Afrikkalainen sikarutto jatkaa leviämistään Euroopassa

Liettuan ja Puolan afrikkalaisen sikaruton löydökset vaativat valmiuden nostamista myös Suomessa. On tärkeää huolehtia hyvästä tautisuojauksesta sekä näytteenotosta myös kotimaassa.

Afrikkalainen sikarutto (ASF) on sikojen ja villisikojen helposti leviävä vakava virustauti, jota ei voida eläinten oireiden perusteella erottaa klassisesta sikarutosta. Afrikkalainen sikarutto ei tartu ihmiseen. Taudin leviäminen maahan aiheuttaisi suuria taloudellisia tappioita sikatiloille ja koko lihateollisuudelle eläinten hävittämisen, tilojen saneerauksen sekä kansainvälisen kaupan pysähtymisen vuoksi.

Taudin esiintyminen

Tautia esiintyy yleisesti Afrikassa. Euroopassa, Sardiniassa on ollut afrikkalaista sikaruttoa 1970- luvulta alkaen pysyvänä tartuntana. Kaukasuksen alueelle afrikkalainen sikarutto levisi vuonna 2007, eikä sitä sen jälkeen ole saatu alueella hallintaan. Afrikkalainen sikarutto on levinnyt Venäjällä ihmisten toimien välityksellä sekä villisikojen mukana.

Suomen lähialueilla afrikkalaista sikaruttoa on todettu yksittäisinä taudinpurkauksina Leningradin alueella Pietarin läheisyydessä kotisioissa vuosina 2009, 2010 ja 2011. Vuosina 2011 ja 2012 afrikkalaista sikaruttoa todettiin kotisioissa yksittäisinä tapauksina Murmanskissa, Arkangelissa ja Venäjän Karjalassa.

Venäjällä, Smolenskin alueella on afrikkalaisen sikaruton tartuntoja todettu viime aikoina runsaasti villisioilla. Kesäkuussa 2013 ASF todettiin ensimmäisen kerran Valko-Venäjällä lähellä Liettuan rajaa. Tammikuussa 2014 tautia todettiin ensimmäisen kerran Kaakkois-Liettuassa villisioilla. Helmikuussa ASF todettiin kahdella villisialla Puolassa, myös nämä tapaukset olivat lähellä Valko-Venäjän rajaa. Suomessa tautia ei ole koskaan esiintynyt.

Tautisuojaus tärkeää

Virus on erittäin kestävä ja se tarttuu helposti. Tauti tarttuu sekä suoraan sairaasta eläimestä toiseen että välillisesti esimerkiksi sianlihatuotteiden, työvälineiden ja -vaatteiden sekä kuljetusajoneuvojen välityksellä, mikä on hyvä muistaa sikalakäyntien yhteydessä. Samalla on hyvä muistuttaa sikalan pitäjää tautisuojauksen tärkeydestä. Lisäksi on varmistettava, että myös työntekijät tietävät tautisuojaustoimenpiteet ja ymmärtävät niiden tärkeyden. Tämä on erityisen tärkeää sikaloissa, joissa on ulkomaalaisia työntekijöitä. Eviran internetsivuilla on tietoa afrikkalaisesta sikarutosta ja sen torjunnasta myös englannin ja venäjän kielillä.

Seuranta jatkuu Suomessa

Suomessa edelleen jatketaan metsästettyjen ja kuolleena löydettyjen villisikojen sekä tarhattujen villisikojen ja kotisikojen tutkimista afrikkalaisen sikaruton varalta. Tartuntaepäilyistä tulee välittömästi ilmoittaa virkaeläinlääkärille.

Afrikkalainen sikarutto

Eläintautitutkimuksien näytteenotto- ja lähetysohjeet

Villisikanäytteiden lähettäminen virustutkimuksiin

Lisätietoja:
erikoistutkija Laura London, p, 050 570 2916

 
© Elintarviketurvallisuusvirasto Evira, Mustialankatu 3, 00790 Helsinki, puh. 029 530 0400