Kuolleena löydetyt villisiat tutkittava viipymättä afrikkalaisen sikaruton varalta

Kaikki kuolleena löydetyt villisiat on erittäin tärkeä tutkia afrikkalaisen sikaruton varalta viipymättä. Jopa pitkään kuolleena ollut ja pilaantunut ruho kannattaa tutkia, sillä ASF-virus säilyy raadossa pitkään. Metsästäjiä on ohjeistettu ilmoittamaan viipymättä paikalliselle kunnaneläinlääkärille löytämästään kuolleesta villisiasta. Afrikkalaista sikaruttoa ei ole koskaan todettu Suomessa.

» Lue lisää

Hevoseläinten tunnistamiseen muutoksia vuoden 2016 alussa

Hevoseläinten tunnistamista koskeviin vaatimuksiin tulee muutoksia vuoden 2016 alusta lähtien. Muutokset koskevat hevoseläinten tunnistusasiakirjaa ja ilmoittamista tietokantaan. Jatkossa tietokantaan tulee ilmoittaa kaikki hevoseläimet, joiden tietoja ei siellä vielä ole.

» Lue lisää

Teuraskielto tarkistettava ennen hevosen lääkitsemistä

Evira muistuttaa hevosen lääkitsemisestä. Eläinlääkärin on tehtävä merkintä lääkityksestä hevosen tunnistusasiakirjaan, jos hevoselle käytetään muille kuin tuotantoeläimille hyväksyttyjä lääkkeitä. Passiin merkitään joko teuraskielto tai tiedot hevoslääkelistan lääkkeiden käytöstä.

» Lue lisää

Luonnonvaraisten eläinten lopettamisesta maksettava korvaus

Luonnonvaraisten eläinten lopettamisesta aiheutuvien kustannusten korvaamisesta on ollut tarvetta sopia erikseen, sillä eläinlääkintähuoltolaki ei koske luonnonvaraisia eläimiä. Korvauskäytännöt ovat olleet vaihtelevia eri puolilla Suomea ja tarve yhtenäistämiselle on olemassa.

» Lue lisää

Esite lemmikkien omistajille mikrobilääkkeistä

Evira on tehnyt seuraeläinten omistajille tarkoitetun esitteen mikrobilääkkeistä, niiden oikeasta käytöstä sekä resistenssistä.

» Lue lisää

Suomalaisessa metsäkauriissa uusi alkueläinloinen

Suomalaisesta metsäkauriista on löydetty uusi alkueläin, joka Eviran tutkimuksissa on varmistunut besnoitiaksi. Kauris oli ammuttu Ylikiimingissä poronhoitoalueella. Alkueläin ei tartu ihmiseen.

» Lue lisää

Kaikki MOT-ohjelmassa kuvatut teurastamot tarkastettu

Aluehallintovirastojen läänineläinlääkärit ovat yhdessä Eviran tarkastuseläinlääkärien kanssa tarkastaneet kaikki neljä teurastamoa, joissa kuvattua videomateriaalia esitettiin Ylen MOT-ohjelmassa 26.10.2015.

» Lue lisää

Tuotantoeläintilojen kasvu vaikuttaa talouteen ja eläintautiriskeihin

Tuotantoeläintilojen keskikoko on kasvanut ja tilojen määrä vähentynyt. Rakennekehityksen on arvioitu jatkuvan myös tulevaisuudessa. Eläintilojen kasvu tuo mukanaan taloudellista hyötyä, sillä se muun muassa alentaa yksikkötuotantokustannuksia.

» Lue lisää

Uusia julkaisuja

» Lue lisää

Uutta lainsäädäntöä

» Lue lisää

Lääkeluettelot

Lääkeluettelot ja niiden muutokset ovat nähtävillä Eviran verkkosivuilla.


 
© Elintarviketurvallisuusvirasto Evira, Mustialankatu 3, 00790 Helsinki, puh. 029 530 0400
Saparo - uutiskirje eläinlääkäreille
 

Kuolleena löydetyt villisiat tutkittava viipymättä afrikkalaisen sikaruton varalta

Kaikki kuolleena löydetyt villisiat on erittäin tärkeä tutkia afrikkalaisen sikaruton varalta viipymättä. Jopa pitkään kuolleena ollut ja pilaantunut ruho kannattaa tutkia, sillä ASF-virus säilyy raadossa pitkään. Metsästäjiä on ohjeistettu ilmoittamaan viipymättä paikalliselle kunnaneläinlääkärille löytämästään kuolleesta villisiasta. Afrikkalaista sikaruttoa ei ole koskaan todettu Suomessa.

