Vastaa ja vaikuta: Miten mikrobilääkesuosituksia pitäisi kehittää?

Mikrobilääkkeiden kansalliset käyttösuositukset eläinten tärkeimpiin tulehdus- ja tartuntatauteihin päivitetään viiden vuoden välein. Suositukset on viimeksi päivitetty vuonna 2009, joten nyt on aika aloittaa uusi päivityskierros. Kuten aikaisemminkin suositukset valmistellaan asiantuntijaryhmässä ja ne käyvät laajalla lausuntokierroksella ennen julkaisua.

» Lue lisää

Kaupallisten eläinkuljetusten eläinsuojelutarkastukset vuonna 2012

Vuonna 2012 tarkastettiin lähes 360 kaupallista eläinkuljetusta, joista noin 17 prosentissa havaittiin epäkohtia. Vaikka epäkohtien osuus pysyi lähes samana edellisvuoteen verrattuna, eläinten erottelussa todettiin parannusta. Huomattava osa havaituista epäkohdista johtui aiempien vuosien tapaan puutteista lainsäädännön edellyttämissä asiakirjoissa.

» Lue lisää

Uusi eläintautilaki voimaan 1.1.2014

Eduskunta hyväksyi uuden eläintautilain 23.4.2013. Lakiin tehtiin eduskunnassa vain vähäisiä muutoksia hallituksen esitykseen verrattuna. Laki esitetään tulevaksi voimaan 1.1.2014.

» Lue lisää

Schmallenberg-virus syynä epämuodostumiin

Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran vuoden pituiseen Schmallenberg-virustutkimuksiin saatiin ennätysmäärä näytteitä. Patologisiin tutkimuksiin lähetettiin 763 näytettä, joista 68 prosenttia nauta-, 30 prosenttia lammas- ja 2 prosenttia vuohitiloilta. Alustavien tutkimustulosten mukaan Schmallenberg-virus oli ainoa ennenaikaisiin poikimisiin ja epämuodostumiin liitetty virus. Se todettiin noin 30 tilalla.

» Lue lisää

Eläinten salakuljetus yhä röyhkeämpää

Laittomasti tuodut eläimet voivat kantaa vakavia eläintauteja, jotka voivat vaarantaa sekä eläinten että ihmisten terveyden. Siipikarjaa ja muita eläimiä arvioidaan salakuljetettavan jatkuvasti. Jos eläimen alkuperä on epäselvä, eläimen ostaja voi tietämättään tukea laitonta toimintaa.

» Lue lisää

Evira varoittaa internetissä myytävistä broilerin untuvikoista

Ainakin yksi suomalaismies on myynyt Virosta laittomasti tuotuja broilerin untuvikkoja ympäri Suomea. Untuvikkoja on kaupiteltu internetin keskustelupalstalla yksityishenkilöille. Elintarviketurvallisuusvirasto Evira kehottaa untuvikkoja ostaneita ottamaan heti yhteyttä kunnaneläinlääkäriin tautiriskien vuoksi.

» Lue lisää

Virosta saa tuoda alle kolmen kuukauden ikäisiä rokottamattomia pentuja

Viro lisättiin Suomessa hyväksyttyihin maihin, joista saa tuoda alle kolmen kuukauden ikäisiä raivotautia vastaan rokottamattomia koiran- ja kissanpentuja.

» Lue lisää

Suomessa lammas- ja vuohituotanto on pienimuotoista ja tautitilanne hyvä

Suomen lammas- ja vuohituotanto on pienimuotoista ja siksi se jo itsessään vähentää tarttuvien eläintautien leviämismahdollisuuksia. Tautien maahantuloriskiä alentaa elävien eläinten ja sukusolujen tuontimäärien vähäisyys.

» Lue lisää

Kansainvälisen rabiespäivän 27.9.2013 seminaari Elintarviketurvallisuusvirasto Evirassa

Seminaari on Helsingin Viikissä, Evira-talossa, Mustialankatu 3, luentosali C111 Kalevi, pe 27.9.2013, klo 9.00-11.00.

