Uusi Elite nimettiin Elviksi

Eläinlääkintähallinnon nykyinen tietojärjestelmä Elite korvataan asteittain vuosien 2014 - 2016 aikana kokonaan uudella tietojärjestelmällä. Uuden tietojärjestelmän nimeämiseksi järjestettiin kaikille avoin nimikilpailu, jonka voittajaksi valikoitui nimiehdotus ELVI.

» Lue lisää

Penikkatautia vastaan kannattaa rokottaa

Suomessa on vuosien tauon jälkeen todettu turkistarhalla penikkatautia. Penikkataudin vastustuksessa riittävä rokotuksin aikaan saatu laumaimmuniteetti on tärkein keino.

» Lue lisää

Tutkituta oriit ennen siitoskauden alkua

Kaikki siitoskäytössä olevat lämminveri- ja ponioriit sekä keinosiemennyskäytössä olevat suomenhevosoriit on tutkittava vuosittain ennen siitoskauden alkua Taylorella equigenitalis-bakteerin varalta bakteeriviljelyllä Evirassa.

» Lue lisää

Rabiessyöttirokotusalueelta tarvitaan lisää pienpetoja rabiestutkimuksiin

» Lue lisää

Ilmoita Fimeaan rabiessyöttirokotteiden haittavaikutuksista

Eviraan on tullut tiedotusvälinekyselyjen ja muiden yhteydenottojen kautta epäilyjä siitä, että ketuille ja supikoirille tarkoitetut rabieksen syöttirokotteet olisivat aiheuttaneet koirille haittavaikutuksia.

» Lue lisää

Muutos lemmikkien tuontivaatimuksiin

Slovakiasta ei enää saa tuoda alle 3 kuukauden ikäisiä koiran- tai kissanpentuja ilman raivotautirokotusta.

» Lue lisää

Schmallenberg-virus levinnyt vauhdilla

Syksyllä 2011 Saksassa löydetty Schmallenberg-virus (SBV) on levinnyt vauhdilla Euroopan alueella. Myös naapurimaissamme Ruotsissa, Norjassa, Tanskassa ja Virossa on todettu virusta tai sen vasta-aineita. Ensimmäiset SBV-vasta-aineet todettiin syksyllä 2012. Pian selvisi, että virus oli levinnyt laajalle eteläisessä Suomessa jo loppukesän ja alkusyksyn 2012 aikana. SBV:n esiintymisalue tarkentuu kevään mittaan, kun seurantatutkimukset saadaan päätökseen.

» Lue lisää

Eläinlääkärien valppaus tarpeen Mycoplasma bovis -tartunnan ehkäisyssä

Mycoplasma bovis -tartuntaa on todettu viidellä pohjoissavolaisella tilalla marraskuusta 2012 lähtien. Näistä kolme ovat ensimmäisen tartuntatilan kontaktitiloja. Erityisen vakavasti ovat sairastuneet ternivasikat, jotka on sijoitettu samaan ilmatilaan vanhempien, todennäköisesti tartuntaa kantaneiden eläinten kanssa. Yhdessä lypsykarjassa on esiintynyt lehmillä hengitystietulehdusta ja vakavaa mastiittia.

» Lue lisää

Ilmoittaudu Kalaterveyspäivään

Eviran ja Suomen Kalankasvattajaliiton Kalaterveyspäivä järjestetään 14.3. Jyväskylässä Hotelli Scandicissa.

» Lue lisää

Ajankohtaista tarttuvista taudeista -teemapäivä ja Lääkepäivä

Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran järjestämät koulutuspäivät eläinlääkäreille pidetään tänä vuonna 21. – 22.5.2013.

» Lue lisää

Lääkeluettelot

Lääkeluettelot ja niiden muutokset ovat nähtävillä Eviran internetsivulla.


 
© Elintarviketurvallisuusvirasto Evira, Mustialankatu 3, 00790 Helsinki, puh. 029 530 0400
Saparo - uutiskirje eläinlääkäreille
 

Uusi Elite nimettiin Elviksi

Eläinlääkintähallinnon nykyinen tietojärjestelmä Elite korvataan asteittain vuosien 2014 - 2016 aikana kokonaan uudella tietojärjestelmällä. Uuden tietojärjestelmän nimeämiseksi järjestettiin kaikille avoin nimikilpailu, jonka voittajaksi valikoitui nimiehdotus ELVI.