Päivystysaikana ilmoitus tehdään päivystävälle kunnaneläinlääkärille. Yhdessä läänineläinlääkärin kanssa arvioidaan, voiko kyseessä olla epäily afrikkalaisesta sikarutosta.

Erityisesti Etelä-, Kaakkois- ja Itä-Suomesta kuolleena löytyneistä villisioista on tärkeää saada näytteet tutkittavaksi nopeasti. Kunnaneläinlääkärin tulee tarkastaa villisika ja ottaa näytteet viivytyksettä, sillä ensimmäiset tartunnat löytyvät todennäköisesti tätä kautta. Helsingin Eviraan lähetetään näytteeksi villisian munuainen, perna ja verta ilman antikoagulanttia sekä emakoilta 5-10 cm pala kohdunsarvea ja karjuilta kivekset. Pilaantuneista ruhoista kannattaa lähettää lisäksi kokonainen putkiluu tai rintalasta. Tartuntavaarallisia näytteitä otettaessa tulee huomioida hyvä hygienia. Villisioissa voi esiintyä myös zoonooseja, kuten brusellaa. Näytteet pakataan ja lähetetään läänineläinlääkärin ja Eviran kanssa sovitulla tavalla. Jos erityistä tautiepäilyä ei ole (esim. auton alle jäänyt villisika), voi metsästäjä ottaa ja lähettää näytteet itse, eikä kunnaneläinlääkärin tarkastusta tarvita. Lähete on täytettävä huolellisesti.

Jos kyseessä on epäily afrikkalaisesta sikarutosta, kunnaneläinlääkärin tulee ohjeistaa metsästäjiä ja ruhon käsittelijöitä vaatteiden ja varusteiden puhdistuksesta ja desinfioinnista. Koska ASF-virus säilyy tartuntaan kuolleen villisian ruhossa useita kuukausia ja kuollut villisika toimii luonnossa tartunnan levittäjänä, tulee tautia epäiltäessä huolehtia myös ruhon hävittämisestä. Käytännön toimista kannattaa sopia läänineläinlääkärin kanssa. Ruho voidaan siirtää metsästä esim. pressujen avulla lähimpään sellaiseen paikkaan, johon se haudataan tai josta se saadaan Honkajoen keräilyauton kyytiin.

Afrikkalaisen sikaruton tautitilanne paheni kesän 2015 aikana Baltian maissa ja tautia todettiin sekä koti- että villisioissa. Nyt syksyllä kotisikojen tartuntojen määrä on kääntynyt laskuun ja viimeisimmät todetut tartunnat ovat syys- ja lokakuulta. Villisioissa tautia todetaan kuitenkin jatkuvasti, marraskuun loppuun mennessä Virossa villisikatartuntoja on ilmoitettu jo 582 ja Latviassa 639. Baltian maissa tauti on levinnyt villisioissa odotettua nopeammin ja laajemmalle alueelle, esimerkiksi Viron koko manneralue on afrikkalaisen sikaruton takia perustettua rajoitusaluetta.

Lue lisää:
Luonnonvaraisten villisikojen näytteenotto

Lisätietoja
erikoistutkija Sirkka-Liisa Korpenfelt, p. 050 351 0308, sirkka-liisa.korpenfelt@evira.fi
erikoistutkija Laura London, p. 050 570 2916, laura.london@evira.fi
ylitarkastaja Miia Kauremaa, p. 0400 318 510, miia.kauremaa@evira.fi

 
© Elintarviketurvallisuusvirasto Evira, Mustialankatu 3, 00790 Helsinki, puh. 029 530 0400
 

Hevoseläinten tunnistamiseen muutoksia vuoden 2016 alussa

Hevoseläinten tunnistamista koskeviin vaatimuksiin tulee muutoksia vuoden 2016 alusta lähtien. Muutokset koskevat hevoseläinten tunnistusasiakirjaa ja ilmoittamista tietokantaan. Jatkossa tietokantaan tulee ilmoittaa kaikki hevoseläimet, joiden tietoja ei siellä vielä ole.

