Afrikkalainen sikarutto leviää Venäjällä

Venäjällä Pihkovan alueella lähellä Valko-Venäjän rajaa on todettu ensi kertaa afrikkalaista sikaruttoa (ASF). Kyseinen sikala on ollut pieni. Torjuntatoimenpiteet on käynnistetty taudin juurimiseksi alueelta. Myös Valko-Venäjällä on todettu tautia ja torjuntatoimet ovat käynnissä. Taudin leviämistä EU-alueelle pelätään ja valmiutta on nostettu EU-maissa. ASF on helposti leviävä, vakava eläintauti, joka johtaa suuriin tuotantotappioihin ja kaupparajoituksiin.

» Lue lisää

IPN genoryhmän 2 virusta tavattu jälleen sisämaassa

Kalojen tarttuvaa haimakuoliotautia aiheuttavaa IPN genoryhmän 2 virusta on viime vuoden tapaan tavattu sisävesistön kalalaitoksissa.

» Lue lisää

Uusi koe-eläinlainsäädäntö voimaan 1.8.2013

Koe-eläinlainsäädäntö uudistui 1.8. Tuolloin tuli voimaan uusi laki tieteellisiin tai opetustarkoituksiin käytettävien eläinten suojelusta sekä kaksi sitä tarkentavaa asetusta. Uudistuksilla pannaan täytäntöön EU:n uusi koe-eläindirektiivi, jonka keskeisenä tavoitteena on korvaamisen, vähentämisen ja parantamisen periaatteen (ns. 3R-periaatteen) edistäminen. Uudistuksen myötä koe-eläintoiminnan valvonta keskitetään Etelä-Suomen ja Itä-Suomen aluehallintovirastoihin.

» Lue lisää

Evira tutkii koiranpentujen kuolinsyytä

Kevään ja kesän 2013 aikana useat koirankasvattajat ovat olleet yhteydessä suoraan Elintarviketurvallisuusvirasto Eviraan sekä yksittäisiin eläinlääkäreihin, koska usean emän kaikki pennut ovat kuolleet ennen kahden viikon ikää. Joillakin kasvattajilla myös eri koirarotuja edustavien emien pentueet ovat menehtyneet.

» Lue lisää

Jänisrutto on loppukesän tauti

Jänisrutto on zoonoosi eli ihmisten ja eläinten välillä tarttuva tauti. Sen aiheuttaa Francisella tularensis -bakteeri, joka voi tarttua lukuisiin eläinlajeihin useilla eri tavoilla. Jänisrutto eli tularemia on loppukesän tauti. Verta imevät hyönteiset levittävät tartuntaa, minkä takia jänisruttoa todetaan eniten lämpimänä vuodenaikana.

» Lue lisää

Muistutus huumausaineiden käsittelystä ja säilyttämisestä

Huumausaineisiin liittyy erityistä lainsäädäntöä, joka eläinlääkäreiden on tunnettava ja otettava huomioon jokapäiväisessä työssään. Lainsäädännön tarkoituksena on estää huumausaineisiin liittyvää laitonta toimintaa ja toisaalta mahdollistaa niiden asianmukainen lääkinnällinen käyttö. Huumausaineita sisältäviä lääkevalmisteita on käsiteltävä huolellisesti ja ne on säilytettävä erillisessä lukitussa paikassa, johon sivullisten pääsy on estetty. Lisäksi eläinlääkärin on pidettävä erillistä kirjanpitoa huumausaineiden käytöstä ja hävittämisestä.

» Lue lisää

Eläinlääkintähuollon viranomaisena Suomessa - koulutus syys-lokakuussa 2013

Kurssin tavoitteena on antaa osallistujalle kokonaiskuva virkaeläinlääkärin tehtäväkentästä ja siihen liittyvästä yhteisö- ja kansallisesta lainsäädännöstä. Koulutuksen aikana perehdytään virkamiehenä toimimiseen ja tarjotaan juridiset perustiedot, joiden avulla selviää viranomaistoimintaa koskevassa vaatimusviidakossa. Kurssilla käsitellään eläintauteihin, elintarvikevalvontaan, eläinten lääkintään ja eläinsuojeluvalvontaan liittyvä keskeinen lainsäädäntö.