Tietojärjestelmän kehittämisprojektin yhteydessä tehdään järjestelmän kokonaistarkastelu, jossa toteutetaan myös toimintaa ja käytettävyyttä koskevia muutoksia.

Uuden Elvi-tietojärjestelmän käyttäjäkunta tulee olemaan nykyistä laajempi. Uutta sovellusta voivat työssään hyödyntää aluehallintovirastojen lisäksi mm. kunnaneläinlääkärit, jolloin kuntien ja aluehallintovirastojen välisen manuaalisen tiedonsiirron tarve vähenee oleellisesti. Tavoitteena on, että kunnaneläinlääkäreiden ja valvontaeläinlääkäreiden lisäksi myös esim. tarkastuseläinlääkärit käyttävät tulevaisuudessa Elviä jokapäiväisenä työkaluna.


Yliopistolla tutkijana toimiva ja myös kunnaneläinlääkärien sijaisuuksia tekevä eläinlääkäri Pikka Jokelainen Vantaalta voitti Elvi-nimiehdotuksellaan Google Nexus 7 -tabletin, jonka pääjohtaja Matti Aho ja EHYTin yksikönjohtajana toimiva Jaana Mikkola hänelle luovuttivat.

Lisätietoja Elitestä ja Elvistä:
Sanna Varjus/EHYT, p. 040 489 3355 ja Eeva-Maria Liikanen/TIHY, p. 040 825 0897

Kuva:
Mirja Kallio

 
© Elintarviketurvallisuusvirasto Evira, Mustialankatu 3, 00790 Helsinki, puh. 029 530 0400
 

Penikkatautia vastaan kannattaa rokottaa

Suomessa on vuosien tauon jälkeen todettu turkistarhalla penikkatautia. Penikkataudin vastustuksessa riittävä rokotuksin aikaan saatu laumaimmuniteetti on tärkein keino.

Pohjanmaalla sijaitsevalla minkkitarhalla todettiin penikkatautia vuodenvaihteessa 2012-2013. Minkeillä oli taudille tyypillisiä oireita kuten silmävuotoa, hengitystieoireita ja kohonnutta kuolleisuutta. Tartunta vahvistettiin Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran tutkimuksissa. Tartunnanlähteestä ei ole toistaiseksi tietoa.

Turkiseläimillä Suomessa on viimeksi todettu laajempi penikkatautiepidemia turkistarhoilla 1985-1987, jolloin tartunta tuli tuontieläinten mukana. Tanskassa penikkatautia on todettu minkeissä lähes vuosittain, viimeksi tammikuussa 2013.

Penikkataudin aiheuttaja on morbillivirus. Virusta esiintyy maailmanlaajuisesti ja se aiheuttaa vakavaa tautia muun muassa koirille, minkeille, freteille ja ketuille. Taudin vastustaminen perustuu säännölliseen ja kattavaan rokottamiseen, jolla varmistetaan riittävä laumaimmuniteetti. Koirien penikkatautiepidemiat ovatkin harvinaisia, koska suurin osa lemmikeistä rokotetaan tautia vastaan. Tautitapaukset liittyvät nykyisin joko rokottamattomiin tuontieläimiin tai vakavaan puolustusjärjestelmän häiriöön.

Turkiseläimille on myös saatavilla rokotteita, mutta näiden käyttö on aiemmin ollut hyvin vähäistä. Tuoreen taudinpurkauksen seurauksena siitoseläimet on nyt rokotettu. Tämä vaati satojen tuhansien rokoteannosten saamista maahan hyvin lyhyessä ajassa, sillä Suomessa turkiseläinten penikkatautirokotteita oli käytetty ennen tautitapauksen toteamista hyvin vähän. Penikkataudin pitämiseksi poissa tarhoilta, on tärkeää, että myös jatkossa tiloilla huolehditaan riittävästä rokotekattavuudesta sekä tehokkaasta tautisuojauksesta ja kulunvalvonnasta.