Muutokset perustuvat Euroopan unionin hevospassiasetukseen, joka tulee voimaan 1.1.2016.

Hevoseläinten tunnistusasiakirjojen eli hevospassien ulkonäkö yhtenäistyy EU:n alueella tammikuun alusta 2016 alkaen. Uudistuksen tavoitteena on ehkäistä passiväärennöksiä. Kaikilla EU:n alueen hevoseläimillä on oltava hevospassi.

”Jos hevoseläimelle on myönnetty passi ennen tammikuun alkua 2016, sitä ei tarvitse vaihtaa vaan vanhanmallinen on edelleen voimassa, ” sanoo ylitarkastaja Matleena Haapa Elintarviketurvallisuusvirasto Evirasta.

Kaikki Suomen hevoseläimet oltava tietokannassa

Tammikuun 2016 alusta lähtien kaikki hevoseläimet, joiden tietoja ei vielä löydy tietokannasta, tulee ilmoittaa sinne hevospassin tietojen tallentamiseksi. Jos hevoseläin on ilmoitettu tietokantaan jo aiemmin, ilmoitusta ei tarvitse tehdä uudelleen.

Velvoite koskee kaikkia Suomeen yli 90 päiväksi toisesta EU:n jäsenvaltiosta saapuneita sekä Suomessa syntyneitä hevoseläimiä, joille on myönnetty hevospassi toisessa jäsenmaassa. Se ei koske siitosoriita, jotka on tuotu maahan pelkästään lisääntymiskauden ajaksi. Ilmoitus tulee tehdä 30 päivän sisällä siitä, kun eläin on tuotu maahan tai sille on myönnetty hevospassi toisessa jäsenvaltiossa.

Ilmoitus tehdään passin myöntävän toimijan tietokantaan Suomessa. Rekisteröityjen hevoseläinten ilmoitukset tehdään kunkin rodun kantakirjaa pitävälle yhteisölle tai sellaisen puuttuessa Suomen Hippokselle. Ei-rekisteröityjen hevoseläinten ilmoitukset tehdään Suomen Hippokselle.

Vaatimus koskee myös kaikkia hevoseläimiä, jotka on tuotu maahan ennen tammikuun alkua 2016 ja joiden tietoja ei vielä ole tietokannassa. Kaikkien näiden hevoseläinten tunnistusasiakirjat tulee toimittaa tietokantaan viimeistään 31.12.2016.

Tulossa keskustietokanta

Lisäksi Suomeen perustetaan keskustietokanta, johon kootaan kaikkien Suomessa pysyvästi olevien hevoseläinten lakisääteiset tiedot eri tietokannoista. Keskustietokannasta saadaan tietoja Suomessa olevien sekä maahan tuotavien ja maasta vietävien hevoseläinten lukumäärästä. Tietokannasta saadaan myös yksittäisen hevoseläimen tunnistustietoja. Eläintenpitäjältä muutos ei vaadi toimia.

Lue lisää:
Hevoseläinten tunnistamista koskevat uudet vaatimukset

Lisätietoja:
ylitarkastaja Matleena Haapa, p. 040 489 3350
jaostopäällikkö Jaana Mikkola, p. 040 831 8425

 
© Elintarviketurvallisuusvirasto Evira, Mustialankatu 3, 00790 Helsinki, puh. 029 530 0400
 

Teuraskielto tarkistettava ennen hevosen lääkitsemistä

Evira muistuttaa hevosen lääkitsemisestä. Eläinlääkärin on tehtävä merkintä lääkityksestä hevosen tunnistusasiakirjaan, jos hevoselle käytetään muille kuin tuotantoeläimille hyväksyttyjä lääkkeitä. Passiin merkitään joko teuraskielto tai tiedot hevoslääkelistan lääkkeiden käytöstä.

Hevosella ei ole passia mukana

Jos hevosella ei ole passia mukana, eläinlääkärin on lääkittävä hevosta tuotantoeläimenä. Tällöin saa käyttää vain elintarviketuotantoon hyväksyttyjen eläinten lääkkeitä. Tuotantoeläimille hyväksytyistä lääkkeistä on luettelo Eviran verkkosivuilla.