» Lue lisää

Vastaa ja vaikuta: Miten mikrobilääkesuosituksia pitäisi kehittää?

Mikrobilääkkeiden kansalliset käyttösuositukset eläinten tärkeimpiin tulehdus- ja tartuntatauteihin päivitetään viiden vuoden välein. Suositukset on viimeksi päivitetty vuonna 2009, joten nyt on aika aloittaa uusi päivityskierros. Kuten aikaisemminkin suositukset valmistellaan asiantuntijaryhmässä ja ne käyvät laajalla lausuntokierroksella ennen julkaisua.

» Lue lisää

Lääkeluettelot

Lääkeluettelot ja niiden muutokset ovat nähtävillä Eviran internetsivulla.


 
© Elintarviketurvallisuusvirasto Evira, Mustialankatu 3, 00790 Helsinki, puh. 029 530 0400
Saparo - uutiskirje eläinlääkäreille
 

Afrikkalainen sikarutto leviää Venäjällä

Venäjällä Pihkovan alueella lähellä Valko-Venäjän rajaa on todettu ensi kertaa afrikkalaista sikaruttoa (ASF). Kyseinen sikala on ollut pieni. Torjuntatoimenpiteet on käynnistetty taudin juurimiseksi alueelta. Myös Valko-Venäjällä on todettu tautia ja torjuntatoimet ovat käynnissä. Taudin leviämistä EU-alueelle pelätään ja valmiutta on nostettu EU-maissa. ASF on helposti leviävä, vakava eläintauti, joka johtaa suuriin tuotantotappioihin ja kaupparajoituksiin.

ASF levisi Venäjälle loppuvuodesta 2007 Georgiasta. Tähän mennessä tauti on levinnyt koko ajan uusille alueille ja tähän mennessä sitä on todettu 13 läänin alueella sekä kotisioissa että luonnonvaraisissa villisioissa. Lisäksi Valko-Venäjällä on todettu tautia kolmella alueella.

ASF voi levitä infektoituneiden eläinten ja sianlihan välityksellä (pakastettu liha, matalassa lämpötilassa kypsytetyt tuotteet, ruokajäte), puhdistamattomien kuljetusvälineiden tai luonnonvaraisten villisikojen mukana. EU on tehostanut EU-alueelle saapuvien eläinten tai rehujen kuljetusautojen puhdistusmääräyksiä. Tilojen bioturvallisuudesta ja työntekijöiden hyvästä perehdyttämisestä tautisuojaukseen on pidettävä Suomessakin hyvää huolta. Eläinlääkäri, joka käy säännöllisesti sikatiloilla, on avainasemassa muistuttamassa sikalassa työskenteleviä tautisuojauksen tärkeydestä.

Jos kaikista varotoimista huolimatta eläimillä on oireita, jotka sopivat sikaruttoon, on otettava välittömästi yhteyttä virkaeläinlääkäriin ja tutkittava eläimet.


Lisätietoja tautitilanteesta EU:ssa ja lähialueilla

Sikaruttojen oireet

EU-alueelle palaavien tyhjien eläinkuljetusajoneuvojen puhdistus

Muuta taudista ja vastustamisesta

 
© Elintarviketurvallisuusvirasto Evira, Mustialankatu 3, 00790 Helsinki, puh. 029 530 0400
 

IPN genoryhmän 2 virusta tavattu jälleen sisämaassa

Kalojen tarttuvaa haimakuoliotautia aiheuttavaa IPN genoryhmän 2 virusta on viime vuoden tapaan tavattu sisävesistön kalalaitoksissa.

Vuonna 2012 IPN genoryhmän 2 virusta tavattiin kuudelta eri laitokselta Kemijoen, Kymijoen ja Vuoksen vesistöistä. Tänä vuonna virusta on toistaiseksi tavattu kolmelta sisävesilaitokselta. Molempina vuosina IPN-virus on eristetty vedenlämpötilan ollessa poikkeuksellisen korkea, yli 14˚C. Kalojen vuosittaiset virustautien seurantatutkimukset tehdään alle 14˚C:n lämpötiloissa.