Lue lisää:

Penikkatauti

Koirien rokotussuositukset

Turkiseläinten rokotussuositukset

 
© Elintarviketurvallisuusvirasto Evira, Mustialankatu 3, 00790 Helsinki, puh. 029 530 0400
 

Tutkituta oriit ennen siitoskauden alkua

Kaikki siitoskäytössä olevat lämminveri- ja ponioriit sekä keinosiemennyskäytössä olevat suomenhevosoriit on tutkittava vuosittain ennen siitoskauden alkua Taylorella equigenitalis-bakteerin varalta bakteeriviljelyllä Evirassa.

Tärkeää tietoa CEM-näytteenotosta ja lähettämisestä:
-Näytteet ottaa eläinlääkäri ohjeiden mukaisesti.
-Kuljetuselatusaineessa on oltava hiiltä.
-Näytteet lähetetään Kuopion Eviraan.
-Näytteiden tulee olla perillä 48 tunnin kuluessa näytteenotosta (Taylorella equigenitalis elää kuljetuselatusaineessa vain rajoitetun ajan).
-Näytteet lähetetään jäähdytettynä kylmävaraajien kanssa, mutta ne eivät saa jäätyä. Lähetys tulee pehmustaa, jotta putket eivät rikkoonnu.

CEM-näytteet ovat laboratorioon saapuessaan tutkimuskelvottomia, jos
-näytteenotosta on kulunut yli 48 tuntia
-kuljetuselatusaineputket ovat vanhentuneet
-kuljetuselatusaineen hiili ja neste ovat erottuneet
-kuljetuselatusaine ei sisällä hiiltä
-putket ovat rikkoontuneet
-putket ovat jäätyneet.

CEM-näytteet tutkitaan Eviran Kuopion toimipaikassa. Tutkimus kestää vähintään 10 työpäivää.

Suomen Hippos ry. pitää sivuillaan listaa jalostuskäyttöön hyväksytyistä oriista, jotka on tutkittu Evirassa CEM-bakteerin varalta kielteisin tuloksin.

Hiilipitoisia kuljetusputkia saa useilta toimittajilta. Putket käyvät myös muille bakteerinäytteille ja säilyvät pari vuotta.

CEM: Tärkeää huomioitavaa näytteenotosta ja lähettämisestä

Lisätietoja:
Tarja Pohjanvirta puh. 044 720 1493
Henry Kuronen puh. 044 720 1782
Rauna Riva puh. 044 720 1492

 
© Elintarviketurvallisuusvirasto Evira, Mustialankatu 3, 00790 Helsinki, puh. 029 530 0400
 

Rabiessyöttirokotusalueelta tarvitaan lisää pienpetoja rabiestutkimuksiin

Ketuille ja supikoirille tarkoitettuja rabiessyöttirokotteita levitetään keväällä ja syksyllä itä-rajalle Pyhtäältä Ilomantsiin rabieksen maahantulon estämiseksi. Rabieksen tautitilanteen ja rokotusten onnistumisen seuraamiseksi rokotusalueelta tulisi saada n. 400 pienpetoa tutkittavaksi. Viime vuonna eläimiä saatiin 298. Rokotusalueelta olisikin toivottavaa saada vielä enemmän pienpetoja rabiestutkimuksiin.

Evira kiittää kaikkia, jotka ovat tehneet työtä rabiesrokotusalueen pienpetojen saamiseksi tutkittavaksi. Rokotusalueen laajeneminen lisäsi paineita saada pienpetoja enemmän tutkittavaksi. Määrä nousikin hyvin edellisestä vuodesta ja tutkittavaksi saatiin lähes 300 pienpetoa. Tavoitteeseen pääsy tänä vuonna edellyttää vielä noin sadan eläimen lisäystä.

Pienpetojen aivonäytteistä tutkitaan, onko eläimellä raivotautia. Lisäksi tutkitaan raivotaudin syöttirokotteiden aikaan saamia vasta-aineita rokotuskattavuuden selvittämiseksi. Tätä vasta-aineiden tutkimusta tehdään rokotekattavuuden selvittämiseksi.

Näytteeksi voi lähettää ammutun, muuten pyydetyn tai kuolleena löydetyn eläimen, kunhan se ei ole liian pilaantunut. Tärkeää on, että eläimen aivot ovat ehjät. Normaaliturkkiset eläimet voi nylkeä.

