Afrikkalaista sikaruttoa syyskuussa Viron villisioissa

Saparo on saanut afrikkalaisesta sikarutosta (ASF) kestoaiheen. Latviassa alueella todettu villisikojen ASF ei kunnioittanut valtakunnan rajaa, vaan tapauksia on löytynyt villisioista myös Virossa. On mahdollista, että ASF leviäisi villisikojen mukana myös Suomeen. Suomen villisikakannan kasvun ja tartunnan maahantulon estämiseksi maa- ja metsätalousministeriö on asetuksella kieltänyt luonnonvaraisten villisikojen ruokinnan 3.10.2014 alkaen. Näiden toimien lisäksi myös sikatilojen tautisuojaus on saatava huippukuntoon.

Syyskuussa ASF levisi Viron villisikoihin

Latvian ja Liettuan tautitilanne huonontui merkittävästi kesän 2014 aikana ja syyskuun alussa afrikkalaista sikaruttoa löydettiin myös Virosta. Siellä ensimmäinen ASF-tartunta todettiin Valgan kunnassa läheltä Latvian rajaa kuolleena löydetystä villisian porsaasta. Syyskuun aikana Valgan ja Viljandin alueelta on löytynyt useita tautitapauksia villisioissa. Viimeisimmän Virossa todetun tautitapauksen etäisyys aiemmin todettuihin tapauksiin oli yllättävän iso, yli 200 kilometriä. ASF varmistui 18.9. Koillis-Virossa, Itä-Vironmaan kunnasta kuolleena löydetystä villisiasta.

Virossa afrikkalaista sikaruttoa on todettu vain villisioissa, toisin kuin Latviassa, Liettuassa ja Puolassa. Latviassa afrikkalaista sikaruttoa on todettu kymmeniä tapauksia sekä pienissä kotisikaloissa että villisioissa. Liettuassa tautia on todettu yhden ison sikalan tartunnan lisäksi myös pienissä sikaloissa ja villisioissa. Puolassa afrikkalaista sikaruttoa on todettu kahdessa pienessä sikalassa sekä villisioissa läheltä Valko-Venäjän rajaa.

Rajoituksia EU -alueen tuonteihin

Tautitapausten takia komission suojapäätöksiä on päivitetty jatkuvasti ja uusia rajoitusalueita on perustettu uusien löydöksien perusteella. Rajoitusalueiden rajoitukset riippuvat siitä, onko alueella todettu vain villisioissa (alue II) vai sekä villisioissa että kotisioissa (alue III ja IV), vai onko kyseessä alue, joka on villisikojen tartunta-alueen lähellä (alue I). Rajoitusalueilla on rajoitettu elävien sikojen (ml. villisiat), sikojen sukusolujen, sianlihan, sianlihatuotteiden tai sivutuotteiden siirtoja. Rajoitusten ajantasainen sisältö tulee tarkistaa aina ennen sian ja villisian lihan, sianlihavalmisteiden ja muiden sianlihaa sisältävien tuotteiden sekä sivutuotteiden tuomista rajoitusten alaisista maista Suomeen. Myös läheltä rajoitusaluetta tulevien tuotteiden, kuten kuivikkeiden, tuontiin liittyviä tautiriskejä kannattaa pohtia tarkkaan. Helposti leviävä ASF leviää kuitenkin rajoitusalueita nopeammin.

Suojapäätökset

Alla kartta ehdotetusta Baltian rajoitusalueesta. Lisäksi kartan ulkopuolella Italian Sardinia on luokiteltu rajoitusalueluokkaan IV.



Suomalaistilojen tautisuojaus kohtalaista

Suomalaistilojen tautisuojaus on arvioitu kohtalaiseksi Eviran riskinarvioinnin tutkimusyksikön 2014 julkaisemassa tutkimuksessa. Kyselytutkimuksen mukaan vastaajat olivat kuitenkin melko tyytyväisiä oman tilansa tautisuojauksen tasoon. Sikatiloilla tautisuojaus oli paremmalla tolalla kuin nauta- ja lammastiloilla, mutta vielä voidaan parantaa niidenkin varautumista. Kaikki toimet eivät edes maksa paljon.