IPN-virukset kuuluvat birnaviruksiin ja ne voidaan luokitella seitsemään genoryhmään (1-7). Valtaosa Euroopan lohikaloista eristetyistä IPN-viruskannoista kuuluu genoryhmiin 2 ja 5, joista genoryhmän 2 virukset aiheuttavat lievempiä taudinoireita kuin genoryhmän 5 virukset. Suomen sisämaa on vapaa genoryhmän 5 IPN-virustartunnasta ja genoryhmän 5 IPN-virustartunta on siten sisävesialueilla vastustettava ja välittömästi ilmoitettava valvottava ns. lisävakuus eläintauti. Merialueella genoryhmän 2 ja 5 IPN-virustartuntoja löytyy vuosittain muutamalta laitokselta.

Lue lisää:
Evira.fi > Eläimet> Eläinten terveys ja eläintaudit > Eläintaudit > Kalojen ja äyriäisten sairaudet
Evira.fi > Eläimet > Eläinten terveys ja eläintaudit > Eläintaudit > Kalat ja ravut >
Tarttuva haimakuoliotauti IPN

 
© Elintarviketurvallisuusvirasto Evira, Mustialankatu 3, 00790 Helsinki, puh. 029 530 0400
 

Uusi koe-eläinlainsäädäntö voimaan 1.8.2013

Koe-eläinlainsäädäntö uudistui 1.8. Tuolloin tuli voimaan uusi laki tieteellisiin tai opetustarkoituksiin käytettävien eläinten suojelusta sekä kaksi sitä tarkentavaa asetusta. Uudistuksilla pannaan täytäntöön EU:n uusi koe-eläindirektiivi, jonka keskeisenä tavoitteena on korvaamisen, vähentämisen ja parantamisen periaatteen (ns. 3R-periaatteen) edistäminen. Uudistuksen myötä koe-eläintoiminnan valvonta keskitetään Etelä-Suomen ja Itä-Suomen aluehallintovirastoihin.

Koe-eläindirektiivin keskeisenä tavoitteena on niin sanotun 3R-periaatteen (replacement, reducement, refinement) eli korvaamisen, vähentämisen ja parantamisen periaatteen edistäminen. Periaatteen mukaan eläimiä saa pitää ja käyttää tieteellisiin tai opetustarkoituksiin vain tarpeellisista ja tärkeistä syistä ja eläinten käyttö on pyrittävä korvaamaan muilla menetelmillä aina kun se on mahdollista. Eläimiä tulee käyttää mahdollisimman vähäinen määrä ja niille aiheutuvaa kipua, tuskaa, kärsimystä tai pysyvää haittaa on pyrittävä vähentämään pienimpään mahdolliseen.

Uudistuksessa tarkennetaan muun muassa toiminnanharjoittajan laitoksia, henkilöstöä ja eläinten pitoa ja hoitoa koskevia vaatimuksia. Toiminnanharjoittajien on jatkossa nimettävä eläinten hyvinvointiryhmä, johon kuuluu ainakin eläinlääkäri, eläinten hyvinvoinnista laitoksessa vastaava henkilö sekä tutkijajäsen. Ryhmä neuvoo henkilöstöä eläinten hyvinvointiin liittyvissä kysymyksissä ja kehittää eläinten hyvinvointiin liittyvää seurantaa ja valvontaa laitoksissa. Uusia vaatimuksia liittyy myös henkilöstön pätevyysvaatimuksiin ja vastuuhenkilöiden tehtäviin. Muun muassa toiminnanharjoittajan nimeämän eläinlääkärin tehtävistä säädetään nykyistä tarkemmin. Myös eläinten pitoa ja hoitoa koskevia vaatimuksia tarkennetaan. Samalla eläinten pitopaikan pinta-alavaatimukset kasvavat. Pinta-alavaatimuksiin liittyy siirtymäaika, joka päättyy vuoden 2016 lopussa.

Korvaamisen, vähentämisen ja parantamisen periaatetta edistämään perustetaan neuvottelukunta. Direktiivin mukaisesti neuvottelukunnan tehtävänä on neuvoa viranomaisia ja toiminnanharjoittajia parhaista käytännöistä eläinten hankintaan, kasvatukseen, pitoon ja käyttöön liittyvissä kysymyksissä. Neuvottelukunnan tehtävänä on myös kehittää koe-eläintoimintaan liittyvää tiedotusta ja osallistua koe-eläimiin liittyvään yhteiskunnalliseen keskusteluun. Neuvottelukunnan tulee tehdä yhteistyötä muiden EU-jäsenvaltioiden vastaavien elinten kanssa.

