Harrastekalkkunoilla ja -kanoilla ensimmäistä kertaa mykoplasmaa Suomessa

Mykoplasmatartunta on varmistunut Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran tutkimuksissa kolmen harrastesiipikarjatilan kalkkunoissa ja -kanoissa eri puolella Suomea. Mycoplasma gallisepticum aiheuttaa siipikarjassa tarttuvan hengitystietulehduksen.

» Lue lisää

Prokaiinipenisilliinin käyttö

Suomessa ja Euroopassa varaudutaan bentsyylipenisilliiniprokaiinin raaka-aineen saatavuushäiriöön. Eläinlääkäri voi osaltaan vaikuttaa penisilliinin riittävyyteen pohtimalla huolella lääkityskäytäntöjään.

» Lue lisää

Eläinlääkäreitä valvotaan

Evira aloittaa kaksi uutta eläinlääkäreiden valvontaprojektia, jotka kohdistuvat huumausaineiden ja PKV-lääkkeiden sekä kolmannen polven kefalosporiineja sisältävien valmisteiden käyttöön.

» Lue lisää

Valtuutetut mehiläistautien tarkastajat

Evira valtuuttaa eläintautilain 87 §:n mukaisia mehiläistautien valtuutettuja tarkastajia tekemään kunnaneläinlääkäreiden sijasta lähinnä esikotelomädän vuoksi tehtäviä tarkastuksia ja näytteenottoja. Tarkastajille järjestetään koulutus 17.6., jonka jälkeen he saavat virallisen valtuutuksen.

» Lue lisää

Mikrobilääkesuositukset kommentoitavana

Evira on päivittämässä mikrobilääkkeiden käyttösuosituksia eläinten tärkeimpiin tulehdus- ja tartuntatauteihin. Suositusten päivittämistä varten Evira pyytää eläinlääkäreiltä kommentteja suosituksiin.

» Lue lisää

Raakamaitotilojen valvonta

Yersinia pseudotuberculosis aiheutti keväällä 2014 Suomen toistaiseksi laajimman raakamaitovälitteisen epidemian, jonka syiden tarkempaa selvittämistä varten tehtiin tutkimuksia epidemiaepäilytilalla ja maitopakkaamossa.

» Lue lisää

Sivutuotteiden maahantuonnin vaaraa on selvitetty

Riskinarvioinnin tutkimusyksikössä on valmistumassa riskiprofiili, jossa on tarkasteltu toisen luokan sivutuotteiden maahantuonnin aiheuttamaa nautoihin, sikoihin, lampaisiin, vuohiin ja vesiviljelylaitoksiin kohdistuvaa terveysvaaraa.

» Lue lisää

Eviran ylläpitämät rekisterit kotimaan oriasemista ja hevosten alkioita toimittavista keräys- ja tuotantoryhmistä ovat nyt Eviran sivuilla

Vuoden 2014 alussa voimaan tullut eläintautilaki (441/2014) edellyttää, että kaikki sperman keräysasemat (oriasemat), joissa kerätään hevoseläinten spermaa, ja hevoseläinten alkioiden keräys- ja tuotantoryhmät ovat aluehallintovirastojen hyväksymiä.

» Lue lisää

Elintarvikeketjutietojen toimittaminen ja valvonta

Eviran ohje Elintarvikeketjutietojen toimittamisesta ja valvonnasta (16005/4) on valmistunut. Ohje korvaa Eviran aiemman ohjeen ”Teurastettavia eläimiä koskeva ketjuinformaatio” (16005/3).

» Lue lisää

Ilmoituksia eläinten laiminlyönneistä aiempaa enemmän

Kansalaiset tekevät viranomaisille yhä enemmän ilmoituksia huonosta eläintenpidosta. Kuntiin on viime vuosina saatu lisää valvontaeläinlääkäreitä, jotka keskittyvät epäilykohteiden valvontaan.

» Lue lisää

Uusia julkaisuja

» Lue lisää


 
© Elintarviketurvallisuusvirasto Evira, Mustialankatu 3, 00790 Helsinki, puh. 029 530 0400
Saparo - uutiskirje eläinlääkäreille
 

Harrastekalkkunoilla ja -kanoilla ensimmäistä kertaa mykoplasmaa Suomessa

Mykoplasmatartunta on varmistunut Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran tutkimuksissa kolmen harrastesiipikarjatilan kalkkunoissa ja -kanoissa eri puolella Suomea. Mycoplasma gallisepticum aiheuttaa siipikarjassa tarttuvan hengitystietulehduksen.