» Lue lisää

Lääkeluettelot

Lääkeluettelot ja niiden muutokset ovat nähtävillä Eviran internetsivulla.


 
© Elintarviketurvallisuusvirasto Evira, Mustialankatu 3, 00790 Helsinki, puh. 029 530 0400
Saparo - uutiskirje eläinlääkäreille
 

Vastaa ja vaikuta: Miten mikrobilääkesuosituksia pitäisi kehittää?

Mikrobilääkkeiden kansalliset käyttösuositukset eläinten tärkeimpiin tulehdus- ja tartuntatauteihin päivitetään viiden vuoden välein. Suositukset on viimeksi päivitetty vuonna 2009, joten nyt on aika aloittaa uusi päivityskierros. Kuten aikaisemminkin suositukset valmistellaan asiantuntijaryhmässä ja ne käyvät laajalla lausuntokierroksella ennen julkaisua.

Nykyiset suositukset on tehty saman mallin mukaan jo vuodesta 1996 lähtien. Kullekin keskeiselle eläinlajille on annettu omat mikrobilääkesuosituksensa diagnoosikohtaisesti omissa taulukoissaan. Mikrobilääkkeet on jaettu ensisijaisesti ja toissijaisesti käytettäviin mikrobilääkeaineisiin. Annoksiin tai kuurien pituuksiin suosituksissa ei ole otettu kantaa.

Ennen päivitystyön aloittamista Evira haluaa kuulla eläinlääkäreiden mielipidettä suosituksista ja niiden kehittämisestä. Ovatko suositukset juuri sellaiset kuin sinä haluat niiden olevan? Vai ovatko suositukset mielestäsi nykyisellään jokseenkin turhat? Vastaa kyselyyn ja vaikuta tulevaisuuden suosituksiin.

Vastausaikaa on 30.8.2013 saakka.

Kyselyyn pääset tästä linkistä:
www.webropolsurveys.com/S/AB7F86DF0D460694.par

Mikrobilääkkeiden käyttösuositukset eläinten tärkeimpiin tulehdus- ja tartuntatauteihin:
www.evira.fi/portal/fi/tietoa+evirasta/julkaisut/?a=view&productId=135

Lisätietoja:
Ylitarkastaja Henriette Helin-Soilevaara, eläinten terveys ja hyvinvointi -yksikkö, p. 040 489 3352, henriette.helin-soilevaara@evira.fi

 
© Elintarviketurvallisuusvirasto Evira, Mustialankatu 3, 00790 Helsinki, puh. 029 530 0400
 

Kaupallisten eläinkuljetusten eläinsuojelutarkastukset vuonna 2012

Vuonna 2012 tarkastettiin lähes 360 kaupallista eläinkuljetusta, joista noin 17 prosentissa havaittiin epäkohtia. Vaikka epäkohtien osuus pysyi lähes samana edellisvuoteen verrattuna, eläinten erottelussa todettiin parannusta. Huomattava osa havaituista epäkohdista johtui aiempien vuosien tapaan puutteista lainsäädännön edellyttämissä asiakirjoissa.

Suurimman osan tarkastuksista tekivät tarkastuseläinlääkärit teurastamoissa kuljetusten purkamisen yhteydessä. Lisäksi läänineläinlääkärit tarkastivat kuljetuksia muun muassa tien päällä ja lähtöpaikassa. Tarkastuksista suurin osa kohdistui nauta- ja sikakuljetuksiin sekä siipikarjakuljetuksiin. Yli kahdeksan tuntia kestäviä kuljetuksia tarkastettiin 22. Keskimääräinen kuljetusaika oli 3,5 tuntia.

Viranomaiset ryhtyivät toimenpiteisiin eläinten hyvinvoinnin turvaamiseksi 44 kuljetuksessa eli noin 72 prosentissa tarkastuksista, joissa oli havaittu epäkohtia.

