Schmallenberg-virus levinnyt vauhdilla

Syksyllä 2011 Saksassa löydetty Schmallenberg-virus (SBV) on levinnyt vauhdilla Euroopan alueella. Myös naapurimaissamme Ruotsissa, Norjassa, Tanskassa ja Virossa on todettu virusta tai sen vasta-aineita. Ensimmäiset SBV-vasta-aineet todettiin syksyllä 2012. Pian selvisi, että virus oli levinnyt laajalle eteläisessä Suomessa jo loppukesän ja alkusyksyn 2012 aikana. SBV:n esiintymisalue tarkentuu kevään mittaan, kun seurantatutkimukset saadaan päätökseen.

Odotettavissa lisää epämuodostuneita karitsoita ja vasikoita

Tammikuussa 2013 Schmallenberg-virus (SBV) osoitettiin ensimmäistä kertaa epämuodostuneista karitsoista, jotka olivat syntyneet joulukuun lopussa. Karitsoiden epämuodostumat olivat tälle virustartunnalle tyypillisiä (arthrogryposis hydranencephaly syndrome):
-suoraan tai koukkuun jäykistyneet raajat
-kaula- tai selkärangan kiertymät
-aivojen epämuodostumat (vesipää) tai aivojen osittainen kehittymättömyys
-vastasyntyneen hermosto-oireet tai imemiskyvyttömyys

Karitsoilla sekä aivojen että raajojen, kaula- ja selkärangan epämuodostumat ovat nähtävissä samassa yksilössä. Vasikoilla puolestaan on joko raajojen, kaula- ja selkärangan epämuodostumia tai aivojen epämuodostuma. Sekä epämuodostuneet karitsat että vasikat syntyvät yleensä täysiaikaisina. Samasta tiineydestä voi syntyä sekä epämuodostuneita että normaalisti kehittyneitä karitsoita.

Lampailla epämuodostumien syntymiselle herkkää aikaa on 2. tiineyskuukausi ja naudoilla 3.-6. tiineyskuukausi. Tartuntojen todennäköiset riskikuukaudet Suomen oloissa ja viruksen vaurioittamien jälkeläisten syntymäkuukaudet ovat alla olevassa kaaviossa lihavoituna.



Vesipäiset vasikat ovat seurausta tartunnasta 3.-4. tiineyskuukauden aikana. Vasikoilla raajojen ja rangan epämuodostumia syntyvät, kun tartunta tapahtuu 4. tiineyskuukauden lopun ja 6. tiineyskuukauden välisenä aikana. Tällä hetkellä ei ole tiedossa, miten suuri osa tiineyden herkkään aikaan osuneista tartunnoista johtaa epämuodostumiin. Jos tiineellä eläimellä on jo vasta-aineita tartuntahetkellä, ne suojaavat sekä eläintä että kehittyvää sikiötä virukselta. Tartunnan seurauksena muodostuneet vasta-aineet säilyvät pitkään todennäköisesti läpi elämän.

Tartunta leviää silloin, kun virusta levittävät hyönteiset ovat aktiivisia, niiden lukumäärät ja ympäristön lämpötilat ovat riittävät. Tartunta-ajan perusteella voidaan ennustaa, milloin epämuodostuneita karitsoita tai vasikoita todennäköisimmin syntyy. Se, miten myöhään keväällä SBV-tartunnan epämuodostuneita karitsoita tai vasikoita syntyy, antaa puolestaan tietoa siitä, miten pitkälle tartunta-aika syksyllä 2012 jatkui.

SBV:n osoittamisesta epämuodostumatapauksissa

Hollantilaisten tekemien tutkimusten mukaan SBV voitiin osoittaa aivorungosta noin viidenneksellä karitsoista ja vasikoista, joilla oli tyypilliset epämuodostumat. Tämä voi selittyä sillä, että karitsoista ja vasikoista tulee immunokompetentteja suurin piirtein tiineyden puolivälissä, jonka jälkeen ne kykenevät muodostamaan vasta-aineita. Neutraloivat vasta-aineet eliminoivat SBV:n elimistöstä ja siksi virusta ei aina saada osoitetuksi edes PCR-menetelmällä. Vasta-aineet voivat estää viruksen eristämisen, vaikka virus olisikin PCR:llä osoitettavissa. Epämuodostuneista karitsoista lähes 80 %:lla ja vasikoista lähes 60 %:lla voitiin osoittaa SBV-vasta-aineita sydänverestä erotetussa seerumissa. Luomisen syy selvitykseen lähetetyistä epämuodostuneista karitsoista ja vasikoista otetaan elinnäytteiden lisäksi myös sydänverta virologisiin tutkimuksiin.

 
© Elintarviketurvallisuusvirasto Evira, Mustialankatu 3, 00790 Helsinki, puh. 029 530 0400