Bakteeriin ei ole hoitoa ja lintu voi jäädä taudin kantajaksi koko eliniäkseen. Siipikarjan mykoplasma ei tartu ihmisiin, mutta tauti voi levitä ihmisten välityksellä. Tuotantosiipikarjassa tartuntaa ei ole ilmennyt.

Osalla linnuista oli selviä tyypillisiä hengitystieoireita kuten aivastelua, sierain- ja silmävuotoa sekä kalkkunoilla poskionteloiden turvotusta. Lintujen siirtäminen tartuntapitopaikoista on kielletty, jotta taudin leviäminen voidaan estää.

Oireiden ilmetessä heti yhteys eläinlääkäriin

Siipikarjan hengitystietulehdusten aiheuttajia on useita. Vakavin ja suurta kuolleisuutta siipikarjalle aiheuttava tauti on lintuinfluenssa. Jos linnuilla havaitaan oireita, on omistajan heti otettava yhteyttä kunnaneläinlääkäriin taudin syyn selvittämiseksi.

Tartunnan alkuperä ei tiedossa

Tartunnan alkuperän selvittäminen jatkuu. Sen vuoksi myös muilta eri puolilta Suomea olevilta harrastesiipikarjatiloilta tutkitaan näytteitä tartuntaan viittaavien oireiden vuoksi.

Siipikarjan mykoplasmatartuntojen esiintymistä seurataan tuontitutkimuksin sekä säännöllisin seurantatutkimuksin. Tautiseurantaa on kaupallisen siipikarjan pitopaikoissa, jotka kuuluvat siipikarjan terveystarkkailusopimuksen piiriin, ja pitopaikoissa, joista siipikarjaa viedään muihin maihin.

Mycoplasma gallisepticum -tartunta on yleinen Euroopassa. Tartuntaa esiintyy myös Ruotsissa harrastesiipikarjassa, mutta ei tuotantosiipikarjassa. Tuotantosiipikarjassa M. gallisepticum -tartunta on viimeksi Suomessa todettu vuonna 1988.

Laiton tuonti on terveysriski

Lintujen laiton tuonti voi vaarantaa Suomen hyvän eläintautitilanteen ja levittää tartuntoja myös tuotantosiipikarjatiloille, mikä aiheuttaisi merkittäviä taloudellisia tappioita.

Ilmeisesti laittoman tuonnin seurauksena vuosina 2011-2014 harrastekanaloissa levisivät laajasti tarttuva keuhkoputkentulehdus (Infectious Bronchitis IB) sekä kurkunpään- ja henkitorven tulehdus (Infectious Laryngotracheitis ILT).

Kaikkien siipikarjan maahantuojien on rekisteröidyttävä Eviraan ennen tuontia ja noudatettava tuonnissa vaadittavia terveysehtoja.

Lue lisää:
Mycoplasma gallisepticum
Lintuinfluenssa
Siipikarjan sairaudet

Lisätietoja:
erikoistutkija Laila Rossow, p. 050 544 1953 (tauti)
ylitarkastaja Tiia Tuupanen, p. 040 489 3348 (taudin valvonta ja esiintymisen seuranta)

 
© Elintarviketurvallisuusvirasto Evira, Mustialankatu 3, 00790 Helsinki, puh. 029 530 0400
 

Prokaiinipenisilliinin käyttö

Suomessa ja Euroopassa varaudutaan bentsyylipenisilliiniprokaiinin raaka-aineen saatavuushäiriöön. Eläinlääkäri voi osaltaan vaikuttaa penisilliinin riittävyyteen pohtimalla huolella lääkityskäytäntöjään.

Harkintaa penisilliinin käyttöön

Prokaiinipenisilliinin myyntivarasto riittää normaalikulutuksella syyskuun alkuun. Joidenkin pakkauskokojen osalta saanti voi häiriytyä jo loppukesästä, ellei lisätoimituksia saada. Tällä hetkellä valmisteiden saatavuudessa ei siis ole ongelmia, eikä eläinlääkäreiden ole syytä käyttää muita mikrobilääkeaineita penisilliinille herkkien bakteeritulehdusten hoidossa.

