteen pintaan. Vasta tämän jälkeen lisätään imevää ja ilmavaa sanomalehtipaperia tai vastaavaa ja suljetaan muovipussiin. Verinäyteputket eivät saa koskettaa toisiaan, vaan ne sijoitetaan esimerkiksi aaltopahvikoteloihin.

2. Sekundaaripakkaus, toinen nestetiivis kerros, varmistaa, ettei paketti missään oloissa vuoda. Sekundaaripakkaus voi olla tiiviisti suljettu toinen muovipussi tai isommille näytteille kaksinkertainen muovipussi/jätesäkki.

3. Ulkopakkaus, tukeva päällyspakkaus, joka on käsittelyn kestävä. Pakkaus voi esimerkiksi olla tukeva pahvilaatikko tai pienemmille näytteille styroxlaatikko.

Primaari- ja sekundaaripakkauksen välissä tulee olla imevää materiaalia niin paljon, että kuljetuksen mahdollisesti rikkoutuessa kaikki nesteet imeytyvät siihen.

Ulkopakkauksen pohjan kestävyys tulee varmistaa ja tarvittaessa vahvistaa. Kaikki ulkopakkaukseen jäävä tyhjä tila täytetään sullomateriaalilla, esimerkiksi kuplamuovilla tai sanomalehdillä siten, ettei sisäpakkaus pääse kuljetuksessa liikkumaan. Tutkimuslähete suljetaan muovipussiin ja liitetään paketin sisälle. Kaikki paketin ulkosaumat teipataan tukevalla leveällä pakkausteipillä.

Lähettäjä vastaa aina Eviraan lähettämiensä näytteiden lähetyskuluista, ellei muuta ole säädetty.

Itellan kautta lähetettäessä on käytettävä aina musta-keltaraitaisia pahvipakkauksia, tai tarvittaessa tukevampaa muuta pakkausta, jonka ympärille vedetään musta-keltaraitaista teippiä. Lisäksi pakkaukseen on aina liitettävä tarra tai merkintä UN 3373, biologinen aine, kategoria B, ja valittava osoitekorttiin lisäpalvelu ”Erilliskäsiteltävä”. Pakettiin laitetaan myös helposti särkyvä -lipuke. Lähetys tulee viedä postin myymälään tai palvelupisteeseen, sitä ei saa jättää kirjelaatikkoon. Enimmäispaino 30 kg.

Ovelle-paketti ja pikakirjeet lähetetään aina ko. toimipaikan katuosoitteeseen.

Matkahuollon kautta lähetettävät paketit merkitään särkyvää-merkillä. Enimmäispaino 55 kg.

Alueellisiin toimipaikkoihin on ilmoitettava linja-auton saapumisaika. Lisätietoja saa Itellan ja Matkahuollon internetsivuilta.

www.itella.fi/liitteet/palvelutjatuotteet/diagnostiset_naytteet_ohje.pdf

Matkahuolto - Pakkausohjeet

 
© Elintarviketurvallisuusvirasto Evira, Mustialankatu 3, 00790 Helsinki, puh. 029 530 0400
 

Terveiden nautojen BSE-tutkimukset lopetettiin 1.3.2013 alkaen

Suomessa ja tietyissä muissa EU:n jäsenvaltioissa syntyneiden, terveinä teurastettujen nautojen BSE-tutkimukset lopetettiin Suomessa 1.3.2013 alkaen.

Muutamissa EU:n jäsenvaltioissa sekä Euroopan unionin ulkopuolisissa valtioissa syntyneiden terveiden nautojen osalta BSE-tutkimus on tehtävä yli 30 kuukauden ikäisistä naudoista.

Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaisen EFSAn lausunnon mukaan BSE-taudin esiintymisen seuraamiseksi Euroopan unionin alueella riittää, että tutkitaan itsestään kuolleet ja lopetetut sekä sairaana teurastetut tai hätäteurastetut naudat. Kuluttajien terveys turvataan poistamalla teurastuksen yhteydessä ne eläimen osat (ns. TSE-riskiaines), joissa BSE-taudinaiheuttaja voisi esiintyä, jos eläimellä olisi tartunta.

Jatkossa on siis edelleenkin tutkittava kaikenikäiset naudat, joilla epäillään BSE-tartuntaa. Lisäksi on tutkittava Suomessa ja tietyissä muissa EU:n jäsenvaltioissa syntyneet, yli 48 kuukauden ikäiset naudat, jos ne on hätäteurastettu tai teurastettu minkä tahansa muunkin sairauden kuin BSE:n toteamisen tai epäilyn vuoksi sairaiden eläinten teurastusosastossa tai tarkastuseläinlääkärin määräämän erityisjärjestelyn mukaisesti normaalilinjassa. BSE-tutkimus on tehtävä myös niistä Suomessa ja tietyissä muissa EU:n jäsenvaltioissa syntyneistä yli 48 kuukauden ikäisistä naudoista, jotka ovat hylätty ante mortem -tarkastuksessa tai ovat kuolleet itsestään tilalla, teuraskuljetuksen aikana tai teurastamossa tai ovat lopetettu. Muutamissa EU:n jäsenvaltioissa sekä Euroopan unionin ulkopuolisissa valtioissa syntyneiden nautojen osalta noudatetaan 48 kuukauden ikärajan sijaan 24 kuukauden ikärajaa.

Määritelmiin TSE-riskiaineksen ikärajoista ei asetusmuutoksen yhteydessä tullut muutoksia. Samoin lampaiden ja vuohien scrapie-näytteenottoa koskevat vaatimukset säilyivät ennallaan.

