Afrikkalainen sikarutto jatkaa leviämistään Venäjällä – näytteenotto tärkeää myös Suomessa

Afrikkalaista sikaruttoa (ASF) on todettu vuoden sisällä Pietarin lähellä sekä Murmanskin ja Arkangelin alueilla Venäjällä. Sairastuneet siat ovat merkittävin tartunnanlähde, mutta tällä hetkellä suurimmat riskit Suomessa liittyvät siihen, että ASF voi levitä myös lihaa sisältävän ruokajätteen välityksellä ja välillisesti esimerkiksi ihmisten tai saastuneiden eläinkuljetusvälineiden mukana.

» Lue lisää

Raivotaudin syöttirokotteiden levitysaluetta laajennetaan

Venäjän Karjalassa, Prääsän alueella todettiin raivotautia ulkona laiduntaneessa lehmässä elokuun lopussa. Alue on noin 150 km:n päässä Suomen rajasta. Raivotautia ei ole todettu näin lähellä Suomen rajaa Venäjällä yli 20 vuoteen. Venäjän Karjalan raivotautitapauksen johdosta Suomen raivotautisyöttirokotusaluetta on laajennettu.

» Lue lisää

Rabiesrokotuksista huolehdittava

Venäjän Karjalassa todetut rabiestapaukset muistuttavat rokottamisen tarpeellisuudesta myös rajan tällä puolen. Koirien ja ulkona käyvien kissojen rabiesrokotuksista tulee huolehtia ja siten ennaltaehkäistä taudin mahdollinen leviäminen muihin eläimiin ja ihmisiin.

» Lue lisää

Kuopion Eviran BSE-tutkimukset siirtyvät Seinäjoen Eviraan 1.12.2011

Suomessa nautojen BSE-pikatestit on tehty kolmessa Eviran BSE-laboratoriossa, Helsingissä, Kuopiossa ja Seinäjoella. Terveiden nautojen tutkimusikäraja nostettiin 1.7.2011 EU:n komission päätöksellä 48 kuukaudesta 72 kuukauteen. Suomessa tutkittavien näytteiden määrä vähenee noin 60 000 näytteeseen vuodessa. Tämän johdosta Evira keskittää 1.12.2011 alkaen BSE-näytteiden tutkimukset Helsingin ja Seinäjoen BSE-laboratorioihin.

» Lue lisää

Eviran Kuopion toimipaikan obduktiosali on suljettuna 1.12.2011–28.2.2012

Eviran Kuopion toimipisteen obduktiosali on remontin takia suljettuna 1.12.2011–28.2.2012. Patologisiin tutkimuksiin tarkoitetut kokonaiset eläimet ja elinnäytteet tulee ko. aikana toimittaa suoraan Eviran muihin toimipisteisiin, kuljetusjärjestelyistä riippuen joko Helsinkiin, Seinäjoelle tai Ouluun.

» Lue lisää

Silakasta eristetyllä VHS-viruksella ei suoraa yhteyttä kirjolohilaitosten VHS -tautiin

Kirjolohen verenvuotoseptikemia (VHS) on helposti leviävä virustauti, joka aiheuttaa runsasta kalakuolleisuutta ja siten taloudellisia tappioita kalanviljelylaitoksilla. Suomessa VHS-viruksen genotyyppi Id todettiin ensimmäisen kerran vuonna 2000 Ahvenanmaalla ja Pyhtäällä ruokakalalaitoksilla. Tämän jälkeen sitä on löydetty vuosittain lähinnä Ahvenanmaalta. Virus ei tartu ihmiseen.

» Lue lisää

Euroopan komission elintarvike- ja eläinlääkintätoimisto tulee syksyllä Suomeen tekemään eläimistä saatavia sivutuotteita koskevan tarkastusmatkan

Komission elintarvike- ja eläinlääkintätoimisto (Food and Veterinary Office) tulee 11.- 20.10.2011 Suomeen tarkastamaan eläimistä saatavia sivutuotteita koskevan EU-lainsäädännön toimeenpanon. FVO on etukäteen ilmoittanut Suomen viranomaisille minkälaisissa sivutuotteita käsittelevissä laitoksissa ja muissa tarkastuskohteissa he haluavat tarkastuksen tehdä.

» Lue lisää

Lihantarkastuksen järjestäminen Eviran toimintana 1.9 lähtien

Pienteurastamoiden ja riistan käsittelylaitosten lihantarkastuksen järjestämiseksi syyskuusta 2011 lähtien on käytetty neljää vaihtoehtoa.

» Lue lisää

Lihantarkastuksen organisaatiomuutos

Pienteurastamoissa ja riistankäsittelylaitoksissa suoritettava lihantarkastus ja siihen liittyvä valvonta on siirretty kunnilta valtion tehtäväksi 1.9.2011 elintarvikelain muutoksella (352/2011).

» Lue lisää

Luonnonvaraisen riistan lihantarkastus

Elintarvikelain muutoksen myötä 1.9.2011 Evira vastaa lihantarkastuksesta riistan käsittelylaitoksissa ja pienteurastamoissa, joissa aiemmin kunta on huolehtinut lihantarkastuksesta.

» Lue lisää

Uusia tarkastusohjeita eläinsuojeluviranomaisten avuksi

Evira on julkaissut kaksi uutta tarkastusohjetta ja lomakepohjaa käytettäviksi eläinsuojelutarkastusten yhteydessä: Ulkokoirien eläinsuojeluvalvonta ja Hevosten eläinsuojeluvalvonta.