Yleisön tiedonsaantia eläinten käytöstä tieteellisiin tarkoituksiin lisätään. Kaikista eläinkoeluvan saaneista hankkeista on jatkossa laadittava yleistajuinen tiivistelmä yleisön nähtäville. Tiivistelmässä kerrotaan kokeen tavoitteista, haitoista ja hyödyistä, kokeessa käytettävistä eläimistä sekä selvitetään, miten 3R-periaatetta on noudatettu hanketta suunniteltaessa. Tiivistelmät on tarkoitus julkaista lupalautakunnan internetsivuilla.

Osasta hankkeita on jatkossa tehtävä takautuva arviointi hankkeen päätyttyä. Takautuvassa arvioinnissa otetaan kantaa siihen, saavutettiinko hankkeessa sille asetetut tavoitteet, millaista tosiasiallista haittaa eläimille aiheutettiin ja onko hankkeen aikana ilmennyt seikkoja, jotka tulisi jatkossa ottaa huomioon 3R-periaatteen edistämiseksi. Takautuvan arvioinnin tiedot lisätään myös yleisölle julkaistaviin yleistajuisiin tiivistelmiin.

Koe-eläintoiminnan valvonta keskitetään Etelä-Suomen ja Itä-Suomen aluehallintovirastoihin. Kiireellisissä valvontatehtävissä voidaan käyttää apuna myös muita aluehallintovirastoja. Valvontaa muutetaan nykyistä suunnitelmallisemmaksi ja sitä kohdennetaan riskiperusteisesti. Osa tarkastuksista on jatkossa tehtävä ennalta ilmoittamatta.

Lisätietoja maa- ja metsätalousministeriöstä:
eläinlääkintäylitarkastaja Tiina Pullola, p. 0295 162 108

 
© Elintarviketurvallisuusvirasto Evira, Mustialankatu 3, 00790 Helsinki, puh. 029 530 0400
 

Evira tutkii koiranpentujen kuolinsyytä

Kevään ja kesän 2013 aikana useat koirankasvattajat ovat olleet yhteydessä suoraan Elintarviketurvallisuusvirasto Eviraan sekä yksittäisiin eläinlääkäreihin, koska usean emän kaikki pennut ovat kuolleet ennen kahden viikon ikää. Joillakin kasvattajilla myös eri koirarotuja edustavien emien pentueet ovat menehtyneet.

Muutamasta pentueesta on lähetetty yksittäinen pentu tutkittavaksi Eviraan. Tutkittujen pentujen perusteella ei vielä voida ottaa kantaa lisääntyneen pentukuolleisuuden syihin. Tutkimusten perusteella on kuitenkin selvää, ettei kyseessä ole koiran herpesvirustartunta. Evira pyrkii selvittämään, onko eri kasvattajilla todetuissa pentukuolemissa yhteistä tekijää. Tämän vuoksi olisi hyvä, että kuolleita 1-2 viikon ikäisiä pentuja lähettäisiin Eviraan tutkittavaksi.

Pennut voi lähettää tutkittavaksi Eviraan ilman erillistä yhteydenottoa. Pentujen ruumiinavaustutkimuspakettiin sisältyy kolmen samasta pentueesta olevan alle kahdeksan viikon ikäisen pennun tutkimus. Tutkimuksen hinta on 92 €. Lue ennen pentujen lähetystä lähetysohjeet ja täytä harraste-eläinten ruumiinavauslähete huolellisesti.

On suositeltavaa, että tiineenä olevaa narttua ja narttua vastasyntyneine pentuineen suojellaan mahdollisuuksien mukaan uusilta tartunnoilta. Tästä syystä on hyvä välttää nartun suorat kontaktit erilaisiin koiratapahtumiin osallistuneiden koirien kanssa.