Jotta kaupallisia eläinkuljetuksia tarkastettaisiin riittävä määrä, tavoitteena on tarkastaa vuosittain 2-4 prosenttia näistä kuljetuksista. Tämä tarkoittaa 735 - 1470 kuljetustarkastusta. Tavoitteeseen ei ole kuitenkaan päästy, vaan vuosittain on tarkastettu vain noin prosentti kaupallisista eläinkuljetuksista.

Lue lisää:
Kaupallisten eläinkuljetusten eläinsuojelutarkastukset vuonna 2012

 
© Elintarviketurvallisuusvirasto Evira, Mustialankatu 3, 00790 Helsinki, puh. 029 530 0400
 

Uusi eläintautilaki voimaan 1.1.2014

Eduskunta hyväksyi uuden eläintautilain 23.4.2013. Lakiin tehtiin eduskunnassa vain vähäisiä muutoksia hallituksen esitykseen verrattuna. Laki esitetään tulevaksi voimaan 1.1.2014.

Uuden lain ensisijaisena tarkoituksena on uudistaa nykyinen vanhentunut lainsäädäntö ja saattaa se perustuslain mukaiseksi. Perustuslain mukaan keskeiset säännökset on nostettava lain tasolle ja asetuksenantovaltuuksien tulee olla täsmällisiä ja tarkkarajaisia. Tästä syystä uusi laki on huomattavasti pitempi kuin aikaisemmat lait, joita se korvaa (eläintautilaki ja laki helposti leviävistä eläintaudeista).

Uutta lakia sovelletaan tarttuvien eläintautien torjuntaan. Lakia ei sovelleta tuontiin Euroopan unionin ulkopuolisista maista eikä eläimistä saatujen sivutuotteiden käsittelyyn ja valvontaan muutoin kuin tautitapausten yhteydessä.

Laissa on säilytetty nykyisen eläintautilain mukainen tautien luokitus, mutta luokkien välisiä rajoja on täsmennetty. Vastustettavat eläintaudit jaetaan edelleen kolmeen luokkaan: helposti leviävät eläintaudit, vaaralliset eläintaudit ja valvottavat eläintaudit. Helposti leviäviä ja vaarallisia eläintauteja ei normaalisti esiinny Suomessa ja jos tautitapauksia ilmenee, tauti hävitetään viranomaisten toimesta. Helposti leviävien eläintautien ympärille muodostetaan lisäksi rajoitusvyöhykkeitä. Valvottavien eläintautien leviämistä estetään viranomaisten antamilla rajoituksilla, mutta taudin hävittäminen jää toimijan vastuulle. Vastustettavien eläintautien lisäksi laissa säädetään ilmoitettavista eläintaudeista ja muista eläintaudeista.

Vastustettavia eläintauteja koskeva ilmoitusvelvollisuus laajennetaan kaikkiin toimijoihin. Ilmoitettavia eläintauteja koskeva ilmoitusvelvollisuus laajennetaan laboratorioihin.

Uuteen lakiin on sisällytetty toimijoita koskeva yleinen velvollisuus suojata pitopaikka eläintaudeilta. Jos pitopaikka on elintarvikelaissa tarkoitettu alkutuotantopaikka, toimijan tulee lisäksi laatia kirjallinen kuvaus menettelytavoista. Kaupallisilla toimijoilla on lisäksi velvollisuus suojata kuluttajia myös sellaisilta zoonooseilta, jotka eivät sisälly vastustettaviin eläintauteihin. Tällaisia zoonoseja ovat esimerkiksi ratsastustallien salmonellatartunnat ja lemmikkieläinkauppojen psittakoositartunnat.

Uuteen lakiin on sisällytetty myös vientiä koskevia säännöksiä. Asetuksella voidaan säätää sellaisista tuotteista tai eläimistä, joiden vienti edellyttää rekisteröintiä. Rekisteröinnin tarkoituksena on varmistaa, että viejät noudattavat viennissä yhteisesti sovittuja ehtoja ja että tautitapausten yhteydessä saadaan nopeasti tieto tapauksesta ja mahdollisesti siihen liittyneestä viennistä kauppakumppanille. Vientitodistuksen antaminen on säädetty kunnaneläinlääkärin tehtäväksi.