» Lue lisää

Viranomaisten eläinsuojelupäivä 23.11.2011

Elintarviketurvallisuusvirasto Evira järjestää marraskuussa viranomaisten eläinsuojelupäivän, joka informatiivisen osuuden lisäksi toimii keskustelutilaisuutena eri viranomaistahojen kesken yhteistyön tiivistämiseksi niin paikallisesti kuin valtakunnallisestikin.

» Lue lisää

Tavoitteena terve ja hyvinvoiva eläin – esitesarja täydentyy

Eviran julkaisema Tavoitteena terve ja hyvinvoiva eläin – esitesarja täydentyy uusilla julkaisuilla.

» Lue lisää

”Vasikoiden pitopaikan suositukset 2011” - esite on julkaistu

Esitteeseen on koottu vasikkakarsinoita koskevia elinkeinon suosituksia ja lakisääteisiä vaatimuksia.

» Lue lisää

Eläinsuojelun Frequently Asked Questions nyt myös Evira.fi –sivustolla

Evira.fi –nettisivuston osiosta Eläinsuojelu ja eläintenpito löytyy nyt myös Usein kysyttyä –palsta.

» Lue lisää

Lääkeluettelot Eviran sivuilla

Lääkeluettelot ja niiden muutokset ovat nähtävillä Eviran internetsivulla.
Lääkeluettelot


 
© Elintarviketurvallisuusvirasto Evira, Mustialankatu 3, 00790 Helsinki, puh. 029 530 0400
Saparo - uutiskirje eläinlääkäreille
 

Afrikkalainen sikarutto jatkaa leviämistään Venäjällä – näytteenotto tärkeää myös Suomessa

Afrikkalaista sikaruttoa (ASF) on todettu vuoden sisällä Pietarin lähellä sekä Murmanskin ja Arkangelin alueilla Venäjällä. Sairastuneet siat ovat merkittävin tartunnanlähde, mutta tällä hetkellä suurimmat riskit Suomessa liittyvät siihen, että ASF voi levitä myös lihaa sisältävän ruokajätteen välityksellä ja välillisesti esimerkiksi ihmisten tai saastuneiden eläinkuljetusvälineiden mukana.

Suomeen tauti voi tulla tuliaisten tai eväiden mukana, jos nämä päätyvät sikojen ruuaksi. Taudin torjumisessa henkilöliikenteen tautisuojaukseen pitää kiinnittää huomioita, jos sikalassa työskentelevät henkilöt ovat matkailleet alueilla, joissa ASF-tapauksia on esiintynyt. Suomessa taudin seuranta perustuu oireiden nopeaan havaitsemiseen ja sairaiden eläinten tutkimiseen. Eläinlääkäreiden kannattaa lähettää näytteitä myös silloin, kun epäily on vähäinen.

Afrikkalaista sikaruttoa on todettu Kaukasian alueella vuodesta 2007 lähtien ja tautia ei ole saatu alueella hallintaan. Vuonna 2009 tautia todettiin Pietarin lähellä sijaitsevalla sikatilalla. Vuosien 2010 ja 2011 vaihteessa sekä maaliskuussa 2011 tautia todettiin jälleen Leningradin alueella Pietarin läheisyydessä. Huhtikuussa 2011 afrikkalaista sikaruttoa todettiin Murmanskin ja Arkangelin alueilla. Leningradin, Murmanskin ja Arkangelin alueiden tapaukset ovat olleet pienissä sikaloissa. Viimeaikaiset uudet tapaukset Kaukasian ulkopuolella ovat olleet pääasiassa Tverin alueella, jossa tautia on todettu myös luonnonvaraisissa villisioissa.

Taudin leviäminen Venäjällä aiheuttaa jatkuvan taudin leviämisen uhkan myös Suomeen erityisesti, kun kysymyksessä on helposti leviävä eläintauti. Afrikkalaista sikaruttoa ei ole koskaan todettu Suomessa.

Seuranta

Suomessa taudin seuranta perustuu pääasiassa oireiden nopeaan havaitsemiseen ja sairaiden eläinten tutkimiseen. Näytteitä kannattaa lähettää hyvinkin lievien epäilyjen kohdalla sekä sairaista sioista että selvitettäessä luomisen syytä. Erityisesti Itä-Suomen alueella sairaiden villisikojen tutkiminen olisi tärkeää taudin varhaisen havaitsemisen kannalta. Lisäksi tänä syksynä on tarkoitus tutkia näytteitä teurastetuista tarhatuista villisioista Itä- ja Kaakkois-Suomen alueelta.

Luonnonvaraisia villisikoja on tutkittu vuodesta 2010 alkaen afrikkalaisen sikaruton varalta. Kymen riistanhoitopiiri on lähettänyt Eviran pyynnöstä näytteitä metsästetyistä luonnonvaraisista villisioista. Vuonna 2010 tutkittiin näytteet kymmenestä villisiasta ja kaikki tulokset olivat negatiivisia afrikkalaisen sikaruton suhteen. Tänä vuonna näytteitä toivotaan lähetettävän kaikista metsästetyistä tai kuolleina löytyneistä luonnonvaraisista villisioista Itä- ja Kaakkois-Suomen alueelta. Evira on ohjeistanut paikallisia Riistakeskuksia näytteenotosta.

Oireet

Afrikkalaisen sikaruton itämisaika on yksittäisissä eläimissä 5-15 vuorokautta. Oireiden voimakkuus voi vaihdella. Yleensä akuutti afrikkalainen sikarutto muistuttaa kliinisesti ja patologisesti hyvin paljon akuuttia klassista sikaruttoa. Aina, kun eläimen iholla ja korvissa on selvästi havaittavia verenpurkaumia, on syytä epäillä akuuttia klassista sikaruttoa tai afrikkalaista sikaruttoa. Samanlaisia muutoksia aiheuttavat vain harvat muut sairaudet. Akuutin vaiheen muita tyypillisiä oireita ovat korkea kuume, apatia, ruokahaluttomuus, nopea ja vaikeutunut hengitys, silmä- ja sierainvuoto sekä korkea kuolleisuus. Oireena voi myös olla luominen.