Eläinlääkärin on aina annettava kirjallinen selvitys käytetyistä ja jatkohoitoon tarkoitetuista lääkkeistä. Selvitykseen on merkittävä lääkkeiden teurasvarojat. Sen sijaan eläinlääkäri ei voi kirjallisella selvityksellä tai hoito-ohjeilla asettaa hevoselle teurastuskieltoa. Kielto on aina merkittävä passiin.

Omistajaa tai haltijaa on hyvä muistuttaa siitä, että tuotantoeläimen saamista lääkkeistä on pidettävä kirjaa. Siihen on merkittävä sekä eläinlääkärin että omistajan tai haltijan antamat lääkkeet.

Hevospassissa ei ole teurastuskieltoa

Kun hevospassi on eläinlääkärikäynnillä mukana eikä siinä ei ole teuraskieltoa, hevoselle voidaan käyttää tuotantoeläimille hyväksyttyjen lääkkeiden lisäksi hevoslääkelistan lääkeaineita, joilla on kuuden kuukauden varoaika. Käytetyt hevoslääkelistan lääkkeet ja niiden kuuden kuukauden varoaika on aina merkittävä hevospassiin.

Passista löytyy teurastuskielto

Teurastuskieltomerkintä poistaa hevosen elintarviketuotantoeläimistä. Tällöin hevoselle voi käyttää tuotantoeläinlääkkeiden ja hevoslistan lääkkeiden lisäksi myös muita lääkkeitä. Merkintöjä lääkityksistä ei tarvitse tehdä passiin, mutta omistajalle on edelleen annettava lääkitsemisasetuksen edellyttämä selvitys käytetyistä ja jatkohoitoon luovutetuista lääkkeistä.

Eläinlääkärin kannattaa muistuttaa omistajaa myös siitä, että hevosen omistajan on pidettävä kirjaa eläinsuojelulain edellyttämistä lääkinnällisistä hoidoista.

Lääkekieltoasetus rajoittaa aina joidenkin lääkkeiden käyttöä

Edes elintarvikeketjusta poistetun hevosen lääkintään ei saa käyttää kaikkia lääkkeitä. Eläinlääkärin on aina noudatettava lääkekieltoasetusta. Siten esimerkiksi asetuksen 11 §:n mikrobilääkkeitä koskevia kieltoja ja rajoituksia on noudatettava. Erityisesti kannattaa muistaa, että muille eläinlajeille hyväksyttyjä kolmannen polven kefalosporiinivalmisteita ei voi kaskadisäännöksiin vedoten käyttää hevoselle. Lääkkeitä ei saa myöskään käyttää eläimen suorituskyvyn keinotekoiseen parantamiseen.

Lue lisää:
Tuotantoeläimille hyväksytyt lääkevalmisteet
Hevoslääkelista
Lääkitsemislainsäädännöstä

Lisätietoja:
ylitarkastaja Liisa Kaartinen, p. 040 554 2238

 
© Elintarviketurvallisuusvirasto Evira, Mustialankatu 3, 00790 Helsinki, puh. 029 530 0400
 

Luonnonvaraisten eläinten lopettamisesta maksettava korvaus

Luonnonvaraisten eläinten lopettamisesta aiheutuvien kustannusten korvaamisesta on ollut tarvetta sopia erikseen, sillä eläinlääkintähuoltolaki ei koske luonnonvaraisia eläimiä. Korvauskäytännöt ovat olleet vaihtelevia eri puolilla Suomea ja tarve yhtenäistämiselle on olemassa.

Luonnonvaraisten eläinten lopettamisesta aiheutuvat kustannukset korvataan valtion varoista osana eläinsuojeluvalvontaa kunnaneläinlääkäreille, heidän sijaisilleen ja kunnassa päivystäville eläinlääkäreille, joilla on virkasuhde. Sen sijaan lopetuskustannuksia ei korvata yksityisille eläinlääkäreille eikä kunnassa toimiville, työsopimussuhteisille eläinlääkäreille. Aluehallintovirasto korvaa valvontatehtävistä aiheutuneet kustannukset kunnalle.

Korvauksen perusteena on vastaanotolle tuotujen luonnonvaraisten eläinten lopettamiseen käytetty aika, lisäksi korvataan lopetukseen käytetyt aineet ja tarvikkeet. Muita tutkimus- ja hoitokuluja ei korvata.