TSE-tautiseurannasta vastaa teurastamossa, pienteurastamossa ja poroteurastamossa tarkastuseläinlääkäri ja alkutuotantotilalla kunnaneläinlääkäri. Alkutuotantotilalla tuottajan omaan elintarvikekäyttöön teurastetuista nautaeläimistä ei tarvitse tehdä BSE tutkimusta.

Yksityiskohtaisemmat ohjeet teurastamossa tehtävän BSE-näytteenottoon vaatimuksista ja ikärajoista on kuvattu Eviran ohjekirjeessä "Nautojen BSE-tutkimukset teurastamossa, pienteurastamossa ja poroteurastamossa 1.3.2013 alkaen" (Dnro 1408/0969/2013, 15.2.2013).

Ohjekirje löytyy Eviran internetsivuilta osoitteesta:
www.evira.fi/files/attachments/fi/elintarvikkeet/valmistus_ja_myynti/lihantarkastus/nautojen_bse-
tutkimukset_01032013_alkaen_lopullinen.pdf


Eviran ohjeessa TSE-toimenpiteistä laitoksessa (16011/2, 9.7.2012) on kuvattu muun muassa TSE-riskiaineksen poistamiseen liittyvät ikärajat sekä BSE-näytteenottoon liittyvät toimenpiteet. Lisäksi ohjeessa on kuvattu toimenpiteet, joihin on ryhdyttävä epäiltäessä TSE-tartuntaa tai todettaessa TSE-tartunta. BSE-näytteenottoa koskevat lainsäädäntömuutokset päivitetään TSE-ohjeeseen kevään 2013 aikana.

Näytteenotto-ohjeet ja tutkimuslähete BSE- tutkimuksia varten:
Evira.fi > Eläimet >Eläinten terveys ja eläintaudit > Näytteenotto- ja lähetysohjeet > Nauta > BSE
ja
Evira.fi > Tietoa Evirasta > Lomakkeet ja ohjeet > Eläimet > Eläintautitutkimus


Lisätietoja:
Ylitarkastaja Nina Kaario, elintarvikehygieniayksikkö, p. 050 347 0884, nina.kaario@evira.fi ja
Ylitarkastaja Anne Fagerlund, elintarvikehygieniayksikkö, p. 050 386 8415, anne.fagerlund@evira.fi,
Ylitarkastaja Sari Salminen, eläinten terveys- ja hyvinvointiyksikkö, p. 050 368 4043, sari.salminen@evira.fi
Erikoistutkija Maria Hautaniemi, eläintautivirologian tutkimusyksikkö, p. 050 573 6891, maria.hautaniemi@evira.fi

 
© Elintarviketurvallisuusvirasto Evira, Mustialankatu 3, 00790 Helsinki, puh. 029 530 0400
 

Ajankohtaista tarttuvista taudeista -teemapäivä ja Lääkepäivä

Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran järjestämät koulutuspäivät eläinlääkäreille pidetään tänä vuonna 21. – 22.5.2013. Koulutus järjestetään Eviran Viikin toimipisteessä kokoustila Kalevissa. Lisäksi koulutuksiin on mahdollista osallistua videoyhteyden välityksellä Eviran aluetoimipisteissä Joensuussa, Kuopiossa, Lappeenrannassa, Oulussa, Seinäjoella ja Turussa.

Ajankohtaista tarttuvista taudeista -teemapäivän aikana luodaan katsaus eläintautitilanteeseen Suomessa ja maailmalla sekä muihin eläintauteihin liittyviin ajankohtaisiin aiheisiin, kuten eläintautilain uudistukseen.

Lääkepäivässä käsitellään eläinten lääkitsemistä koskevan lainsäädännön uudistusta. Aiheena ovat myös hevoset. Päivän aikana käydään läpi muun muassa hevosten lääkitystä koskevaa lainsäädäntöä ja sen ongelmakohtia sekä puhutaan mahansuojalääkkeistä. Utaretulehdusten PCR-tutkimukset ja tulosten tulkinta sekä hoitopäätösten teko ovat myös aiheina.

Koulutuspäivien ohjelmat ja tarkemmat tiedot koulutuspaikoista sekä ilmoittautumisohjeet löytyvät Eviran internetsivuilta:
Evira.fi > Tietoa Evirasta > Tapahtumat

Koulutus on maksuton.

Lisätietoja:
Ajankohtaista tarttuvista taudeista -teemapäivä
Ylitarkastaja, jaostopäällikkö Sirpa Kiviruusu, p. 0400 920 503

Lääkepäivä
Ylitarkastaja Henriette Helin-Soilevaara, p. 040 489 3352

 
© Elintarviketurvallisuusvirasto Evira, Mustialankatu 3, 00790 Helsinki, puh. 029 530 0400
 

Katso video otantaan perustuvasta eläinsuojelutarkastuksesta

Eviran internetsivuille on lisätty tuottajille suunnattu video, jossa kuvataan otantaan perustuvan eläinsuojelutarkastuksen kulku alusta loppuun asti. Videolla esitetään vaihe vaiheelta, kuinka eläinsuojelutarkastus etenee lypsykarjatilalla. Video on katsottavissa täältä > EU-eläinsuojelutarkastus maitotilalla

 
© Elintarviketurvallisuusvirasto Evira, Mustialankatu 3, 00790 Helsinki, puh. 029 530 0400
 

Lääkeluettelot

Lääkeluettelot ja niiden muutokset ovat nähtävillä Eviran internetsivulla.

 
© Elintarviketurvallisuusvirasto Evira, Mustialankatu 3, 00790 Helsinki, puh. 029 530 0400