Vastustaminen ja ennaltaehkäisy

Afrikkalainen sikarutto on lakisääteisesti vastustettava, helposti leviävä eläintauti. Eläinten omistajalla tai haltijalla on velvollisuus ilmoittaa välittömästi eläinlääkärille havaitessaan sioissa yllä kuvattuja oireita. Virkaeläinlääkärin tulee ilmoittaa tautiepäilystä välittömästi ja ryhtyä toimenpiteisiin diagnoosin varmistamiseksi ja tartunnan leviämisen estämiseksi. Tilalle, jolla epäillään tai on todettu esiintyvän afrikkalaista sikaruttoa, annetaan rajoittavat määräykset. Sellaisen tilan ympärille, jolla tartunta on vahvistettu, on EU-lainsäädännön (neuvoston direktiivi 2002/60/EY) mukaan perustettava lisäksi suoja- ja valvontavyöhykkeet, joilla eläinten ja niistä saatavien tuotteiden liikkumista ja kuljetuksia rajoitetaan.

Jo puhjenneeseen tautiin ei ole hoitoa ja siksi sen varhainen toteaminen ja leviämisen tehokas estäminen on tärkeää. Tautisuojauksen ylläpito sikatiloilla ja ulkomaisten maatilavierailujen jälkeisen karenssiajan noudattaminen ovat avainasemassa taudin torjunnassa. Kaikenlaisen ruokajätteen syöttäminen sioille on kielletty tartuntojen leviämisen estämiseksi. Tauti voi levitä elävien sikojen, niiden sukusolujen sekä elintarvikkeiden mukana. Sen vuoksi näiden maahantuonnille asetettuja rajoituksia on tärkeää noudattaa.

Myös luonnonvaraisten villisikojen pääsy sikatilojen läheisyyteen tulee estää niillä alueilla, joilla villisikoja esiintyy. Suomen luonnonvaraisten villisikojen populaatio on vielä vähäinen, mutta voi lisääntyä tulevaisuudessa.

Taudin mahdollista maahantuloa koskeva tutkimus Suomessa

Eviran riskinarviointiyksikössä on valmistunut vuonna 2011 riskiprofiili afrikkalaisen sikaruton mahdollisesta maahantulosta.

Riskiprofiili (Evira)
Lisätietoa afrikkalaisesta sikarutosta (Evira)
Lisätietoa näytteiden lähettämisestä (Evira)
Lisätietoa näytteiden lähettämisestä metsästetyistä villisioista (Evira)

Lisätietoja:
Ylitarkastaja Tiia Tuupanen, p. 040 489 3348
Erikoistutkija Tiina Nokireki (näytteenotto), p. 050 413 1687
Tutkija Marja Isomursu (näytteenotto luonnonvaraisista villisioista), p. 040 512 1248

 
© Elintarviketurvallisuusvirasto Evira, Mustialankatu 3, 00790 Helsinki, puh. 029 530 0400
 

Raivotaudin syöttirokotteiden levitysaluetta laajennetaan

Venäjän Karjalassa, Prääsän alueella todettiin raivotautia ulkona laiduntaneessa lehmässä elokuun lopussa. Alue on noin 150 km:n päässä Suomen rajasta. Raivotautia ei ole todettu näin lähellä Suomen rajaa Venäjällä yli 20 vuoteen. Venäjän Karjalan raivotautitapauksen johdosta Suomen raivotautisyöttirokotusaluetta on laajennettu.

Suomen raivotautisyöttirokotusaluetta on laajennettu ulottumaan Pohjois-Karjalassa myös Joensuun ja Ilomantsin alueelle. Etelässä rokotusvyöhyke ulottuu Pyhtäälle. Lisäksi rokotusaluetta on levennetty 40 km levyiseksi. Luonnonvaraisille pienpedoille tarkoitettuja raivotautisyöttirokotteita levitetään Suomen itärajalle keväisin ja syksyisin. Tämän syksyn lentolevitykset alkoivat syys-lokakuun vaihteessa. Tavoitteena on ehkäistä raivotaudin leviäminen Suomeen Venäjältä.

Raivotautitilannetta seurataan Suomessa tutkimalla luonnonvaraisia eläimiä ja muita epäilyttävistä oireista kärsiviä eläimiä raivotaudin varalta. Metsästäjien lähettämät pienpetonäytteet ovat välttämättömiä raivotautivapauden seurannassa. Nyt olisi erittäin tärkeää saada näytteitä Pohjois-Karjalasta ja muualta itäisestä Suomesta tutkittavaksi Eviraan raivotaudin varalta. Luonnonvaraiset eläimet lähetetään Eviran Oulun toimipaikkaan. Pienpedoista tutkitaan raivotaudin lisäksi syöttirokotuksilla aikaansaatua vasta-aineiden antamaa suojaa. Vuonna 2010 tutkittiin yhteensä 490 eläintä raivotaudin varalta, kaikki kielteisin tuloksin. Näistä 445 oli luonnonvaraisia eläimiä, suurin osa kettuja ja supikoiria.