Lisätietoja:
ylitarkastaja Tiina-Mari Aro, p. 050 574 7680

 
© Elintarviketurvallisuusvirasto Evira, Mustialankatu 3, 00790 Helsinki, puh. 029 530 0400
 

Esite lemmikkien omistajille mikrobilääkkeistä

Evira on tehnyt seuraeläinten omistajille tarkoitetun esitteen mikrobilääkkeistä, niiden oikeasta käytöstä sekä resistenssistä.

Esite on tehty eläinlääkäreiden toiveiden ja tarpeiden mukaisesti. Esitteen voi tulostaa Evira.fi-sivuilta, ja eläinlääkärit voivat jakaa sitä asiakkailleen. Esite on tarkoitus kääntää myös ruotsiksi.

Esite: Tiesitkö tämän antibiooteista?

Lisätietoja:
ylitarkastaja Henriette Helin-Soilevaara, p. 040 489 3352, henriette.helin-soilevaara@evira.fi

 
© Elintarviketurvallisuusvirasto Evira, Mustialankatu 3, 00790 Helsinki, puh. 029 530 0400
 

Suomalaisessa metsäkauriissa uusi alkueläinloinen

Suomalaisesta metsäkauriista on löydetty uusi alkueläin, joka Eviran tutkimuksissa on varmistunut besnoitiaksi. Kauris oli ammuttu Ylikiimingissä poronhoitoalueella. Alkueläin ei tartu ihmiseen.

Besnoitia tarandi -alkueläintä on aikaisemmin tavattu suomalaisissa ja muissa eurooppalaisissa poroissa. Alkueläin ei normaalisti huononna poronlihan laatua.

Loisen tartuntateitä ei tunneta, mutta sen oletetaan voivan levitä vertaimevien hyönteisten välityksellä.

Besnoitia tarandi on hiekanjyvämäisiä kudosrakkuloita luukalvoille muodostava kokkidialkueläin, jonka pääisäntä on tuntematon. Väli-isäntä on poro, karibu ja Amerikassa satunnaisesti myös mustahäntäkauris”, sanoo tutkimusyksikönjohtaja, professori Antti Oksanen Evirasta.

Kovat rakkulat voivat vaikeuttaa ruhon nylkemistä. Sairas eläin tunnetaan hiekkaporona ja Amerikassa maissijauhotautisena, koska se aiheuttaa esimerkiksi luihin jyvännäköistä kuviointia.

Alkueläin jääkauden jälkiseurausta?

Amerikkalaisten ja suomalaisten porojen ja peurojen loiset ovat geneettisesti hyvin samanlaisia. Oletuksena on, että Besnoitia tarandi -laji on syntynyt jääkaudella Besnoitia besnoiti -loisen siirryttyä uuteen isäntään. Amerikkaan alkueläin ehkä levisi kesyjen porojen mukana.

Besnoitia besnoiti -lajia pidetään trooppisena märehtijöiden loisena, joka on viimeisten vuosikymmenien aikana levittäytynyt Euroopan nautakarjassa Pyreneitten niemimaalta kohti pohjoista ja sitä tavataan jo Saksassa. Loinen aiheuttaa naudoille usein vakavan taudin, jonka leviäminen pyritään estämään. Nautaloinen on Espanjassa tarttunut myös metsäkauriiseen.

Lue lisää:
Chioma Madubata, Dunams-Morel, D.B., Elkin, B., Oksanen, A., Rosenthal, B.M.
Evidence for a recent population bottleneck in an Apicomplexan parasite of caribou and reindeer, Besnoitia tarandi. Infection, Genetics and Evolution 2012: Vol. 12, No. 8, pp. 1605-1613.
Luonnonvaraisten eläinten loistartunnat

Lisätietoja:
tutkimusyksikönjohtaja Antti Oksanen, p. 044 561 6491

 
© Elintarviketurvallisuusvirasto Evira, Mustialankatu 3, 00790 Helsinki, puh. 029 530 0400
 

Kaikki MOT-ohjelmassa kuvatut teurastamot tarkastettu

Aluehallintovirastojen läänineläinlääkärit ovat yhdessä Eviran tarkastuseläinlääkärien kanssa tarkastaneet kaikki neljä teurastamoa, joissa kuvattua videomateriaalia esitettiin Ylen MOT-ohjelmassa 26.10.2015.