Tilanteen johdosta Evira kuitenkin suosittaa, että jo nyt jokainen eläinlääkäri pohtii aina hoitopäätöksiä tehdessään, onko prokaiinipenisilliinikuuri välttämätön tai voisiko systeemisen prokaiinipenisilliinin korvata vaikkapa paikallisvalmisteilla. Lisäksi eläinlääkärin kannattaa keskustella niiden terveydenhuoltotilojensa kanssa, joille luovuttaa lääkkeitä varalle ja varmistaa, että tila noudattaa tarkasti lääkityssuunnitelmaa.

Velvoitevaraston purkaminen ja väliaikaiset suositukset

Sosiaali- ja terveysministeriö on antanut päätöksen, jonka mukaan prokaiinipenisilliiniä sisältävien valmisteiden velvoitevarasto voidaan purkaa, jos valmisteita ei saada lisää maahan ja myyntivarastot loppuvat. Tällöin prokaiinipenisilliinivalmisteita saa käyttää ainoastaan päätöksen liitteenä olevien väliaikaisten suositusten mukaisesti. Evira tulee tarkentamaan kesä-heinäkuun aikana väliaikaisia suosituksia erityisesti koskien nautojen utaretulehdusten hoitoa.

Lisäerien saamiseksi etsitään ratkaisuja

Tilannetta on selvitetty myyntiluvanhaltijoiden edustajien ja viranomaisten yhteistyönä. Poikkeusmenettelyjä on otettu käyttöön ja uusia ratkaisuja etsitään edelleen. Tavoitteena on saada lisää valmisteita maahan niin, että penisilliinivalmisteita pystytään käyttämään normaalisti. Esimerkiksi penisilliiniä sisältävälle intramammaarivalmisteelle on saatu lisätoimituksia. Uuden arvion mukaan sen myyntivarasto riittää normaalikulutuksella lokakuun loppuun.

Lue lisää:
Eviran verkkosivuilla tiedotetaan tilanteesta sekä sen mahdollisista muutoksista.
Fimean ja Eviran tiedote 19.5.
Fimean UKK
, jossa tietoa intramammaarivalmisteen saatavuudesta.

Lisätietoja:
ylitarkastaja Henriette Helin-Soilevaara, p. 040 489 3352, henriette.helin-soilevaara@evira.fi
ylitarkastaja Liisa Kaartinen, p. 040 554 2238, liisa.kaartinen@evira.fi

 
© Elintarviketurvallisuusvirasto Evira, Mustialankatu 3, 00790 Helsinki, puh. 029 530 0400
 

Eläinlääkäreitä valvotaan

Evira aloittaa kaksi uutta eläinlääkäreiden valvontaprojektia, jotka kohdistuvat huumausaineiden ja PKV-lääkkeiden sekä kolmannen polven kefalosporiineja sisältävien valmisteiden käyttöön.

Huumausaineet ja PKV-lääkkeet

Valvontaprojekti toteutetaan vuosien 2014 ja 2015 ostojen perusteella lähettämällä vuosina 2015-2016 selvityspyyntöjä eläinlääkäreille. Selvitys pyydetään niiltä eläinlääkäreiltä, jotka ovat hankkineet suuria määriä suun kautta annettavia huumausaineita tai PKV-valmisteita, joita joko saa luovuttaa rajoitetusti vastaanotolta tai joita ei saa lainkaan luovuttaa vastaanotolta, sekä eläinlääkäreille, jotka ovat hankkineet poikkeavan suuria määriä muita huumausaineita tai PKV-lääkkeitä (esimerkiksi injektiot). Lisäksi selvitys pyydetään kaikilta eläinlääkäreiltä, jotka ovat hankkineet ihmisille tarkoitettuja nukahtamislääkkeitä. Selvityspyyntö koskee valmisteiden käyttöä sekä perusteita, joilla niitä on luovutettu vastaanotolta. Eläinlääkäri voi osoittaa valmisteiden käytön esimerkiksi huumausainekirjanpidon tai potilaskortiston avulla. Valmisteiden luovutus voidaan osoittaa luovutettuja lääkkeitä koskevan kirjanpidon avulla.