Lue lisää
Raivotaudista (Evira)
Pienpetojen tutkimisesta (Evira)

Lisätietoja:
Pienpetojen syöttirokotuksista:
Erikoistutkija Tiina Nokireki, p. 050 413 1687

Pienpetojen tutkimisesta:
Tutkija Marja Isomursu, p. 040 512 1248

Raivotaudin vastustamisesta:
Ylitarkastaja Tiia Tuupanen, p. 040 489 3348

 
© Elintarviketurvallisuusvirasto Evira, Mustialankatu 3, 00790 Helsinki, puh. 029 530 0400
 

Rabiesrokotuksista huolehdittava

Venäjän Karjalassa todetut rabiestapaukset muistuttavat rokottamisen tarpeellisuudesta myös rajan tällä puolen. Koirien ja ulkona käyvien kissojen rabiesrokotuksista tulee huolehtia ja siten ennaltaehkäistä taudin mahdollinen leviäminen muihin eläimiin ja ihmisiin.

Rokotussuositus on ennallaan
Rokota vain terveitä ja matolääkittyjä eläimiä. Nartut suositellaan rokotettaviksi ennen astutusta. Ensimmäinen rabiesrokotus suositellaan annettavaksi noin 4 kuukauden iässä ja toinen vuoden iässä. Raivotaudin vastustamisesta annetun MMMELO:n päätöksen (D49) mukaisesti luolametsästyksessä käytettävät koirat on rokotettava vuoden välein rabiesta vastaan. Muut metsästyskoirat ja viranomaisten palveluskoirat on rokotettava joka toinen vuosi raivotautia vastaan. Kissoilla ja muilla koirilla rokotusväli on 2-3 vuotta riippuen käytetystä valmisteesta. Raivotautirokote voidaan antaa samanaikaisesti muiden rokotteiden kanssa silloin, kun valmisteen tiedoissa on tästä maininta.

Lisätietoa koirien rokottamisesta (Evira)

Lisätietoja:
Erikoistutkija Karoliina Alm-Packalén, p. 040 486 0052

 
© Elintarviketurvallisuusvirasto Evira, Mustialankatu 3, 00790 Helsinki, puh. 029 530 0400
 

Kuopion Eviran BSE-tutkimukset siirtyvät Seinäjoen Eviraan 1.12.2011

Suomessa nautojen BSE-pikatestit on tehty kolmessa Eviran BSE-laboratoriossa, Helsingissä, Kuopiossa ja Seinäjoella. Terveiden nautojen tutkimusikäraja nostettiin 1.7.2011 EU:n komission päätöksellä 48 kuukaudesta 72 kuukauteen. Suomessa tutkittavien näytteiden määrä vähenee noin 60 000 näytteeseen vuodessa. Tämän johdosta Evira keskittää 1.12.2011 alkaen BSE-näytteiden tutkimukset Helsingin ja Seinäjoen BSE-laboratorioihin.

Kuopion alueen teurastamojen BSE- näytteet toimitetaan 1.12.2011 lähtien Eviran Seinäjoen toimipaikkaan. Pienteurastamot voivat toimittaa BSE-näytteet tutkittavaksi joko Helsinkiin tai Seinäjoelle. Tarkastuseläinlääkäreille lähetetään yksityiskohtaista tietoa ennen muutoksen voimaan tuloa.

Tutkimuksen tulos toimitetaan asiakkaan lähetteessä pyytämällä tavalla faksilla tai postitse. Jos BSE-näytteet toimitetaan klo 10 mennessä tutkivaan laboratorioon, vastaus faksilla toimitetaan seuraavaan aamuun klo 7:00 mennessä. Perjantaina klo 10. jälkeen saapuneet näytteet tutkitaan ja vastataan maanantaina klo 15. mennessä.

Näytteidenotto- ja lähetysohjeet (Evira)

Lisätietoja:
Toiminnasta teurastamoissa ja pienteurastamoissa:
Lihantarkastusyksikön johtaja Eeva-Riitta Wirta, p. 020 77 24267, 040 353 2447

TSE-testauksesta:
Tutkimusyksikön johtaja Liisa Kaartinen, p. 020 77 24577, 040 8407364

 
© Elintarviketurvallisuusvirasto Evira, Mustialankatu 3, 00790 Helsinki, puh. 029 530 0400
 

Eviran Kuopion toimipaikan obduktiosali on suljettuna 1.12.2011–28.2.2012

Eviran Kuopion toimipisteen obduktiosali on remontin takia suljettuna 1.12.2011–28.2.2012. Patologisiin tutkimuksiin tarkoitetut kokonaiset eläimet ja elinnäytteet tulee ko. aikana toimittaa suoraan Eviran muihin toimipisteisiin, kuljetusjärjestelyistä riippuen joko Helsinkiin, Seinäjoelle tai Ouluun.

Kokonaiset kalat toimitetaan Helsinkiin tai Ouluun. Ovariaalinestenäytteitä voidaan ottaa vastaan myös Kuopiossa. Kalalaitosten tarkastavia eläinlääkäreitä pyydetään mahdollisuuksien mukaan toimittamaan EU-näytteet ennen remontin alkamista.

Kaikki bakteriologiset tutkimukset ja ulostenäytteiden parasitologiset tutkimukset (kuten mm. vasikkaripulipakettitutkimus) jatkuvat Kuopiossa myös remontin aikana normaalisti.