Nykyisessä laissa eri viranomaisilla, kuten Elintarviketurvallisuusvirasto Eviralla, läänineläinlääkärillä ja kunnaneläinlääkärillä, on päällekkäinen toimivalta, eli ne voivat tehdä päätöksiä samoista asioista. Tämä ei ole hyväksyttävää perustuslain näkökulmasta. Uudessa laissa viranomaisten välistä toimivallan jakoa on selkeytetty.

Evira ohjaa ja suunnittelee eläintautien valvontaa ja torjuntaa. Evira päättää helposti leviävien ja vaarallisten tautien hävittämisestä tekemällä eläinten lopetuspäätöksiä ja pitopaikkojen saneerauspäätöksiä. Evira päättää myös tautien hävittämisen yhteydessä maksettavista korvauksista. Evira päättää rajoitusvyöhykkeiden perustamisesta helposti leviävien tautitapausten ympärille. Evira hyväksyy vesiviljelylaitokset ja lokerot sekä rekisteröi sisämarkkinakaupan toimijoita ja viejiä.

Aluehallintovirastolle kuuluvat pääsääntöisesti yksittäiset hallintopäätökset kuten päätös eläintautien leviämisen estämiseksi ja siihen liittyvät poikkeusluvat, poikkeusluvat vyöhykerajoituksista, vapaaehtoisiin ohjelmiin liittyvä terveysluokitus, sperman keräysasemien, spermavarastojen ja alkioryhmien hyväksyminen, uutena oriasemien hyväksyminen, karanteenien hyväksyminen, tiettyjen sisämarkkinatoimijoiden hyväksyminen sekä kuljetusvälineiden desinfektio- ja vedenvaihtopaikkojen hyväksyminen.

Kunnaneläinlääkärille kuuluvat pääsääntöisesti valvonta ja tarkastukset. Lisäksi kunnaneläinlääkäri myöntää viralliset terveystodistukset sisämarkkinakauppaan ja vientiin. Kunnaneläinlääkäri voi kiireellisissä tapauksissa tehdä väliaikaisen päätöksen taudin leviämisen estämiseksi.

Uusi laki antaa Eviralle mahdollisuuden valtuuttaa tarkastajia tekemään tiettyjä tarkastuksia tautien valvomiseksi pitopaikoissa. Valtuutettuja tarkastajia on tarkoitus käyttää erityisesti sellaisten eläinlajien tautien valvonnassa, joissa kunnaneläinlääkäreillä ei ole riittävää osaamista. Valtuutettu tarkastaja voi olla koulutukseltaan eläinlääkäri, tai hänellä voi olla muu soveltuva ammatti. Valtuutettuja tarkastajia voidaan käyttää myös tautien torjunnassa, jolloin niiden työtä johtaa aluehallintovirasto.

Eviran, aluehallintoviraston ja valtuutettujen tarkastajien suoritteista valtiolle perittäviin maksuihin sovelletaan valtion maksuperustelakia ja sen nojalla annettuja asetuksia. Kunnaneläinlääkärin tekemistä maksullisista suoritteista peritään maksu valtiolle aluehallintoviraston toimesta. Maa- ja metsätalousministeriön asetuksella säädetään tarkemmin näistä suoritteista ja niiden maksuista sekä laskutusmenettelystä.

Valtion maksamien korvausten osalta nykyinen järjestelmä säilyy pääosin ennallaan. Eviran lopetettaviksi määräämistä eläimistä maksetaan täysi korvaus. Jos eläin on lopetettu omistajan hakemuksesta valvottavien eläintautien yhteydessä, korvaus on enintään kolme neljäsosaa eläimen käyvästä arvosta. Asetuksella voidaan säätää tarkemmin taudeista, joiden yhteydessä Evira ei tee lopetuspäätöstä omistajan hakemuksesta. Nämä olisivat sellaisia tauteja, joiden varalta on saatavissa vakuutus.