Lue lisää:
Evira.fi > Eläimet > Eläinten terveys ja eläintaudit > Näytteenotto- ja lähetysohjeet
> Pakkaus- ja lähetysohjeet

Hinnasto > Eläintautitutkimukset

Lähete > Tutkimuslähete harraste-eläinten ruumiinavauksiin

Lisätietoja:
tutkimusyksikönjohtaja Marjukka Anttila, p. 050 354 4601

 
© Elintarviketurvallisuusvirasto Evira, Mustialankatu 3, 00790 Helsinki, puh. 029 530 0400
 

Jänisrutto on loppukesän tauti

Jänisrutto on zoonoosi eli ihmisten ja eläinten välillä tarttuva tauti. Sen aiheuttaa Francisella tularensis -bakteeri, joka voi tarttua lukuisiin eläinlajeihin useilla eri tavoilla. Jänisrutto eli tularemia on loppukesän tauti. Verta imevät hyönteiset levittävät tartuntaa, minkä takia jänisruttoa todetaan eniten lämpimänä vuodenaikana.

Jänisruttoa esiintyy eri puolilla Suomea, Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran aineiston mukaan eniten kuitenkin Pohjanmaalla. Tautitapausten määrä vaihtelee vuosittain.

Tartunnan voi saada monella tapaa
Jo hyvin pieni määrä tularemia-bakteereita riittää aiheuttamaan taudin ihmiselle. Ihmiset saavat jänisruton yleensä hyttysen pureman kautta. Tartunnan ehkäisemiseksi on loppukesän metsäretkillä hyvä suojautua hyönteisten puremilta.

Ihmisillä jänisruton oireita voivat olla korkea kuume ja turvonneet imusolmukkeet. Bakteerin joutuminen silmään aiheuttaa sidekalvontulehduksen.

Jänisrutto ei normaalisti tartu ihmisestä toiseen.

Monet eläinlajit voivat saada tartunnan, mutta eri lajeilla taudin vakavuus vaihtelee. Metsäjänikset ja rusakot sairastuvat herkästi jänisruttoon ja kuolevat yleensä nopeasti tartunnan saatuaan. Jyrsijät (myyrät, hiiret, sopulit, piisami, majava) ovat yleisiä jänisruttobakteerin kantajia luonnossa.

”Koirat ovat vastustuskykyisiä jänisrutolle. Tieteellinen kirjallisuus tuntee vain yksittäistapauksia jänisruttoon sairastuneista koirista ja myös kanit kestävät bakteeria selvästi jäniksiä paremmin. Kissoissa tartuntoja on raportoitu, mikä liittynee kissojen tapaan pyydystää pikkujyrsijöitä.” kertoo erikoistutkija Minna Nylund.

Jänisruttoon kuollutta eläintä käsiteltäessä tartunnan voi saada käsissä olevien haavojen tai limakalvojen kautta. Muita tartuntatapoja ovat hengitysilman mukana saatu tartunta sekä bakteerin saastuttaman veden tai elintarvikkeiden nauttiminen. Bakteeri voi säilyä pakastetussa lihassa kolmekin vuotta.

Evira tutkii luonnonvaraisia eläimiä
Luonnonvaraisten eläinten kuolinsyytutkimukset on keskitetty Evirassa Oulun toimipaikkaan, jonne voi toimittaa kuolleena löytyneen jäniksen tai rusakon. Osoite on: Evira, Matkahuolto, Oulu. Evira maksaa lähetyskulut.

Kuollutta eläintä ei saa koskea paljain käsin ja käsittelyn jälkeen on syytä välittömästi pestä kädet.

Eläintautitutkimuksiin lähetettävien eläinten pakkaus- ja lähetysohjeet sekä osoitteet

Eviraan toimitettavan eläimen mukana tulee aina olla lähete

Lue lisää jänisrutosta Eviran sivuilta sekä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen sivulta.

Evira toivoo yhteydenottoa puhelimitse ennen kuolleen jäniksen lähettämistä, p. 040 515 4325.

Lisätietoja:
erikoistutkija Minna Nylund, tuotanto- ja villieläinterveyden tutkimusyksikkö,
p. 040 489 3393 tai Oulun toimisto p. 040 515 4325.