Näytteiden pakkaus- ja lähetysohjeet (Evira)
Näytteiden lähettäminen ruumiinavaukseen (Evira)

Lisätietoja:
Evira Kuopio toimisto p. 020 77 24952

 
© Elintarviketurvallisuusvirasto Evira, Mustialankatu 3, 00790 Helsinki, puh. 029 530 0400
 

Silakasta eristetyllä VHS-viruksella ei suoraa yhteyttä kirjolohilaitosten VHS -tautiin

Kirjolohen verenvuotoseptikemia (VHS) on helposti leviävä virustauti, joka aiheuttaa runsasta kalakuolleisuutta ja siten taloudellisia tappioita kalanviljelylaitoksilla. Suomessa VHS-viruksen genotyyppi Id todettiin ensimmäisen kerran vuonna 2000 Ahvenanmaalla ja Pyhtäällä ruokakalalaitoksilla. Tämän jälkeen sitä on löydetty vuosittain lähinnä Ahvenanmaalta. Virus ei tartu ihmiseen.

Elintarviketurvallisuusvirasto Evirassa on tutkittu silakoiden merkitystä VHS-viruksen kantajina ja tautipurkausten levittäjinä, koska silakkaa on aikaisemmin käytetty kirjolohien ravintona. Vuosina 2004–2006 tutkittiin 7560 pääosin Saaristomereltä pyydystettyä silakkaa yhteisnäytteinä (10 silakkaa/näyte) VHS-viruksen varalta. 51 näytteessä todettiin VHS-virus.

Eniten virusta löytyi kutuaikana Saaristomereltä saaduista näytteistä. Silakoista eristetyt VHS-viruskannat sijoittuvat genotyyppiin II. Tähän ryhmään kuuluvia VHS-viruksia on aikaisemmin eristetty Gotlannin syvänteistä silakoista sekä Kala- ja Lestijoista pyydystetyistä nahkiaisista. Merialueen VHS-viruskannat jakaantuvat neljään eri genotyyppiin, kun taas makean veden kannat kuuluvat genotyyppiin I. Merivedestä löytyvät kaikki neljä VHS-virusgenotyyppiä, myös genotyyppi Id, jota on todettu suomalaisilla ruokakalalaitoksilla. Tämä tukee sitä, että makean veden virukset ovat peräisin merestä.

Tutkimuksessa jäi avoimeksi silakan rooli taudin aiheuttajana. Silakasta ja aikaisemmin nahkiaisesta eristetyllä viruksella ei ole suoraa yhteyttä tautipurkauksiin merialueen ruokakalalaitoksilla. Kuitenkaan ei voida sulkea pois mahdollisuutta, että VHSV genotyyppi II tulevaisuudessa muuntuisi niin, että se aiheuttaa sairastumisia kalanviljelylaitoksilla.

Tutkimustulokset on juuri julkaistu kansainvälisessä tieteellisessä julkaisussa:
Gadd, T. Jakava-Viljanen, M., Tapiovaara, H., Koski, P., Sihvonen, L.
Epidemiological aspects of viral haemorrhagic septicaemia virus genotype II isolated from Baltic herring, Clupea harengus membras L.
Journal of Fish Diseases 2011: 34, pp. 517-529.

Lisätietoja:
erikoistutkija Tuija Gadd, p. 050 357 0328

 
© Elintarviketurvallisuusvirasto Evira, Mustialankatu 3, 00790 Helsinki, puh. 029 530 0400
 

Euroopan komission elintarvike- ja eläinlääkintätoimisto tulee syksyllä Suomeen tekemään eläimistä saatavia sivutuotteita koskevan tarkastusmatkan

Komission elintarvike- ja eläinlääkintätoimisto (Food and Veterinary Office) tulee 11.- 20.10.2011 Suomeen tarkastamaan eläimistä saatavia sivutuotteita koskevan EU-lainsäädännön toimeenpanon. FVO on etukäteen ilmoittanut Suomen viranomaisille minkälaisissa sivutuotteita käsittelevissä laitoksissa ja muissa tarkastuskohteissa he haluavat tarkastuksen tehdä.

Tällaisia kohteita ovat mm. useampaa eläinlajia teurastavat teurastamot, sivutuotteita käsittelevät luokan 1 ja 3 laitokset, kompostointi-, poltto- ja lannoitevalmistelaitokset, välivaiheen laitokset, keräyskeskukset sekä maitoa tai maitovalmisteita rehukäyttöön toimittavat laitokset. Tarkastusmatka alkaa kokouksella Eviran ja maa- ja metsätalousministeriön kanssa ja matkan aikana FVO vierailee myös aluehallintovirastoissa ja eläintiloilla.

Evira on laatinut FVO:lle ehdotuksen tarkastusmatkan ohjelmaksi, mutta on mahdollista, että ohjelma vielä FVO:n toimesta muuttuu. Alustavasta ohjelmasta on kuitenkin jo ilmoitettu tarkastuksen kohteiksi ehdotetuille toimijoille ja valvojille.

Evira on lähettänyt myös vastauksensa FVO:n sivutuotteiden käsittelyä, keräystä ja kuljetusta sekä näiden toimintojen valvontaa koskeneeseen kyselyyn. Kyselyn tarkoituksena on antaa FVO:lle jo ennen tarkastusmatkaa käsitys Suomessa syntyvistä tai Suomeen tulevista sivutuotevirroista sekä eri tasoilla toteutetusta valvonnasta ja näin edistää tarkastuksen sujumista itse tarkastuskäyntien aikana. Tarkastuksen kohteena olevien toimijoiden ja valvovien viranomaisten tulisi myös omalta osaltaan edistää tarkastuksia niin, että FVO:n tarkastajilla olisi tarkastuksen aikana helposti saatavilla sivutuotelainsäädännön edellyttämät asiakirjat ja luettelot sekä tieto valvontaviranomaisen tekemistä valvontakäynneistä ja niistä laaditut raportit. Sivutuotteiden jäljitettävyyden varmistaminen ketjun kaikissa vaiheissa on tärkeää.