Uudessa laissa on nykyiseen lakiin verrattuna laajempi valikoima pakkokeinoja. Pakkokeinoina voidaan käyttää määräystä, kieltoa tai rajoitusta sekä hyväksymisen, luvan tai rekisteröinnin peruuttamista. Jos määräystä, kieltoa tai rajoitusta ei noudateta, sitä voidaan tehostaa uhkasakolla tai teettämisellä.

Lain voimaantulon yhteydessä on tarkoitus uudistaa suurin osa voimassa olevan eläintautilain nojalla annetuista asetuksista. Eläintautien luokituksesta ja vastustamistoimenpiteistä, sisämarkkinakaupan ehdoista ja valvonnasta, viennistä sekä kunnaneläinlääkärien suoritteista perittävistä maksuista säädettäisiin maa- ja metsätalousministeriön asetuksella, kun taas eläinten terveysvalvonnasta ja keinollisesta lisäämisestä säädettäisiin pääosin valtioneuvoston asetuksella. Osa uusista asetuksista on jo viimeistelyvaiheessa. Osasta taas tullaan pyytämään lausuntoja lähiaikoina.

 
© Elintarviketurvallisuusvirasto Evira, Mustialankatu 3, 00790 Helsinki, puh. 029 530 0400
 

Schmallenberg-virus syynä epämuodostumiin

Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran vuoden pituiseen Schmallenberg-virustutkimuksiin saatiin ennätysmäärä näytteitä. Patologisiin tutkimuksiin lähetettiin 763 näytettä, joista 68 prosenttia nauta-, 30 prosenttia lammas- ja 2 prosenttia vuohitiloilta. Alustavien tutkimustulosten mukaan Schmallenberg-virus oli ainoa ennenaikaisiin poikimisiin ja epämuodostumiin liitetty virus. Se todettiin noin 30 tilalla.

Useimmissa vasikoissa ja karitsoissa, joissa virus todettiin, oli tyypilliset viruksen aiheuttamat epämuodostumat. Epämuodostuneina syntyneistä karitsoista virus löytyi ensi kertaa joulukuun lopussa 2012 ja vasikoista helmikuun 2013 alussa. Koko tutkimusaineiston analyyseista saadaan lopulliset tulokset loppuvuodesta 2013.

Tarve tietää uudesta taudista käynnisti hankkeen

Evira käynnisti huhtikuussa 2012 hankkeen, jossa tutkittiin tartunnallisia syitä nautojen, lampaiden ja vuohien ennenaikaisiin poikimisiin ja epämuodostuneina syntyneisiin jälkeläisiin. Nyt päättyneen hankkeen tavoitteena oli saada tietoa Schmallenberg-viruksen mahdollisesta saapumisesta Suomeen vuoden 2012 aikana. Lisäksi aineistoa hyödynnettiin tutkimalla muita nautojen, lampaiden ja vuohien ennenaikaisia poikimisia aiheuttavia tekijöitä. Eläinlääkärien ja omistajien aktiivinen osallistuminen mahdollisti kattavan näytemateriaalin saamisen Eviraan tutkittavaksi.

Sikiötutkimukset jälleen maksullisiksi 1.6.2013 alkaen

Projektin päättymisen vuoksi sikiötutkimukset ovat jälleen maksullisia.

Sikiön tutkimus luomisen syyn selvittämiseksi maksaa 85,51 euroa (sis. alv.). Emojen vasta-ainetutkimukset luomistaudin (bruselloosin), bovine viral diarrhoean ( BVD) ja naudan tarttuva rinotrakeetin (IBR) osalta tehdään veloituksetta.