 
© Elintarviketurvallisuusvirasto Evira, Mustialankatu 3, 00790 Helsinki, puh. 029 530 0400
 

Muistutus huumausaineiden käsittelystä ja säilyttämisestä

Huumausaineisiin liittyy erityistä lainsäädäntöä, joka eläinlääkäreiden on tunnettava ja otettava huomioon jokapäiväisessä työssään. Lainsäädännön tarkoituksena on estää huumausaineisiin liittyvää laitonta toimintaa ja toisaalta mahdollistaa niiden asianmukainen lääkinnällinen käyttö. Huumausaineita sisältäviä lääkevalmisteita on käsiteltävä huolellisesti ja ne on säilytettävä erillisessä lukitussa paikassa, johon sivullisten pääsy on estetty. Lisäksi eläinlääkärin on pidettävä erillistä kirjanpitoa huumausaineiden käytöstä ja hävittämisestä.

Eläinten lääkintään tarkoitetut huumausaineita sisältävät lääkevalmisteet voivat sisältää väärinkäyttöön soveltuvia aineita. Eläinlääkärin hallussa olevat huumausaineet onkin sen vuoksi ehdottomasti suojattava varkauksilta.

Fentanyyliä sisältävä koirille tarkoitettu, transdermaalisesti annettava valmiste on saanut keskitetyn myyntiluvan ja se tulee kauppaan lähiaikoina. Valmiste on tarkoitettu ainoastaan eläinlääkärin annosteltavaksi. Kun lääke on levitetty iholle, se kuivuu nopeasti ja fentanyyli imeytyy koiran ihon läpi.

Koirille on käytetty ihmisille tarkoitettuja fentanyyliä sisältäviä laastareita, sillä eläimille hyväksyttyä valmistetta ei ole toistaiseksi ollut markkinoilla. Kaskadisäännön mukaan eläimille tulee aina ensisijassa käyttää kyseiselle eläinlajille tai jollekin toiselle eläinlajille hyväksyttyä valmistetta. Koirille hyväksyttyä valmistetta onkin jatkossa käytettävä laastareiden asemesta. Transdermaalisesti annettavan liuoksen etuna on, että sen käytöstä ei jää lääkejäämiä sisältäviä laastareita. Tästä huolimatta eläinlääkärin kannattaa pitää mielessä, että fentanyylin väärinkäyttö on yleistä. Sen vuoksi yksittäiset avatut pakkaukset on syytä säilyttää lukitussa tilassa myös työpäivän aikana.

Lisätietoja
Eläinlääkäri Tita-Maria Muhonen, tita-maria.muhonen@fimea.fi, p. 029 522 3394 (Fimea)
Ylitarkastaja Henriette Helin-Soilevaara, henriette.helin-soilevaara@evira.fi, p. 040 489 3352 (Evira)

Lainsäädäntöä
Huumausainelaki (373/2008)
Valtioneuvoston asetus huumausaineiden valvonnasta (548/2008)
Valtioneuvoston asetus huumausaineina pidettävistä aineista, valmisteista ja kasveista (543/2008)

 
© Elintarviketurvallisuusvirasto Evira, Mustialankatu 3, 00790 Helsinki, puh. 029 530 0400
 

Eläinlääkintähuollon viranomaisena Suomessa - koulutus syys-lokakuussa 2013

Kurssin tavoitteena on antaa osallistujalle kokonaiskuva virkaeläinlääkärin tehtäväkentästä ja siihen liittyvästä yhteisö- ja kansallisesta lainsäädännöstä. Koulutuksen aikana perehdytään virkamiehenä toimimiseen ja tarjotaan juridiset perustiedot, joiden avulla selviää viranomaistoimintaa koskevassa vaatimusviidakossa. Kurssilla käsitellään eläintauteihin, elintarvikevalvontaan, eläinten lääkintään ja eläinsuojeluvalvontaan liittyvä keskeinen lainsäädäntö.

Kohderyhmä
• Muissa EU/ETA maissa kuin Suomessa laillistetut eläinlääkärit: kurssin suorittaminen antaa eläinlääkintähuoltoasetuksen (1031/2009) tarkoittaman pätevyyden toimia valvontatehtävissä kunnaneläinlääkärinä

Aikataulu ja paikka
Koulutus toteutetaan kolmena kahden päivän jaksona:
• 16.-17.9. Eläinlääkäri virkamiehenä
• 14.-15.10. Eläinsuojelu- ja eläintautilainsäädäntö
• 31.10-1.11. Elintarvikelainsäädäntö

Kurssipaikka on Evira (Helsinki, Viikki), kurssille ei ole mahdollista osallistua videoyhteyksin.