Tarkastusmatka kohdistuu erityisesti vuosille 2009 - 2011 ja koskee muiden kuin ihmisravinnoksi tarkoitettujen eläimistä saatavien sivutuotteiden ja niistä johdettujen tuotteiden terveyssäännöistä sekä asetuksen (EY) N:o 1774/2002 kumoamisesta 21.10.2009 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1069/2009 ja siihen liittyvän Euroopan komission nk. toimeenpanoasetuksen (EU) 142/2011 soveltamista. Samalla voidaan käydä läpi vielä myös edellisen sivutuotteita koskeneen tarkastusmatkan yhteydessä vuonna 2004 tehdyt havainnot ja niiden perusteella toteutetut toimenpiteet. Raportti (7270/2004) edellisestä tarkastusmatkasta löytyy internetistä osoitteesta:
http://ec.europa.eu/food/fvo/rep_details_en.cfm?rep_id=1429

FVO laatii tästäkin tarkastusmatkasta raportin, joka julkaistaan komission internet-sivuilla. Samoilta sivuilta löytyy myös muissa maissa tehtyjen tarkastusmatkojen tulokset. Ennen raportin julkaisemista Suomella on kuitenkin mahdollisuus korjata raportissa mahdollisesti olevat asiavirheet tai virheelliset havainnot. Raporttiin tulee sisältymään myös suositukset lainsäädännön toimeenpanon varmistamiseksi, joiden toteuttamisesta aikatauluineen Evira laatii vastauksen FVO:lle.

Tälläkin kertaa tarkastusmatkaan ja tarkastajiin kannattaa suhtautua positiivisesti, sillä tulosten perusteella niin valvojien kuin toimijoiden on mahdollista kehittää omaa toimintaansa sivutuotteisiin liittyvien terveysriskien välttämiseksi. Kaikkiaan toimenpiteisiin ja viranomaisvalvontaan sivutuotteiden osalta kiinnitetään aiempaa selvästi enemmän huomiota eläintautien vastustuksen, elintarviketurvallisuuden sekä ympäristönsuojelun näkökulmasta. Samalla saamme tilaisuuden kertoa hyvistä käytännöistämme myös muille sekä ottaa oppia muilta. Hyvällä yhteistyöllä varmistamme tämänkin tarkastusmatkan sujumisen!

Lisätietoja:
johtaja Taina Aaltonen, p. 040 775 0219

 
© Elintarviketurvallisuusvirasto Evira, Mustialankatu 3, 00790 Helsinki, puh. 029 530 0400
 

Lihantarkastuksen järjestäminen Eviran toimintana 1.9 lähtien

Pienteurastamoiden ja riistan käsittelylaitosten lihantarkastuksen järjestämiseksi syyskuusta 2011 lähtien on käytetty neljää vaihtoehtoa.

1.Eviran päätoiminen tarkastuseläinlääkäri
Noin kolmasosa 56 uudesta lihantarkastuskohteesta hoituu Eviran päätoimisen tarkastuseläinlääkärin toimesta. Osa pienteurastamoiden lihantarkastuksesta on järjestetty muuttamalla isojen teurastamoiden nykyisten osa-aikaisten tarkastuseläinlääkärien virkoja kokoaikaisiksi. Lisäksi Orimattilan, Kokkolan ja Outokummun alueelle on perustettu uudet tarkastuseläinlääkärien virat.

2.Palkkioperusteinen Eviran tarkastuseläinlääkäri
Evira on nimittänyt sivutoimisia tarkastuseläinlääkäreitä noin 37 pienteurastamoon tai riistankäsittelylaitokseen. Tällä hetkellä nimitettyjä eläinlääkäreitä on yhteensä 58. Tarkastuseläinlääkäreille on pyritty nimittämään valmiiksi sijaisia, jotta sijaisjärjestelyt olisivat mahdollisimman joustavia. Palkatut eläinlääkärit ovat kunnaneläinlääkäreitä, valtion palveluksessa olevia eläinlääkäreitä sekä yksityisiä eläinlääkäreitä. Evira maksaa tarkastuseläinlääkärille palkkion ja matkakustannukset Eviran päätöksen 4480/0919/2011 mukaisesti.

3.Yhdistetty raja- ja tarkastuseläinlääkäri
Tässä tapauksessa eläinlääkäri hoitaa Vaalimaan raja-aseman raja-eläinlääkärin tehtävien lisäksi yhden pienteurastamon lihantarkastustehtävät.

4. Kuntasopimus
Evira on tehnyt kuntasopimuksen 7 kunnallisen sopimuspuolen kanssa. Kuntasopimuksilla järjestyy 11 pienteurastamon ja riistankäsittelylaitoksen lihantarkastus. Kunta vastaa silloin pienteurastamon/pienteurastamoiden lihantarkastuksen ja siihen liittyvän valvonnan järjestämisestä alueellaan ja laskuttaa siitä Eviraa. Muu laitosvalvonta jää tässä vaihtoehdossa Eviran tehtäväksi.

Evira on selvittänyt näiden vaihtoehtojen sopivuutta kunkin pienteurastamon ja riistankäsittelylaitoksen osalta. Useimpien näiden kohdalla vain vaihtoehdot 2 ja 4 ovat olleet mahdollisia, jotta tarkastuseläinlääkärin matkat eivät olisi tulleet liian pitkiksi. Näissä tapauksissa on päädytty kunnan ja kunnaneläinlääkärin kanssa sovitun mukaisesti joko palkkioperusteisen tarkastuseläinlääkärin palkkaamiseen tai kuntasopimukseen.