Luomisen syyn selvitys emojen verinäytteistä (5–10 verinäytettä) maksaa pakettina 111,82 euroa ja sisältää vasta-ainetutkimukset brusellan, BVD:n, IBR:n, Q-kuumeen, Chlamydophilan ja Neosporan varalta (Brusella, BVD ja IBR maksutta).

Vasta-ainetutkimus yhden taudinaiheuttajan varalta 3–5 verinäytteestä maksaa 65,78 euroa.

Eläintautitutkimusten hinnasto

Näytteiden pakkaamisohje

Lisätietoja:
Tuotanto- ja villieläinten terveyden tutkimusyksikkö:
erikoistutkija Paula Syrjälä, p. 044 720 1470, paula.syrjala@evira.fi
tutkija Johanna Mattila, p. 050 386 7150, johanna.mattila@evira.fi
Eläintautivirologian tutkimusyksikkö:
erikoistutkija Ulla Rikula, p. 050 563 2052, ulla.rikula@evira.fi
tutkija Kirsti Pekkanen, p. 050 570 2916, kirsti.pekkanen@evira.fi

 
© Elintarviketurvallisuusvirasto Evira, Mustialankatu 3, 00790 Helsinki, puh. 029 530 0400
 

Eläinten salakuljetus yhä röyhkeämpää

Laittomasti tuodut eläimet voivat kantaa vakavia eläintauteja, jotka voivat vaarantaa sekä eläinten että ihmisten terveyden. Siipikarjaa ja muita eläimiä arvioidaan salakuljetettavan jatkuvasti. Jos eläimen alkuperä on epäselvä, eläimen ostaja voi tietämättään tukea laitonta toimintaa.

Tuoja ja eläinten pitäjä ovat aina itse vastuussa lainsäädännön vaatimusten noudattamisesta. Laittomassa tuonnissa tuoja voidaan asettaa vastuuseen kustannuksista, jotka voivat nousta huomattaviksi, jos tauti leviää suuriin tuotantoyksiköihin.

Newcastlen taudin rantautuminen Suomeen tarkoittaisi miljoonakustannuksia

Tällä hetkellä Suomessa ei ole Newcastlen tautia eikä siipikarjaa rokoteta sitä vastaan. EU-maista vain Ruotsin tilanne on yhtä hyvä. Newcastlen tauti on yksi vakavimmista siipikarjalla esiintyvistä tarttuvista taudeista ja voisi pahimmillaan vaarantaa laajalti suomalaisen siipikarjatuotannon. Taudin torjunta ja rokotusten aloittaminen merkitsisi miljoonakustannuksia valtiolle ja elinkeinolle.

Esimerkiksi laittomasti tuodut untuvikot voivat tuoda mukanaan muitakin vakavia sairauksia, kuten salmonellaa, lintuinfluenssaa tai tarttuvaa keuhkoputkentulehdusta (IB), jotka voivat vaarantaa muiden eläinten ja osa myös ihmisten terveyden.

Ammattimaisen siipikarjatalouden riskit kasvavat

Viime vuosina kanojen ja muiden lintujen pidosta ovat yhä enemmän kiinnostuneet myös henkilöt, joilla ei ole aikaisempaa kokemusta tuotantoeläinten pidosta. Uusia rotuja on ilmestynyt Suomeen, vaikka laillisia tuonteja ei olekaan rekisteröity, mikä viittaa laittomaan tuontiin. Monet tartunnat voivat levitä paitsi suoran eläinkontaktin kautta, myös välillisesti tuulen, ihmisen, työvälineiden tai esimerkiksi ajoneuvojen mukana, mikä lisää riskiä tartuntojen leviämisestä myös suuriin tuotantokanaloihin.

Viimeisten parin vuoden aikana sekä kanojen tarttuvan keuhkoputkentulehduksen (IB) että kurkunpään- ja henkitorven tulehduksen (ILT) on todettu levinneen laajasti harrastekanaloissa. Laiton tuonti onkin tärkein tekijä, joka voi vaarantaa Suomen hyvän eläintautitilanteen.