Lisätietoja näytteiden toimittamisesta:
tutkija Minna Nylund, puh. 040 489 3393, minna.nylund@evira.fi
Oulun toimisto puh. 029 530 4924.
Ohjeet Eviran internetsivuilla

Näytteet lähetetään Oulun toimipaikkaan:
Evira Oulu, Matkahuolto Oulu

 
© Elintarviketurvallisuusvirasto Evira, Mustialankatu 3, 00790 Helsinki, puh. 029 530 0400
 

Ilmoita Fimeaan rabiessyöttirokotteiden haittavaikutuksista

Eviraan on tullut tiedotusvälinekyselyjen ja muiden yhteydenottojen kautta epäilyjä siitä, että ketuille ja supikoirille tarkoitetut rabieksen syöttirokotteet olisivat aiheuttaneet koirille haittavaikutuksia.

Syksyisin rokotteiden lentolevitys osuu metsästysaikaan ja metsästykseen käytettävät koirat pääsevät syömään syöttirokotteita. Jos tiedossasi on tällainen tapaus, on tärkeää tehdä siitä haittavaikutusilmoitus Fimeaan.

http://www.fimea.fi/elainlaakkeet/haittavaikutukset

Haittavaikutuksista voivat ilmoittaa eläinlääkärit, apteekit, myyntiluvan haltijat ja lääkkeen käyttäjät eli tässä tapauksessa koirien omistajat.

Lisää tietoa ja kuvia syöttirokotteista löytyy Eviran internetsivuilta.

Lisätietoja: erikoistutkija Tiina Nokireki, p. 050 413 1687, tiina.nokireki@evira.fi

 
© Elintarviketurvallisuusvirasto Evira, Mustialankatu 3, 00790 Helsinki, puh. 029 530 0400
 

Muutos lemmikkien tuontivaatimuksiin

Slovakiasta ei enää saa tuoda alle 3 kuukauden ikäisiä koiran- tai kissanpentuja ilman raivotautirokotusta.

Lisätietoja: ylitarkastaja Virva Valle, p. 040 489 3359, virva.valle@evira.fi

Tuontivaatimukset Eviran internetsivuilla

 
© Elintarviketurvallisuusvirasto Evira, Mustialankatu 3, 00790 Helsinki, puh. 029 530 0400
 

Schmallenberg-virus levinnyt vauhdilla

Syksyllä 2011 Saksassa löydetty Schmallenberg-virus (SBV) on levinnyt vauhdilla Euroopan alueella. Myös naapurimaissamme Ruotsissa, Norjassa, Tanskassa ja Virossa on todettu virusta tai sen vasta-aineita. Ensimmäiset SBV-vasta-aineet todettiin syksyllä 2012. Pian selvisi, että virus oli levinnyt laajalle eteläisessä Suomessa jo loppukesän ja alkusyksyn 2012 aikana. SBV:n esiintymisalue tarkentuu kevään mittaan, kun seurantatutkimukset saadaan päätökseen.

Odotettavissa lisää epämuodostuneita karitsoita ja vasikoita

Tammikuussa 2013 Schmallenberg-virus (SBV) osoitettiin ensimmäistä kertaa epämuodostuneista karitsoista, jotka olivat syntyneet joulukuun lopussa. Karitsoiden epämuodostumat olivat tälle virustartunnalle tyypillisiä (arthrogryposis hydranencephaly syndrome):
-suoraan tai koukkuun jäykistyneet raajat
-kaula- tai selkärangan kiertymät
-aivojen epämuodostumat (vesipää) tai aivojen osittainen kehittymättömyys
-vastasyntyneen hermosto-oireet tai imemiskyvyttömyys

Karitsoilla sekä aivojen että raajojen, kaula- ja selkärangan epämuodostumat ovat nähtävissä samassa yksilössä. Vasikoilla puolestaan on joko raajojen, kaula- ja selkärangan epämuodostumia tai aivojen epämuodostuma. Sekä epämuodostuneet karitsat että vasikat syntyvät yleensä täysiaikaisina. Samasta tiineydestä voi syntyä sekä epämuodostuneita että normaalisti kehittyneitä karitsoita.