Tehtävät Eviran valvontaosastolla
Eviran valvontaosastolla hygieniayksikkö vastaa lihantarkastuksen johtamisesta ja ohjauksesta sekä mm. lihantarkastusta koskevien ohjeiden laatimisesta. Lihantarkastusyksikkö vastaa teurastamoissa toimivan lihantarkastushenkilöstön ohjauksesta ja 1.9.2011 alkaen teurastamoiden ja niiden yhteydessä olevien elintarvikehuoneistojen hyväksymiseen kuuluvista asioista.

Lisätietoja:
Johtaja Susanna Pesonen, p. 040 169 0266
Yksikönjohtaja Eeva-Riitta Wirta, p. 040 353 2447

 
© Elintarviketurvallisuusvirasto Evira, Mustialankatu 3, 00790 Helsinki, puh. 029 530 0400
 

Lihantarkastuksen organisaatiomuutos

Pienteurastamoissa ja riistankäsittelylaitoksissa suoritettava lihantarkastus ja siihen liittyvä valvonta on siirretty kunnilta valtion tehtäväksi 1.9.2011 elintarvikelain muutoksella (352/2011).

Teurastamossa, pienteurastamossa ja riistan käsittelylaitoksessa lihantarkastuksen suorittaa Eviran tarkastuseläinlääkäri; poroteurastamossa vastaavasti Lapin aluehallintoviraston tarkastuseläinlääkäri.

Eviran tarkastuseläinlääkärin tehtäviin ei kuitenkaan kuulu alkutuotantopaikalla tehtävä ante mortem -tarkastus eikä kotimaan kulutukseen tarkoitetun luonnonvaraisen riistan tarkastus ns. lahtivajassa.

Kunnan virkaeläinlääkäri voi tarkastaa luonnonvaraista riistaa kahden vuoden siirtymäajalla 31.8.2013 saakka sellaisissa lahtivajoissa, joissa lihantarkastusta on tehty ennen lainmuutoksen voimaantuloa.

Lisätietoja:
Ylitarkastaja Anne Fagerlund, p. 050 386 8415
Ylitarkastaja Eleonora Niemi, p. 040 162 5955

 
© Elintarviketurvallisuusvirasto Evira, Mustialankatu 3, 00790 Helsinki, puh. 029 530 0400
 

Luonnonvaraisen riistan lihantarkastus

Elintarvikelain muutoksen myötä 1.9.2011 Evira vastaa lihantarkastuksesta riistan käsittelylaitoksissa ja pienteurastamoissa, joissa aiemmin kunta on huolehtinut lihantarkastuksesta.

Lainmuutos mahdollistaa luonnonvaraisten jänisten, kanien ja lintujen lihan lisäksi hirvieläinten lihan pienten määrien toimittamisen paikalliseen vähittäismyyntiin ilman lihantarkastusta. Lisäksi metsästäjä voi myös jatkossa toimittaa pieniä määriä luonnonvaraisen riistan lihaa suoraan kuluttajalle tarkastamattomana.

Luonnonvaraisen riistan vähäinen luovuttaminen suoraan kuluttajalle nylkemättömänä tai kynimättömänä katsotaan alkutuotannoksi, josta metsästäjän ei tarvitse tehdä ilmoitusta paikalliselle elintarvikevalvontaviranomaiselle. Sen sijaan nylkemättömän tai kynimättömän luonnonvaraisen riistan toimittamisesta alkutuotannon tuotteena paikallisen vähittäismyyntiin tulee tehdä ilmoitus kunnan valvontaviranomaiselle.

Luonnonvaraista riistaa voidaan 1.9.2011 alkaen tarkastaa ainoastaan hyväksytyissä riistan käsittelylaitoksissa. Lainmuutoksen mukaan ns. lahtivajoissa ei enää voida tarkastaa lihaa. Lahtivajoille annetaan kuitenkin kahden vuoden siirtymäaika siten, että niissä lahtivajoissa, joissa lihaa on tarkastettu ennen 1.9.2011, voidaan tarkastaa lihaa 31.8.2013 asti. Siirtymäaikana lahtivajoille voidaan hakea riistan käsittelylaitoksen hyväksyntä, jos tiloissa halutaan tarkastaa luonnonvaraisen riistan lihaa siirtymäajan jälkeen. Siirtymäajan jälkeen lahtivajoissa voidaan käsitellä ainoastaan tarkastamatonta lihaa.

Lisätietoa:
Luonnonvaraisen riistan lihantarkastus (Evira)

Lisätietoja:
Ylitarkastaja Eva Marami, p. 040 750 2872
Ylitarkastaja Anne Fagerlund, p. 050 386 8415

 
© Elintarviketurvallisuusvirasto Evira, Mustialankatu 3, 00790 Helsinki, puh. 029 530 0400
 

Uusia tarkastusohjeita eläinsuojeluviranomaisten avuksi

Evira on julkaissut kaksi uutta tarkastusohjetta ja lomakepohjaa käytettäviksi eläinsuojelutarkastusten yhteydessä: Ulkokoirien eläinsuojeluvalvonta ja Hevosten eläinsuojeluvalvonta.

Ohjeisiin on koottu kyseisten eläinten pitoa koskeva oleellinen lainsäädäntö.

Ohjeiden ja valmiiden lomakemallien tarkoituksena on yhdenmukaistaa eläinsuojeluvalvontaa. Vuotuiset otantatarkastukset eli ns. EU-eläinsuojelutarkastukset aloitetaan lähivuosina myös hevostiloilla, minkä johdosta hevosten valvontaohjeesta on pyritty jo tässä vaiheessa tekemään yhdenmukainen otantavalvontojen tarkastusohjeiden ja -lomakkeiden kanssa.