Lemmikkikanakin on tuotantoeläin

Harrastekanat, -siat, -lampaat, -vuohet ja -naudat ovat aina lainsäädännön mukaan tuotantoeläimiä, joita koskevat samat säädökset kuin isoissa tuotantoyksiköissä elämänsä viettäviä lajitovereita. Yhdenkin tällaisen eläimen pitäjän on esimerkiksi rekisteröidyttävä eläinten pitäjäksi kunnan maaseutuelinkeinoviranomaiselle. Myös eläinten tuonnille Suomeen on asetettu ehtoja, jotka koskevat myös pieniä tuontieriä.

Lisää aiheesta:
Evira.fi > Eläimet > Tuonti ja vienti > EU-jäsenmaat, Norja ja Sveitsi > Siipikarja

Evira.fi > Eläimet > Usein kysyttyä > Muistilista kesäkanojen pitäjällle

Lisätietoja:
ylitarkastaja Jaana Vuolle, p. 040 489 3322

 
© Elintarviketurvallisuusvirasto Evira, Mustialankatu 3, 00790 Helsinki, puh. 029 530 0400
 

Evira varoittaa internetissä myytävistä broilerin untuvikoista

Ainakin yksi suomalaismies on myynyt Virosta laittomasti tuotuja broilerin untuvikkoja ympäri Suomea. Untuvikkoja on kaupiteltu internetin keskustelupalstalla yksityishenkilöille. Elintarviketurvallisuusvirasto Evira kehottaa untuvikkoja ostaneita ottamaan heti yhteyttä kunnaneläinlääkäriin tautiriskien vuoksi.

Laittomasti tuodut untuvikot voivat kantaa vakavia, helposti leviäviä tauteja, jotka voivat vaarantaa sekä eläinten että ihmisten terveyden.

Untuvikkoja ja siitosmunia on kaupiteltu muun muassa eteläsuomalaisen huoltoaseman pihalla. Viime viikolla Tulli pysäytti yhden laittoman untuvikkojen ja siitosmunien tuontierän. Läänineläinlääkärin päätöksellä untuvikot lopetettiin ja siitosmunat tuhottiin tautiriskien vuoksi. Tulli ja poliisi tutkivat tapausta. Siipikarjaa arvioidaan salakuljetettavan kuitenkin jatkuvasti.

Laittomasti tuoduilla untuvikoilla voi olla esim. Newcastlen tautia, salmonellaa, lintuinfluenssaa tai tarttuvaa keuhkoputkentulehdusta (IB), jotka voivat tarttua sekä muihin eläimiin että osa myös ihmisiin. Esimerkiksi Newcastlen tauti on yksi vakavimmista siipikarjalla esiintyvistä tarttuvista taudeista ja voisi pahimmillaan vaarantaa laajalti suomalaisen siipikarjatuotannon.

Evira varoittaa ostamasta mitään eläimiä tarkistamatta, että niitä koskevat asiakirjat ovat kunnossa.

Lisätietoja:
ylitarkastaja Jaana Vuolle, eläinten terveys ja hyvinvointi -yksikkö, p. 040 489 3322
ylitarkastaja, jaostopäällikkö Sirpa Kiviruusu, eläinten terveys ja hyvinvointi -yksikkö, p. 0400 920 503

 
© Elintarviketurvallisuusvirasto Evira, Mustialankatu 3, 00790 Helsinki, puh. 029 530 0400
 

Virosta saa tuoda alle kolmen kuukauden ikäisiä rokottamattomia pentuja

Viro lisättiin Suomessa hyväksyttyihin maihin, joista saa tuoda alle kolmen kuukauden ikäisiä raivotautia vastaan rokottamattomia koiran- ja kissanpentuja.

Viron lisäys tehtiin Eviran internet-sivuille 2.5.2013.

Pyydämme läänineläinlääkäreitä informoimaan eläinlääkäreitä omalla alueellaan asiasta.

