Kuolleena löydetyt villisiat tutkittava viipymättä afrikkalaisen sikaruton varalta

Kaikki kuolleena löydetyt villisiat on erittäin tärkeä tutkia afrikkalaisen sikaruton varalta viipymättä. Jopa pitkään kuolleena ollut ja pilaantunut ruho kannattaa tutkia, sillä ASF-virus säilyy raadossa pitkään. Metsästäjiä on ohjeistettu ilmoittamaan viipymättä paikalliselle kunnaneläinlääkärille löytämästään kuolleesta villisiasta. Afrikkalaista sikaruttoa ei ole koskaan todettu Suomessa.

Päivystysaikana ilmoitus tehdään päivystävälle kunnaneläinlääkärille. Yhdessä läänineläinlääkärin kanssa arvioidaan, voiko kyseessä olla epäily afrikkalaisesta sikarutosta.

Erityisesti Etelä-, Kaakkois- ja Itä-Suomesta kuolleena löytyneistä villisioista on tärkeää saada näytteet tutkittavaksi nopeasti. Kunnaneläinlääkärin tulee tarkastaa villisika ja ottaa näytteet viivytyksettä, sillä ensimmäiset tartunnat löytyvät todennäköisesti tätä kautta. Helsingin Eviraan lähetetään näytteeksi villisian munuainen, perna ja verta ilman antikoagulanttia sekä emakoilta 5-10 cm pala kohdunsarvea ja karjuilta kivekset. Pilaantuneista ruhoista kannattaa lähettää lisäksi kokonainen putkiluu tai rintalasta. Tartuntavaarallisia näytteitä otettaessa tulee huomioida hyvä hygienia. Villisioissa voi esiintyä myös zoonooseja, kuten brusellaa. Näytteet pakataan ja lähetetään läänineläinlääkärin ja Eviran kanssa sovitulla tavalla. Jos erityistä tautiepäilyä ei ole (esim. auton alle jäänyt villisika), voi metsästäjä ottaa ja lähettää näytteet itse, eikä kunnaneläinlääkärin tarkastusta tarvita. Lähete on täytettävä huolellisesti.

Jos kyseessä on epäily afrikkalaisesta sikarutosta, kunnaneläinlääkärin tulee ohjeistaa metsästäjiä ja ruhon käsittelijöitä vaatteiden ja varusteiden puhdistuksesta ja desinfioinnista. Koska ASF-virus säilyy tartuntaan kuolleen villisian ruhossa useita kuukausia ja kuollut villisika toimii luonnossa tartunnan levittäjänä, tulee tautia epäiltäessä huolehtia myös ruhon hävittämisestä. Käytännön toimista kannattaa sopia läänineläinlääkärin kanssa. Ruho voidaan siirtää metsästä esim. pressujen avulla lähimpään sellaiseen paikkaan, johon se haudataan tai josta se saadaan Honkajoen keräilyauton kyytiin.

Afrikkalaisen sikaruton tautitilanne paheni kesän 2015 aikana Baltian maissa ja tautia todettiin sekä koti- että villisioissa. Nyt syksyllä kotisikojen tartuntojen määrä on kääntynyt laskuun ja viimeisimmät todetut tartunnat ovat syys- ja lokakuulta. Villisioissa tautia todetaan kuitenkin jatkuvasti, marraskuun loppuun mennessä Virossa villisikatartuntoja on ilmoitettu jo 582 ja Latviassa 639. Baltian maissa tauti on levinnyt villisioissa odotettua nopeammin ja laajemmalle alueelle, esimerkiksi Viron koko manneralue on afrikkalaisen sikaruton takia perustettua rajoitusaluetta.

Lue lisää:
Luonnonvaraisten villisikojen näytteenotto

Lisätietoja
erikoistutkija Sirkka-Liisa Korpenfelt, p. 050 351 0308, sirkka-liisa.korpenfelt@evira.fi
erikoistutkija Laura London, p. 050 570 2916, laura.london@evira.fi
ylitarkastaja Miia Kauremaa, p. 0400 318 510, miia.kauremaa@evira.fi

 
© Elintarviketurvallisuusvirasto Evira, Mustialankatu 3, 00790 Helsinki, puh. 029 530 0400