Kaikissa teurastamoissa todettiin puutteita, jotka liittyivät pääasiassa puutteellisiin toimintaohjeistoihin ja kirjanpitoon sekä puuttuviin kelpoisuustodistuksiin. Eläinten käsittelyssä ja tainnutuksessa ei havaittu ongelmia tarkastusten aikana.

Kaikissa teurastamoissa kirjalliset toimintaohjeistot olivat osittain puutteellisia. Useammassa teurastamossa oli myös huomautettavaa joko eläinten taintumista koskevien omavalvontatarkastusten tiheydessä tai tarkastuksista pidettävässä kirjanpidossa. Myös teurastamoiden rakenteissa oli edelleen monelta osin parannettavaa. Muutamalta työntekijältä puuttui vielä vaadittu kelpoisuustodistus, joka osoittaa työntekijän olevan pätevä työhönsä. Teurastamot olivat oma-aloitteisesti jo siirtäneet osan videoilla kuvatuista työntekijöistä muihin tehtäviin.

Aluehallintovirastot ja tarkastuseläinlääkärit ovat ryhtyneet toimenpiteisiin, jotta kyseisten teurastamoiden eläinsuojelutilanne saatetaan lainsäädännön edellyttämälle tasolle. Myös muiden teurastamoiden tilanne selvitetään eläinten hyvinvoinnin varmistamiseksi. Loput teurastamot on tarkoitus tarkastaa alkuvuoden 2016 aikana.

Koulutusta ja ohjausta tehostettava

Oikeutta eläimille -yhdistys toimitti Eviralle videokoosteen teurastamoilla kuvatuista epäkohdista. Koosteen perusteella Evira on laatinut poliisille yksityiskohtaisen asiantuntijalausunnon esitutkintaa varten.

Marraskuussa 2015 selvisi, että videomateriaalia olikin enemmän kuin 20 minuuttia. Evira pyysi Oikeutta eläimille -yhdistystä toimittamaan välittömästi suoraan esitutkintaa suorittavalle poliisille myös loput videomateriaalista, jossa yhdistys epäilee lainsäädäntöä rikotun. Evira pitää erittäin tärkeänä, että poliisi saa mahdollisimman kattavan ja luotettavan tiedon esitutkintaa varten, jotta tutkinta voidaan toteuttaa asianmukaisesti ja jotta voidaan varmistaa, että kaikista lainsäädännön rikkomuksista seuraa myös asianmukainen rangaistus.

Teurastamoiden eläinsuojelutilanteen varmistamiseksi Evira tehostaa teurastamoita valvovien viranomaisten ohjausta ja koulutusta.

Evira korostaa, että avain eläinten hyvinvoinnin turvaamisessa on kuitenkin aina teurastamotoimijoiden käsissä. Evira kannustaakin elinkeinoa järjestämään teurastamotyöntekijöille lisäkoulutusta mahdollisimman pikaisesti.

Lisätietoja:
jaostopäällikkö Jaana Mikkola, p. 040 831 8425
ylitarkastaja Sanna Varjus, p. 040 489 3355

 
© Elintarviketurvallisuusvirasto Evira, Mustialankatu 3, 00790 Helsinki, puh. 029 530 0400
 

Tuotantoeläintilojen kasvu vaikuttaa talouteen ja eläintautiriskeihin

Tuotantoeläintilojen keskikoko on kasvanut ja tilojen määrä vähentynyt. Rakennekehityksen on arvioitu jatkuvan myös tulevaisuudessa. Eläintilojen kasvu tuo mukanaan taloudellista hyötyä, sillä se muun muassa alentaa yksikkötuotantokustannuksia.

Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran ja Luonnonvarakeskuksen (Luke) riskinarviointiraportti selvittää myös eläintautiriskien hallinnan haasteita.