Uudet valvontaohjeet on lähetetty aluehallintovirastoihin, joiden kautta ohjeet saadaan myös kunnaneläinlääkärien käyttöön. Ohjeet tullaan lisäämään myös loppuvuodesta julkaistavaan Eviran viranomais-ekstranettiin (Eviranet), jonka käyttäjäryhmään kuuluvat mm. kaikki virkaeläinlääkärit.

Lisätietoja:
Ylitarkastaja Taina Mikkonen p. 040 830 8404

 
© Elintarviketurvallisuusvirasto Evira, Mustialankatu 3, 00790 Helsinki, puh. 029 530 0400
 

Viranomaisten eläinsuojelupäivä 23.11.2011

Elintarviketurvallisuusvirasto Evira järjestää marraskuussa viranomaisten eläinsuojelupäivän, joka informatiivisen osuuden lisäksi toimii keskustelutilaisuutena eri viranomaistahojen kesken yhteistyön tiivistämiseksi niin paikallisesti kuin valtakunnallisestikin.

Tilaisuus on tarkoitettu kaikille työssään eläinsuojeluasioiden kanssa tekemisissä oleville viranomaisille, kuten virkaeläinlääkäreille, terveystarkastajille poliiseille ja syyttäjille.

Tilaisuus pidetään keskiviikkona 23.11.2011 klo 9-16 Tampere-talolla, Yliopistonkatu 55, 33100 Tampere.
Ilmoittautumislinkki lähetetään eläinsuojeluviranomaisille lokakuun aikana.

Lisätietoja:
Ylitarkastaja Sanna Varjus, p. 040 489 3355

 
© Elintarviketurvallisuusvirasto Evira, Mustialankatu 3, 00790 Helsinki, puh. 029 530 0400
 

Tavoitteena terve ja hyvinvoiva eläin – esitesarja täydentyy

Eviran julkaisema Tavoitteena terve ja hyvinvoiva eläin – esitesarja täydentyy uusilla julkaisuilla.

Tavoitteena terve ja hyvinvoiva hevonen – esitteeseen on koottu yhteen hevosten pitoa ja hyvinvointia koskevien eläinsuojelusäädösten sisältöä. Tavoitteena terve ja hyvinvoiva lemmikkieläin – esitteessä käsitellään jyrsijöiden, kaniinien, frettien, häkkilintujen, matelijoiden, sammakkoeläinten, kalojen ja selkärangattomien eläinten pitoa. Lähiaikoina valmistumassa on myös Tavoitteena terve ja hyvinvoiva kalkkuna – esite.

Sarjassa on julkaistu aiemmin esitteet Tavoitteena terve ja hyvinvoiva nauta, sika, lammas, vuohi, turkiseläin, kana, ankka ja hanhi sekä kissa ja koira. Kaikkia Tavoitteena terve ja hyvinvoiva eläin – sarjan julkaisuja voi ladata pdf-muodossa tai tilata maksutta Eviran nettisivuilta. Isommista toimituseristä veloitetaan postimaksu.

Tulosta/Tilaa "Tavoitteena terve ja hyvinvoiva hevonen" (Evira)

Tulosta/Tilaa "Tavoitteena terve ja hyvinvoiva lemmikkieläin" (Evira)

Lisätietoja:
Ylitarkastaja Taina Mikkonen p. 040 830 8404

 
© Elintarviketurvallisuusvirasto Evira, Mustialankatu 3, 00790 Helsinki, puh. 029 530 0400
 

”Vasikoiden pitopaikan suositukset 2011” - esite on julkaistu

Esitteeseen on koottu vasikkakarsinoita koskevia elinkeinon suosituksia ja lakisääteisiä vaatimuksia.

Esite on valmisteltu yhteistyössä meijereiden, teurastamoiden, tuottaja- ja neuvontajärjestöjen, ETT:n, Eläinten hyvinvointikeskuksen, MMM:n sekä Suomen eläinlääkäriliiton edustajien kanssa Eviran vasikoiden hyvinvoinnin toimenpideohjelman yhteydessä.

Laminoitu esite on jaettu kaikille nautakarjatiloille syyskuun aikana nautarekisteriotteen mukana.

Tulosta esite (Evira)
Lisätietoa Eviran eläinten hyvinvoinnin toimenpideohjelmasta (Evira)

Lisätietoja:
Ylitarkastaja Helena Hepola, p. 040 489 3353

 
© Elintarviketurvallisuusvirasto Evira, Mustialankatu 3, 00790 Helsinki, puh. 029 530 0400
 

Eläinsuojelun Frequently Asked Questions nyt myös Evira.fi –sivustolla

Evira.fi –nettisivuston osiosta Eläinsuojelu ja eläintenpito löytyy nyt myös Usein kysyttyä –palsta.

Palstalle kootaan Eviran vastauksia usein esitettyihin kysymyksiin liittyen eri eläinlajien pitoa koskevaan lainsäädäntöön sekä eläinten hyvinvoinnin valvontaan. Palstaa tullaan täydentämään jatkossa säännöllisesti.

Usein kysyttyä –palsta

Lisätietoja:
Ylitarkastaja Taina Mikkonen p. 040 830 8404

 
© Elintarviketurvallisuusvirasto Evira, Mustialankatu 3, 00790 Helsinki, puh. 029 530 0400
 

Lääkeluettelot Eviran sivuilla

Lääkeluettelot ja niiden muutokset ovat nähtävillä Eviran internetsivulla.

Lääkeluettelot

 
© Elintarviketurvallisuusvirasto Evira, Mustialankatu 3, 00790 Helsinki, puh. 029 530 0400