Lampailla epämuodostumien syntymiselle herkkää aikaa on 2. tiineyskuukausi ja naudoilla 3.-6. tiineyskuukausi. Tartuntojen todennäköiset riskikuukaudet Suomen oloissa ja viruksen vaurioittamien jälkeläisten syntymäkuukaudet ovat alla olevassa kaaviossa lihavoituna.



Vesipäiset vasikat ovat seurausta tartunnasta 3.-4. tiineyskuukauden aikana. Vasikoilla raajojen ja rangan epämuodostumia syntyvät, kun tartunta tapahtuu 4. tiineyskuukauden lopun ja 6. tiineyskuukauden välisenä aikana. Tällä hetkellä ei ole tiedossa, miten suuri osa tiineyden herkkään aikaan osuneista tartunnoista johtaa epämuodostumiin. Jos tiineellä eläimellä on jo vasta-aineita tartuntahetkellä, ne suojaavat sekä eläintä että kehittyvää sikiötä virukselta. Tartunnan seurauksena muodostuneet vasta-aineet säilyvät pitkään todennäköisesti läpi elämän.

Tartunta leviää silloin, kun virusta levittävät hyönteiset ovat aktiivisia, niiden lukumäärät ja ympäristön lämpötilat ovat riittävät. Tartunta-ajan perusteella voidaan ennustaa, milloin epämuodostuneita karitsoita tai vasikoita todennäköisimmin syntyy. Se, miten myöhään keväällä SBV-tartunnan epämuodostuneita karitsoita tai vasikoita syntyy, antaa puolestaan tietoa siitä, miten pitkälle tartunta-aika syksyllä 2012 jatkui.

SBV:n osoittamisesta epämuodostumatapauksissa

Hollantilaisten tekemien tutkimusten mukaan SBV voitiin osoittaa aivorungosta noin viidenneksellä karitsoista ja vasikoista, joilla oli tyypilliset epämuodostumat. Tämä voi selittyä sillä, että karitsoista ja vasikoista tulee immunokompetentteja suurin piirtein tiineyden puolivälissä, jonka jälkeen ne kykenevät muodostamaan vasta-aineita. Neutraloivat vasta-aineet eliminoivat SBV:n elimistöstä ja siksi virusta ei aina saada osoitetuksi edes PCR-menetelmällä. Vasta-aineet voivat estää viruksen eristämisen, vaikka virus olisikin PCR:llä osoitettavissa. Epämuodostuneista karitsoista lähes 80 %:lla ja vasikoista lähes 60 %:lla voitiin osoittaa SBV-vasta-aineita sydänverestä erotetussa seerumissa. Luomisen syy selvitykseen lähetetyistä epämuodostuneista karitsoista ja vasikoista otetaan elinnäytteiden lisäksi myös sydänverta virologisiin tutkimuksiin.

 
© Elintarviketurvallisuusvirasto Evira, Mustialankatu 3, 00790 Helsinki, puh. 029 530 0400
 

Eläinlääkärien valppaus tarpeen Mycoplasma bovis -tartunnan ehkäisyssä

Mycoplasma bovis -tartuntaa on todettu viidellä pohjoissavolaisella tilalla marraskuusta 2012 lähtien. Näistä kolme ovat ensimmäisen tartuntatilan kontaktitiloja. Erityisen vakavasti ovat sairastuneet ternivasikat, jotka on sijoitettu samaan ilmatilaan vanhempien, todennäköisesti tartuntaa kantaneiden eläinten kanssa. Yhdessä lypsykarjassa on esiintynyt lehmillä hengitystietulehdusta ja vakavaa mastiittia.

M. bovis leviää oireettomien kantajaeläinten mukana. Eläinkaupassa, eläinten siirroissa (mm. hiehohotellit) ja eläinnäyttelyissä tulee noudattaa ETT:n ohjeita ja käyttää ehdotto-masti ETT:n karjan terveystodistusta.

M. bovis on välittömästi ilmoitettava tauti, mutta ei lakisääteisesti vastustettava. Taudin vastustustoimia koordinoi ETT.