Tutkimuksessa on tarkasteltu herkästi leviävän suu- ja sorkkataudin, sikaeläinten afrikkalaisen sikaruton ja märehtijöihin tarttuvan sinikielitaudin leviämisriskiä ja niiden taloudellisista vaikutuksista Suomessa.Taudit ovat vaarallisia, helposti leviäviä eläintauteja, joita ei vielä esiinny Suomessa. Muuttuneen lähialueiden eläintautitilanteen vuoksi ne uhkaavat tarttua myös suomalaisiin sikoihin, nautoihin, lampaisiin ja vuohiin.

Tilakokojen kasvusta hyötyä ja harmia

Tilakoon kasvusta on taloudellista hyötyä, sillä isommilla maito- ja sikatiloilla on arvioitu olevan pienemmät yksikkötuotantokustannukset. Myös sikatilojen erikoistuminen ja tilojen välinen työnjako tuo taloudellista hyötyä.

Taloudellista tappiota sen sijaan aiheuttaa tautien hävitys. Riskinarvioinnin mukaan suu- ja sorkkataudin sekä afrikkalaisen sikaruton hävittämiskustannukset voivat nousta, koska tilat ovat tulevaisuudessa suurempia ja verkottuneempia.

”Tärkeä keino pienentää tautien leviämisriskiä ja niiden aiheuttamia kustannuksia on tehostaa eläinkuljetuksia ja vähentää kontakteja tilojen välillä. Merkittävästi leviämisriskiin vaikuttaa, millaisiksi eläinkuljetukset tilojen välillä kehittyvät ja lisääntyvätkö ne, kun eläintuotantotilojen koko kasvaa”, sanoo erikoistutkija, FT Tapani Lyytikäinen Eviran riskinarvioinnin tutkimusyksiköstä.

Suu- ja sorkkataudin sekä afrikkalaisen sikaruton aiheuttamia tappioita nostaa myös se, että taudit vaikuttavat ulkomaankauppaan.

”Sika- ja maitosektori voivat kärsiä kymmenien miljoonien eurojen tappiot, jos liha- ja maitotuotevienti estyvät taudin vuoksi. Riskeistä huolimatta esimerkiksi maitotilojen yksikkötuotantokustannuksia voidaan pienentää tilakokoa kasvattamalla, kunhan riskinhallintaan panostetaan riittävästi”, toteaa professori Jarkko Niemi Luonnonvarakeskuksesta.

Isommilla tuotantotiloilla parempi tautisuojaus

”Suurilla tiloilla on tutkimuksen mukaan parempi tautisuojaus kuin pienillä. Kehityksen myötä pienten tilojen määrä vähenee ja samalla tautisuojaus keskimäärin paranee. Kyselytutkimuksemme mukaan tautisuojaus on parempi myös tiloilla, joilla aiotaan jatkaa tuotantoa vielä pitkään”, sanoo Lyytikäinen.

Suu- ja sorkkataudilla on suurin leviämismahdollisuus, sillä sen todennäköisyys levitä ja epidemian koko ovat suuremmat kuin afrikkalaista sikaruton ja sinikielitaudin. Koska suu- ja sorkkataudin leviämisreitit ovat tutkituista taudeista moninaisimmat, vaikuttaa rakennemuutos sen leviämisriskiin eniten.

Rakennemuutos vaikuttaa afrikkalaiseen sikaruttoon ja sinikielitautiin vähemmän, koska niiden leviämisriski on vähäinen. Lampaiden ja vuohien merkitys tutkittujen tautien levittäjänä Suomessa on tulosten mukaan pieni.

Lue lisää:
The effects of structural change in agriculture on the spread of animal disease in Finland

Lisätietoja:
professori Jarkko Niemi, Luke, p. 040 358 0487
erikoistutkija, jaostopäällikkö Tapani Lyytikäinen, Evira, p. 0400 614 380

 
© Elintarviketurvallisuusvirasto Evira, Mustialankatu 3, 00790 Helsinki, puh. 029 530 0400
 
© Elintarviketurvallisuusvirasto Evira, Mustialankatu 3, 00790 Helsinki, puh. 029 530 0400
 
© Elintarviketurvallisuusvirasto Evira, Mustialankatu 3, 00790 Helsinki, puh. 029 530 0400
 

Lääkeluettelot

Lääkeluettelot ja niiden muutokset ovat nähtävillä
Eviran verkkosivuilla.

 
© Elintarviketurvallisuusvirasto Evira, Mustialankatu 3, 00790 Helsinki, puh. 029 530 0400