Vuonna 2015 selvityspyynnön saavat kaikki nukahtamislääkkeitä hankkineet eläinlääkärit sekä 20-30 eniten muita valmisteita hankkinutta eläinlääkäriä. Vuonna 2016 selvityspyyntöjä lähetetään saman verran.

Kolmannen polven kefalosporiinit

Kolmannen polven kefalosporiinien käyttöä koskeva valvontaprojekti aloitetaan vuonna 2016 ja siitä tulee pysyvä. Ensi vuodesta lähtien lähetetään selvityspyyntö kymmenelle eniten kyseisiä valmisteita tilanneelle eläinlääkärille sekä kaikille hevosklinikoille, jotka ovat näitä valmisteita hankkineet. Jatkossa valvonta kohdistuu myös muihin mikrobilääkkeisiin, joiden käytölle on asetettu erityisiä ehtoja. Selvityspyynnössä pyydetään eläinlääkäriä osoittamaan, että hän on noudattanut valmisteiden käytölle asetettuja ehtoja. Tämän voi tehdä esimerkiksi lähettämällä kopiot potilasasiakirjoista.

Kolmannen polven kefalosporiineja sisältäviä eläinlääkevalmisteita saa käyttää vain niille eläinlajeille ja käyttötarkoituksiin, jotka on mainittu valmisteyhteenvedossa. Myyntiluvalliset valmisteet on hyväksytty ainoastaan kissoille ja koirille sekä naudoille ja sioille. Hevosille käytettävälle valmisteelle on mahdollista hakea erityislupaa. Kolmannen polven kefalosporiineja on 1.12.2014 lähtien saanut käyttää vain, jos luotettavan mikrobiologisen diagnoosin ja herkkyysmäärityksen perusteella, epidemiologisen tiedon tai muiden eläinlääketieteellisesti perusteltujen syiden mukaan muuta tehokasta lääkettä ei ole käytettävissä tai muu hoito ei olisi riittävän tehokas.

Lue lisää:
Tietoa huumausaineista
Mikrobilääkkeiden käyttöä koskevaa lainsäädäntöä:
Valtioneuvoston asetus eräiden lääkeaineiden käytön kieltämisestä tai rajoittamisesta eläimille
(1054/2014, muut 22/15)
Maa- ja metsätalousministeriön asetus lääkkeiden käytöstä ja luovutuksesta eläinlääkinnässä (17/14)

Lisätietoja:
ylitarkastaja Henriette Helin-Soilevaara, p. 040 489 3352, henriette.helin-soilevaara@evira.fi

 
© Elintarviketurvallisuusvirasto Evira, Mustialankatu 3, 00790 Helsinki, puh. 029 530 0400
 

Valtuutetut mehiläistautien tarkastajat

Evira valtuuttaa eläintautilain 87 §:n mukaisia mehiläistautien valtuutettuja tarkastajia tekemään kunnaneläinlääkäreiden sijasta lähinnä esikotelomädän vuoksi tehtäviä tarkastuksia ja näytteenottoja. Tarkastajille järjestetään koulutus 17.6., jonka jälkeen he saavat virallisen valtuutuksen.

Mehiläisten esikotelomätä on kansallisessa lainsäädännössä vastustettava, valvottava eläintauti. Kunnaneläinlääkärien tehtävät liittyvät pääasiassa esikotelomätäepäilyihin tai saneeraustoimien jälkeiseen tarkastukseen ja näytteenottoon. Kunnaneläinlääkäri voi jatkossa pyytää valtuutetun tarkastajan tekemään nämä tarkastukset puolestaan, mikäli siihen on hyvä syy. Pääosa tarkastuksista tulisi kuitenkin edelleen hoitaa normaalina virkatyönä.

Eviran internetsivuille tulee viikolla 25 lista valtuutetuista tarkastajista, heidän yhteystiedoistaan ja toiminta-alueistaan sekä ohje valtuutettujen tarkastajien käyttämisestä. Valtuutettaviksi on valittu 16 henkilöä. Tarkastajia ei tässä vaiheessa saada aivan kaikille alueille. Vuonna 2016 valtuutetaan tarpeen mukaan uusia tarkastajia tämän vuoden kokemusten perusteella. Kaikenlainen palaute tähän liittyen on toivottavaa!