M. bovis -tartuntaan viittaavat oireet karjassa

Tilakäynneillä tulee kiinnittää erityistä huomiota vasikoiden terveydentilaan, kasvuun, kuolleisuuteen ja lääkityksiin sekä seuraaviin oireisiin:

-Vasikoiden hengitystieinfektiot, silmävuoto, yskä, kuume - viikon iästä alkaen, myös nuoret naudat ja tartunnan tullessa nai’iviin karjaan myös lehmät. Vasikoilla ja nuorilla eläimillä tyypillistä huono hoitovaste, lehmillä oireet voivat mennä itsekseen ohitse. Samaan aikaan tilalla voi olla muita hengitystiepatogeeneja (esim. RS-ja koronavirus, Pasteurella, Histophilus somni).

-Vasikoiden tai nuorten nautojen keskikorvatulehdukset - korva tai molemmat korvat roikkuvat, eläin ravistelee päätään, myös pään kiertoa (sisäkorvantulehdus) voi esiintyä, heikentynyt ruokahalu, jäävät kasvussa jälkeen.

-Nivel- ja jännetuppitulehdukset - yleensä useammassa nivelessä sekä vasikoilla että lehmillä (erityisesti polvi, kinner, kyynärpää, etupolvi). Joko ainoa oire tai yh-dessä muiden kanssa.

-Silmätulehdukset: konjunktiviitti, keratiitti – M. bovis yksin tai yhdessä muiden taudinaiheuttajien kanssa.

-Utaretulehdus – voimakasoireinen, hoitoon vastaamaton, alkaa usein yhdessä neljänneksessä ja leviää nopeasti muihin. Myös poikimattomilla hiehoilla.

Epäilyttävissä tapauksissa otetaan näytteitä laboratoriotutkimuksiin. Lehmien utaretuleh-dusnäytteet on syytä tutkituttaa laboratoriossa, jossa on käytössä M. bovis –PCR.


Eviran diagnostiikka M. bovis –tartunnalle

Hengitystietulehdukset:
Syväsivelynäytepaketti+verinäytteet (neljä näytettä, hinta 143,22 + alv). Näytteenottopaketti 4 syväsivelytikkua+kuljetuselatusianeet ( 40 €+alv) tilattavissa Kuopion Evirasta. Sisältää bakteerit+herkkyysmääritys, mykoplasmat (vil-jely ja PCR), RS- ja koronavirusten osoitus PCRllä ja uutena M. bovis-vasta-aineet (ELISA).

M. bovis-viljely ja -PCR: nautojen silmätulehduspaketissa ja luomisten syyn selvityksessä (silmätulehduspaketti 5 näytettä 79,57 € + alv, luomisen syyn selvitys 68,96€ + alv, maksuton 31.5.2013 saakka)

Patologiset tutkimukset:
M. bovis –viljely. Patologiset näytteet ovat suositeltavia, koska voidaan hengitysteiden lisäksi tutkia mm. nivelet ja korvat (vasikka alle 6 kk 68,96 € +alv)

Karjan M. bovis -tilanteen selvittäminen:
Evira selvittää parhaillaan kuinka vasta-aine-ELISA ja suora M. bovis-osoitus PCRllä nuorkarjan sierainsivelynäytteistä osoit-tavat tartuntatilannetta. Tämän maksullisen tutkimuspaketin käytöstä tulee sopia etu-käteen Eviran kanssa.


Lisätietoja:

Viljely, vasta-aine- ja PCR-tutkimukset:
Tarja Pohjanvirta 044 7201 493

Patologiset tutkimukset:
Paula Syrjälä 044 7201 470 tai Johanna Mattila 050 3867 150

 
© Elintarviketurvallisuusvirasto Evira, Mustialankatu 3, 00790 Helsinki, puh. 029 530 0400
 

Ilmoittaudu Kalaterveyspäivään

Eviran ja Suomen Kalankasvattajaliiton Kalaterveyspäivä järjestetään 14.3. Jyväskylässä Hotelli Scandicissa.

Vuosittain järjestettävällä Kalaterveyspäivällä on jo pitkät perinteet Eviran Kalaterveyspalvelun tiedotus- ja koulutustilaisuutena, jossa kalanviljelijöiden lisäksi tarjotaan ajankohtaista tietoa kalaterveysasioista kaikille kiinnostuneille tahoille. Kalanviljelylaitoksia valvovat ja kaloja hoitavat eläinlääkärit sekä muut aiheesta kiinnostuneet ovat lämpimästi tervetulleita päivittämään kalaterveystietämystään.