Keskustele asiakastilan kanssa tautisuojauksen tärkeydestä

Eläinlääkäri on avainasemassa tautisuojauksen tärkeydestä keskusteltaessa. Suomen hyvä tautitilanne on saattanut tuudittaa meidät virheelliseen turvallisuudentunteeseen. Luotetaan liikaa siihen, että hyvä kokonaistilanne suojelee yksittäistä tilaa. Näin onkin ollut monien tautien kohdalla, mutta sekä villi- että kotisikojen tautina ASF voi levitä Suomeen villisikojen tai sikaeläimistä peräisin olevien tuotteiden mukana ja tällöin jokainen tila vastaa omalla tautisuojauksellaan siitä, että tauti pysyy poissa omasta sikalasta. Villisikoja suuremmaksi riskiksi on ASF:n maahantuloreittien riskiprofiilissa arvioitu ihmisen omat toimet: tauti voi tulla Suomeen tartunta-alueella matkustaneiden ihmisten, infektoituneen lihatuotteen, elävien sikojen ja sperman, eläinkuljetusajoneuvojen tai kansainvälisen liikenteen ruokajätteen mukana. Lisäksi villisikojen metsästysmatkat Baltiaan aiheuttavat tällä hetkellä suuren riskin. Kaikki maahantuloreitit on tukittava.

Tilakäynnillä kannattaa kiinnittää huomiota asiakastilan tautisuojauksen tasoon:

• tautisulku on olemassa ja sitä käytetään oikein
• sikalassa työskentelevillä on suojavarusteet ja jalkineet, jotka vaihdetaan ennen tautisulun ohittamista
• sikalassa työskentelevät henkilöt on perehdytetty ASF -torjuntatoimiin
• sioille ei syötetä ruokajätettä
• vierailijoille on suojavarusteet ja jalkineet eikä kukaan saapastele omilla jalkineilla sikalaan asti
• kädet pestään ennen ja jälkeen sikalassa käynnin
• lastaustila on olemassa ja kaikki lastattavat eläimet mahtuvat lastaustilaan kerralla
• lastaustila pestään joka käyttökerran jälkeen
• raatokeräilyä varten on tiivis säiliö, joka siirretään raatokeräilyä varten kauemmaksi tien varteen, jotta raatokeräilyauto ei tule sikalan lähistölle
• tuleva ja lähtevä liikenne tilalle ja tilalta ei risteä keskenään
• tuholaistorjunta on tehokasta eikä sikalassa ja rehuvarastoissa ole jyrsijöitä eikä lintuja
• kissat ja koirat eivät pääse sikalaan
• ovet on lukittu

Lisätietoja afrikkalaisesta sikarutosta:

Tietoa taudin esiintyvyydestä EU:ssa ja lähialuillamme päivitetään säännöllisesti Eviran verkkosivuille.

Maahantuloreittien riskiprofiili: Oravainen, J., Sahlström, L., Lyytikäinen, T. Afrikkalaisen sikaruton mahdollisia maahantuloreitteja - riskiprofiili. Eviran tutkimuksia 4/2011.

Lisätietoja tautisuojauksesta:

Tautisuojauksessa tulee noudattaa Eviran ja Eläintautien torjuntayhdistys ry ETT:n määräyksiä ja ohjeita.

Kyselytutkimus suomalaistilojen tautisuojauksesta: Sahlström, L., et al. Biosecurity on Finnish cattle, pig and sheep farms – results from a questionnaire. PREVET (2014).


Maa- ja metsätalousministeriön tiedote luonnonvaraisten villisikojen ruokintakiellosta ja tehostetusta metsästyksestä
.

Lisätietoja:
ylitarkastaja Miia Kauremaa, p. 040 031 8510
ylitarkastaja Liisa Kaartinen, p. 040 554 2238

 
© Elintarviketurvallisuusvirasto Evira, Mustialankatu 3, 00790 Helsinki, puh. 029 530 0400