Evira maksaa valtuutetuille tarkastajille työkorvauksen. Näille korvauksille on korvamerkitty tietty summa rahaa. Mikäli tarkastajia käytetään paljon, on mahdollista, että rahat loppuvat kesken. Tällöin kunnaneläinlääkärit hoitavat loppukauden tarkastukset normaaliin tapaan.

Lue lisää:
Esikotelomätä

Lisätietoja:
ylitarkastaja Hanna Kuukka-Anttila, p. 040 351 3318, hanna.kuukka-anttila@evira.fi

 
© Elintarviketurvallisuusvirasto Evira, Mustialankatu 3, 00790 Helsinki, puh. 029 530 0400
 

Mikrobilääkesuositukset kommentoitavana

Evira on päivittämässä mikrobilääkkeiden käyttösuosituksia eläinten tärkeimpiin tulehdus- ja tartuntatauteihin. Suositusten päivittämistä varten Evira pyytää eläinlääkäreiltä kommentteja suosituksiin.

Kommentteja voi antaa joko suosituksista kokonaisuudessaan tai yksittäisistä kohdista.

Lue lisää:
Ajankohtaista eläinten lääkitsemisestä

Lisätietoja:
ylitarkastaja Henriette Helin-Soilevaara, p. 040 489 3352, henriette.helin-soilevaara@evira.fi

 
© Elintarviketurvallisuusvirasto Evira, Mustialankatu 3, 00790 Helsinki, puh. 029 530 0400
 

Raakamaitotilojen valvonta

Yersinia pseudotuberculosis aiheutti keväällä 2014 Suomen toistaiseksi laajimman raakamaitovälitteisen epidemian, jonka syiden tarkempaa selvittämistä varten tehtiin tutkimuksia epidemiaepäilytilalla ja maitopakkaamossa.

Tuloksista ja niistä tehdyistä päätelmistä koottiin selvitys, joka löytyy EviraNetistä. Selvitykseen on muun muassa kerätty epidemiaan liittyneelle tilalle annettuja toimenpidesuosituksia, joilla pyritään ehkäisemään Yersinia-bakteerin ja muiden ulosteperäisten bakteerien leviämistä.

Evira suosittelee, että maitotiloille, jotka tuottavat raakamaitoa myytäväksi kuluttajille lämpökäsittelemättömänä, tehtäisiin maidontuotantotilojen hygieniatarkastus kerran vuodessa. Valvonnassa tulee kiinnittää erityistä huomiota tilan toimintatapojen hygieenisyyteen, esimerkiksi vedinten riittävään puhdistamiseen ennen lypsyä. Raakamaitoa yli 2500 kg/vuosi suoraan kuluttajille myyvillä maitotiloilla tulisi tarkastaa raakamaidosta ja karjasta tehdyt patogeenitutkimukset. Tiloilla, jotka toimittavat raakamaitoa laitokseen pakattavaksi lämpökäsittelemättömänä, tulisi tarkastaa karjasta tehtyjen tutkimusten tulokset.

Lisätietoja:
ylitarkastaja Noora Tolin, p. 040 196 6475

 
© Elintarviketurvallisuusvirasto Evira, Mustialankatu 3, 00790 Helsinki, puh. 029 530 0400
 

Sivutuotteiden maahantuonnin vaaraa on selvitetty

Riskinarvioinnin tutkimusyksikössä on valmistumassa riskiprofiili, jossa on tarkasteltu toisen luokan sivutuotteiden maahantuonnin aiheuttamaa nautoihin, sikoihin, lampaisiin, vuohiin ja vesiviljelylaitoksiin kohdistuvaa terveysvaaraa.

Sivutuote saattaa sisältää tuotantoeläimille vaarallisia taudinaiheuttajia riippuen sen alkuperästä. Tämän takia ne on käsiteltävä siten, ettei niiden käytöstä aiheudu vaaraa. Suomeen tuodaan toisen luokan sivutuotteita pääasiassa turkiseläinten rehuntuotannon raaka-aineeksi sekä lannoitevalmisteiksi. Vuonna 2013 toisen luokan sivutuotteita tuotiin Suomeen noin 4,6 miljoonaa kg. Todennäköisyys taudinaiheuttajien maahantuloon on suurin kesällä ja alkusyksystä, jolloin turkiseläinten rehuntarve ja siten myös raaka-aineiden tuonti on suurimmillaan.