Ohjelma käsittelee monipuolisesti kalanviljelyssä esiintyviä eläinlääkinnällisiä tarpeita ja ajankohtaisia asioita:

10.30–11.30: Lounas

11.30: Tilaisuuden avaus: Unto Eskelinen /RKTL

11.45–12.15: Yleinen tautikatsaus 2012 (Perttu Koski/Evira)

12.15–13.00: IPN – vastustus ja -tautikatsaus (Kajsa Hakulin/MMM ja Pia Vennerström/Evira)

13.00–13.45:Markkinoilla olevien Flavobacterium-rokotteiden tilannekatsaus (Børge Nilsen Fredriksen/PHARMAQ)

13.45–14.00: Näytteilleasettajien esittely

14.00–14.45: Kahvi

14.45–15.15: Ajankohtaista Åbo Akademin flavobakteeritutkimuksista (Krister Sundell/Åbo Akademi)

15.15.–15.45: Flavobacterium columnaris-bakteeria vastaan rokote? (Heidi Kunttu/Jyväskylän Yliopisto)

15.45–16.15: Mielenkiintoisia tautitapauksia kuluneelta vuodelta (Anna Maria Eriksson-Kallio ja Perttu Koski/Evira)

16.15- 16.45: Uudet ajankohtaiset taudit tautivastustuksessa: Lohikalojen alfavirukset ja ISA (Pia Vennerström ja Tiina Korkea-aho/Evira)

16.45–17.00: Loppupuheenvuoro

Sitovat ilmoittautumiset:
mari.virtanen@kalankasvatus.fi 1.3. mennessä.

Lisätietoja:
Anna Maria Eriksson-Kallio puh 050 439 2788 annamaria.eriksson-kallio@evira.fi

 
© Elintarviketurvallisuusvirasto Evira, Mustialankatu 3, 00790 Helsinki, puh. 029 530 0400
 

Ajankohtaista tarttuvista taudeista -teemapäivä ja Lääkepäivä

Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran järjestämät koulutuspäivät eläinlääkäreille pidetään tänä vuonna 21. – 22.5.2013.

Koulutus järjestetään Eviran Viikin toimipisteessä kokoustila Kalevissa. Lisäksi koulutuksiin on mahdollista osallistua videoyhteyden välityksellä Eviran aluetoimipisteissä Joensuussa, Kuopiossa, Lappeenrannassa, Oulussa, Seinäjoella ja Turussa.

Ajankohtaista tarttuvista taudeista – teemapäivän aikana luodaan katsaus eläintautitilanteeseen Suomessa ja maailmalla sekä muihin eläintauteihin liittyviin ajankohtaisiin aiheisiin, kuten eläintautilain uudistukseen.

Lääkepäivässä käsitellään eläinten lääkitsemistä koskevan lainsäädännön uudistusta. Aiheena ovat myös hevoset. Päivän aikana käydään läpi muun muassa hevosten lääkitystä koskevaa lainsäädäntöä ja sen ongelmakohtia sekä puhutaan mahansuojalääkkeistä. Utaretulehdusten PCR-tutkimukset ja tulosten tulkinta sekä hoitopäätösten teko ovat myös aiheina.

Koulutuspäivien ohjelmat ja tarkemmat tiedot koulutuspaikoista sekä ilmoittautumisohjeet julkaistaan Eviran internetsivuilla maaliskuussa:
Evira.fi>Tapahtumat.

Ilmoittautuminen koulutukseen tapahtuu Eviran Koulutuspalvelun kautta. Koulutus on maksuton.

Lisätietoja:

Ajankohtaista tarttuvista taudeista -teemapäivä
Ylitarkastaja, jaostopäällikkö Sirpa Kiviruusu, 0400 920 503

Lääkepäivä
Ylitarkastaja Henriette Helin-Soilevaara, p. 040 489 3352

 
© Elintarviketurvallisuusvirasto Evira, Mustialankatu 3, 00790 Helsinki, puh. 029 530 0400
 

Lääkeluettelot

Lääkeluettelot ja niiden muutokset ovat nähtävillä Eviran internetsivulla.

 
© Elintarviketurvallisuusvirasto Evira, Mustialankatu 3, 00790 Helsinki, puh. 029 530 0400