Kurssin sisältö
Koulutus sisältää kolme kaksipäiväistä koulutusjaksoa. Tämän lisäksi koulutukseen kuuluu ennakkotehtäviä ja harjoituksia sekä oppimispäiväkirjan tekeminen.
Kurssijaksojen aihealueet voivat vielä täsmentyä ja siirtyä kurssijaksosta toiseen.

Ilmoittautuminen
Koulutukseen otetaan 40 osallistujaa. Ensisijaisia ovat osallistujat, jotka tarvitsevat koulutuksen antaman pätevyyden työtehtävissään.
Muissa EU/ETA maissa kuin Suomessa valmistuneiden eläinlääkäreiden tulee osallistua kaikkiin kurssipäiviin ja suorittaa kurssiin liittyvät tehtävät sekä kuulustelut saadakseen pätevyyden.
Evira pidättää oikeuden valita osallistujat tämän tarpeen mukaisesti, jos hakijoita on enemmän kuin 40.

Ilmoittautumiset kurssille Eviran Koulutuspalvelun kautta > https://service.concretio.fi/Pages/Login.aspx
Lisätietoja:koulutus@evira.fi
Tekniset järjestelyt: kurssin sihteeri Armi Juselius (etunimi.sukunimi at evira.fi)
Sisältökysymykset: Outi Parikka ja Sanna Hellström

Kurssi on osallistujille maksuton.

 
© Elintarviketurvallisuusvirasto Evira, Mustialankatu 3, 00790 Helsinki, puh. 029 530 0400
 

Vastaa ja vaikuta: Miten mikrobilääkesuosituksia pitäisi kehittää?

Mikrobilääkkeiden kansalliset käyttösuositukset eläinten tärkeimpiin tulehdus- ja tartuntatauteihin päivitetään viiden vuoden välein. Suositukset on viimeksi päivitetty vuonna 2009, joten nyt on aika aloittaa uusi päivityskierros. Kuten aikaisemminkin suositukset valmistellaan asiantuntijaryhmässä ja ne käyvät laajalla lausuntokierroksella ennen julkaisua.

Nykyiset suositukset on tehty saman mallin mukaan jo vuodesta 1996 lähtien. Kullekin keskeiselle eläinlajille on annettu omat mikrobilääkesuosituksensa diagnoosikohtaisesti omissa taulukoissaan. Mikrobilääkkeet on jaettu ensisijaisesti ja toissijaisesti käytettäviin mikrobilääkeaineisiin. Annoksiin tai kuurien pituuksiin suosituksissa ei ole otettu kantaa.

Ennen päivitystyön aloittamista Evira haluaa kuulla eläinlääkäreiden mielipidettä suosituksista ja niiden kehittämisestä. Ovatko suositukset juuri sellaiset kuin sinä haluat niiden olevan? Vai ovatko suositukset mielestäsi nykyisellään jokseenkin turhat? Vastaa kyselyyn ja vaikuta tulevaisuuden suosituksiin.

Vastausaikaa on 30.8.2013 saakka.

Kyselyyn pääset tästä linkistä:
www.webropolsurveys.com/S/AB7F86DF0D460694.par

Mikrobilääkkeiden käyttösuositukset eläinten tärkeimpiin tulehdus- ja tartuntatauteihin:
www.evira.fi/portal/fi/tietoa+evirasta/julkaisut/?a=view&productId=135

Lisätietoja:
Ylitarkastaja Henriette Helin-Soilevaara, eläinten terveys ja hyvinvointi -yksikkö, p. 040 489 3352, henriette.helin-soilevaara@evira.fi

 
© Elintarviketurvallisuusvirasto Evira, Mustialankatu 3, 00790 Helsinki, puh. 029 530 0400
 

Lääkeluettelot

Lääkeluettelot ja niiden muutokset ovat nähtävillä Eviran internetsivulla.

 
© Elintarviketurvallisuusvirasto Evira, Mustialankatu 3, 00790 Helsinki, puh. 029 530 0400