Raportissa selvitetään sivutuotteiden maahantuloa ja käyttöä Suomessa. Sivutuotteessa voi esiintyä taudinaiheuttajia, jos käsittelyprosessissa on puutteita, käsittely epäonnistuu tai sivutuote kontaminoituu valmistuksen jälkeen. Käsittelemättömiä toisen luokan sivutuotteita ei tällä hetkellä tuoda Suomeen. Ulkomailla tehdystä käsittelystä ei ole tarkempaa tietoa saatavilla, mutta suomalaisissa vastaavissa käsittelylaitoksissa on ilmennyt sekä pienempiä että vakavampia puutteita.

Suoraa kontaktia sivutuotteesta tuotantoeläimiin saattaa selkeimmin syntyä sekatiloilla, joilla on sekä turkis- että tuotantoeläimiä. Sekatiloja on Suomessa kuitenkin hyvin vähän (30 kpl). Muussa tapauksessa tartunta voi tapahtua epäsuoran kontaktin kautta, pääasiassa vektorien, fomiittien, valumien tai tuulen välityksellä.

Raportti ”Toisen luokan sivutuotteiden maahantuloon liittyvät vaarat - riskiprofiili” julkaistaan sähköisesti Eviran tutkimuksia -julkaisusarjassa Eviran nettisivuilla.

Lisätietoja:
harjoittelija Reetta Stjerna, p. 050 430 7809
erikoistutkija Leena Sahlström, p. 050 464 8051
tutkija Kitty Schulman, p. 040 163 2531

 
© Elintarviketurvallisuusvirasto Evira, Mustialankatu 3, 00790 Helsinki, puh. 029 530 0400
 

Eviran ylläpitämät rekisterit kotimaan oriasemista ja hevosten alkioita toimittavista keräys- ja tuotantoryhmistä ovat nyt Eviran sivuilla

Vuoden 2014 alussa voimaan tullut eläintautilaki (441/2014) edellyttää, että kaikki sperman keräysasemat (oriasemat), joissa kerätään hevoseläinten spermaa, ja hevoseläinten alkioiden keräys- ja tuotantoryhmät ovat aluehallintovirastojen hyväksymiä.

Aluehallintoviraston on tarkastettava oriasemat ja alkioiden keräys- ja tuotantoryhmät ennen hyväksymistä.

Eläintautilain mukaisesti Evira antaa hyväksytyille keräysasemille ja -ryhmille kansallisen hyväksymistunnuksen, pitää niistä rekisteriä ja julkaisee luettelon sähköisesti. Luettelo hyväksytyistä hevoseläinten spermankeräysasemista kotimaan kauppaa varten kerättävälle hevoseläimen spermalle löytyy täältä (sivun oikealla olevasta valikosta).

Luettelo alkioiden keräysryhmistä ja alkioiden tuotantoryhmistä hevoseläinten alkioiden ja munasolujen kotimaan kauppaa varten löytyy täältä (sivun oikealla olevasta valikosta).

Oriasemien toiminnan vaatimukset kerrotaan maa- ja metsätalousministeriön asetuksessa 780/2014 ja alkioiden keräys- ja tuotantoryhmien toiminnan vaatimukset taas maa- ja metsätalousministeriön asetuksessa 85/2015.

Lisätietoja:
ylitarkastaja Virva Valle, p. 040 489 3359

 
© Elintarviketurvallisuusvirasto Evira, Mustialankatu 3, 00790 Helsinki, puh. 029 530 0400
 

Elintarvikeketjutietojen toimittaminen ja valvonta

Eviran ohje Elintarvikeketjutietojen toimittamisesta ja valvonnasta (16005/4) on valmistunut. Ohje korvaa Eviran aiemman ohjeen ”Teurastettavia eläimiä koskeva ketjuinformaatio” (16005/3).

Ohjeen liitteenä olevan ilmoituslomakemallin voi tulostaa myös erikseen. Ohje ja ilmoituslomake on julkaistu Evira.fi-sivuilla kohdissa:

Ketjuinformaatio
Alkutuotanto
Laitokset

Elintarvikeketjutietojen toimittamista ja valvontaa koskevassa ohjeessa annetaan teurastamotoimijoille ja niitä valvoville tarkastuseläinlääkäreille ohjeita ja suosituksia lainsäädännön vaatimusten soveltamiseksi ja noudattamiseksi. Alkutuotannon toimijat ja alkutuotannon toimijoita valvovat elintarvikevalvontaviranomaiset saavat myös ohjeesta tietoja elintarvikeketjutietojen toimittamiseen liittyvistä vaatimuksista.

Ohjeen on tarkoitus yhdenmukaistaa valvojien ja toimijoiden käsityksiä elintarvikeketjutietojen toimittamista koskevista vaatimuksista, olennaisista vaaroista ja riskeistä sekä niiden hallinnasta ja valvonnasta. Ohjeessa on selvennetty EU-lainsäädännön ja kansallisen lainsäädännön vaatimuksia sekä elintarvikeketjun toimijoiden ja valvontaviranomaisten vastuita.

Elintarvikeketjutietojen toimittamisvaatimus koskee kaikkia muita teurastettavia eläinlajeja paitsi luonnonvaraista riistaa ja kaloja. Elintarvikeketjutiedoilla tarkoitetaan niitä tietoja, jotka alkutuotannon toimijan on toimitettava alkutuotantopaikasta teurastamoon silloin, kun eläimiä lähetetään teurastamoon teurastettavaksi. Alkutuotantopaikalla tarkoitetaan Eviran ohjeessa alkuperätilaa, alkutuotantotilaa, alkutuotantopaikkaa tai eläinten pitopaikkaa, josta eläin tai eläinerä lähetetään teurastamoon. Porojen osalta alkutuotantopaikalla tarkoitetaan myös porojen erotuspaikkaa tai muuta paikkaa, jossa poron teurastamisen aloittaminen on sallittua.

Elintarvikeketjutietojen toimittamiseen kuuluu myös teurastamotoimijan vastuulla oleva, lihantarkastuspäätöksen tietojen, sikojen sairastuvuustietojen ja muiden merkityksellisten tietojen antaminen palautteena alkutuotannon toimijalle. Elintarvikeketjutietojen toimittamiseen kuuluu lisäksi tarkastuseläinlääkärin vastuulla oleva, merkittävistä elintarviketurvallisuuteen, kansanterveyteen, eläinten terveyteen tai eläinten hyvinvointiin vaikuttavista löydöksistä tai tarkastustuloksista ilmoittaminen teurastamotoimijalle ja alkutuotannon toimijalle.

Elintarvikeketjutietojen toimittamisen tarkoituksena on elintarviketurvallisuuden varmistaminen ja tuottajan avustaminen mm. eläinten terveydentilaan liittyvien ongelmien tunnistamisessa. Elintarvikeketjutietojen avulla teurastamo voi suunnitella esimerkiksi eläinten teurastusjärjestystä. Elintarvikeketjutiedot toimivat myös tarkastuseläinlääkärin tukena lihantarkastuksessa, esimerkiksi eläimen terveydentilaa arvioimisessa ennen teurastusta. Elintarvikeketjutietoihin kuuluvaa palautetta voidaan käyttää hyväksi myös eläinten terveyden tai niiden kasvatusolosuhteiden edistämisessä tilalla.

Lisätietoja:
ylitarkastaja Nina Kaario, p. 050 347 0884

 
© Elintarviketurvallisuusvirasto Evira, Mustialankatu 3, 00790 Helsinki, puh. 029 530 0400
 

Ilmoituksia eläinten laiminlyönneistä aiempaa enemmän

Kansalaiset tekevät viranomaisille yhä enemmän ilmoituksia huonosta eläintenpidosta. Kuntiin on viime vuosina saatu lisää valvontaeläinlääkäreitä, jotka keskittyvät epäilykohteiden valvontaan.

Ilmoitusten määrä on pysynyt aiempaa korkeammalla tasolla jo kolmen viime vuoden ajan.

”Tyypillisiä syitä puutteille tuotantoeläinten pidossa ovat säännösten noudattamisen kalleus ja alan tuottavuusvaatimusten lisääntyminen. Lemmikkien pidon puutteiden syynä on useammin tietämättömyys ja vakavissa tapauksissa ongelmat oman elämän hallinnassa”, sanoo jaostopäällikkö Jaana Mikkola Elintarviketurvallisuusvirasto Evirasta.

Vajaa puolet tarkastuksista johti kieltoihin tai määräyksiin

Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran kokoamista valvontatuloksista käy ilmi, että epäily eläinsuojelusäännösten vastaisesta eläintenpidosta johti vuonna 2014 noin viiteen tuhanteen tarkastuskäyntiin. Tarkastuskäyntien ja havaittujen laiminlyöntien määrä pysyi samalla tasolla kuin kolmena edellisenä vuonna. Vajaa puolet kaikista tarkastuksista johti viranomaistoimenpiteisiin.

Vaikka lähes puolella tuotantoeläintilojen epäilytarkastuksista annettiin kieltoja ja määräyksiä, kiiretoimenpiteisiin jouduttiin vain harvoin. Lemmikkieläinten pitäjille kieltoja tai määräyksiä annettiin enää noin joka neljännellä tarkastuksella. 14 prosentissa lemmikkieläimiin kohdistuvista tarkastuksista ryhdyttiin kiiretoimenpiteisiin, mikä on aiempia vuosia hieman useammin. Puutteiden korjaamiseksi sekä tuotanto- että lemmikkieläinten pitäjille annettiin myös neuvontaa.

Tuotantoeläintiloja tarkastettiin aiempaa vähemmän

Tuotantoeläimiä kohdeltiin viime vuonna hieman aiempaa paremmin. Tiloille tehdyissä suunnitelmallisissa eläinsuojelutarkastuksissa 22 prosentissa havaittiin puutteita. Luvut eivät ole täysin vertailukelpoisia aiempiin vuosiin, sillä vuonna 2014 tarkastuksia suunnattiin emakkosikaloihin Euroopan komission selvityspyynnön takia. Sen vuoksi tuotantoeläintiloja tarkastettiin selvästi aiempia vuosia vähemmän.

”Tarkastetuilla nautatiloilla havaittiin laiminlyöntejä jonkin verran edellistä vuotta vähemmän, 23 prosentissa. Yhdellä nautatilalla paljastui kiireellisiä toimenpiteitä vaativia laiminlyöntejä”, sanoo ylitarkastaja Taina Mikkonen Evirasta.

Sikatiloilla laiminlyöntejä todettiin edellistä vuotta enemmän, 29 prosentissa tarkastetuista tiloista. Turkiseläintiloja tarkastettiin aiempia vuosia huomattavasti vähemmän. Vain yksittäisiä munintakanaloita, broileritiloja, ankka- ja hanhitiloja sekä vuohi- ja lammastiloja tarkastettiin, eikä niillä esiintynyt lainkaan puutteita.

Laiminlyönnit eläinkuljetuksissa vähenivät selvästi

Eläinkuljetusten epäkohdat vähenivät selkeästi edellisen vuoden 20 prosentista 12 prosenttiin. Huomattava osa puutteista löytyi aiempien vuosien tapaan lainsäädännön edellyttämistä asiakirjoista.

Eläinten kuljetuskuntoisuus on selkeästi parantunut. Myös eläinten erottelu on parantunut ja ajoneuvojen kunto hienoisesti kohentunut. Sen sijaan kuljetuksen asiakirjoihin, eläinten tilavaatimuksiin, kuljetuksen kestoon sekä eläinten kuormaukseen ja purkuun liittyvien epäkohtien määrä ei ole juurikaan muuttunut viimeisen 18 vuoden aikana.

Lue lisää:
Epäilyyn perustuvat tarkastukset
Eläinkuljetusten valvonta
Otantaan perustuvat tarkastukset
Eläinten hyvinvoinnin valvonta 2014 -raportti

Lisätietoja:
ylitarkastaja Taina Mikkonen, p. 040 830 8404 (tuotantoeläintilojen valvonta)
ylitarkastaja Riikka Lahdenperä, p. 040 489 3358 (eläinkuljetusten valvonta)
ylitarkastaja Sanna Varjus, p. 040 489 3355 (epäilyyn perustuvat tarkastukset)
jaostopäällikkö Jaana Mikkola, p. 040 831 8425 (yleinen eläinsuojeluvalvonta)

 
© Elintarviketurvallisuusvirasto Evira, Mustialankatu 3, 00790 Helsinki, puh. 029 530 0400
 
© Elintarviketurvallisuusvirasto Evira, Mustialankatu 3, 00790 Helsinki, puh. 029 530 0400