Lisätietoja:
ylitarkastaja Virva Valle, p. 040 489 3359

 
© Elintarviketurvallisuusvirasto Evira, Mustialankatu 3, 00790 Helsinki, puh. 029 530 0400
 

Suomessa lammas- ja vuohituotanto on pienimuotoista ja tautitilanne hyvä

Suomen lammas- ja vuohituotanto on pienimuotoista ja siksi se jo itsessään vähentää tarttuvien eläintautien leviämismahdollisuuksia. Tautien maahantuloriskiä alentaa elävien eläinten ja sukusolujen tuontimäärien vähäisyys.

Eläintenpitäjiä, joilla on lampaita, vuohia tai molempia, on noin 3000. Suurimmalla osalla tuottajista on kuitenkin vain vähän eläimiä. Lammas- ja vuohitiloja on suhteellisen harvassa, joten eläintautien leviäminen tilojen lähialueille on epätodennäköistä.

Tautisuojauksessa parantamisen varaa

Lammas- ja vuohitilojen tautisuojaus on huonompi kuin esimerkiksi sika- ja nautatiloilla. Parannusta tilanteeseen toisi eläin- ja henkilöliikenteen rajoitus sekä yleisempi eläintilakohtaisten suojavaatteiden ja saappaiden käyttö.

Eläinsiirtoja ja epäsuoria kontakteja tilojen välillä onkin selvästi vähemmän kuin sika- ja nautatuotannossa, myös yhteydet muuhun eläintuotantoon ovat vähäisiä. Tämä puolestaan vähentää tautien leviämismahdollisuuksia tilojen välillä.

Lammastuotanto on Suomessa kasvussa

”Lammas- ja vuohituotannossa on jatkossakin alhainen tautien leviämispotentiaali. Suomen hyvä tilanne voi kuitenkin heikentyä, jos maamme lähiympäristön eläintautitilanne muuttuu tai eläinten maahantuonti kasvaa merkittävästi”, toteaa erikoistutkija Tapani Lyytikäinen.

Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran riskinarvioinnin tutkimusyksikkö on julkaissut raportin, jossa kuvataan Suomen lammas- ja vuohituotantoa epidemiologiselta kannalta.

Raportissa tarkastellaan, miten helposti leviävät eläintaudit voisivat päätyä lammas- ja vuohituotantoon sekä millainen rooli lammas- ja vuohituotannolla olisi taudin levittäjänä Suomen eläintaloudessa. Oletettuina tautiesimerkkeinä raportissa on käytetty suu- ja sorkkatautia ja sinikielitautia. Kumpaakaan tautia ei esiinny Suomessa.

Raportin tiedot perustuvat pääosin vuoden 2009 Lammas- ja vuohirekisterin tietoihin sekä vuonna 2011 tehtyyn tuottajakyselyyn.

Tutustu Lammas- ja vuohitalous eläintautien leviämisympäristönä -raporttiin

Lisätietoja tutkimuksesta:
erikoistutkija, jaostopäällikkö Tapani Lyytikäinen, riskinarvioinnin tutkimusyksikkö
tapani.lyytikainen@evira.fi, p. 0400 614 380
erikoistutkija Leena Sahlström, riskinarvioinnin tutkimusyksikkö
leena.sahlstrom@evira.fi, p. 040 489 3375

 
© Elintarviketurvallisuusvirasto Evira, Mustialankatu 3, 00790 Helsinki, puh. 029 530 0400
 

Kansainvälisen rabiespäivän 27.9.2013 seminaari Elintarviketurvallisuusvirasto Evirassa

Seminaari on Helsingin Viikissä, Evira-talossa,
Mustialankatu 3, luentosali C111 Kalevi, pe 27.9.2013, klo 9.00-11.00.

Seminaari on kaikille avoin.

Tarkennettua tietoa päivitetään Eviran internetsivulle Tapahtumat-osion kalenteriin
www.evira.fi/portal/fi/tietoa+evirasta/tapahtumat

Tervetuloa!

Lisätietoja:
erikoistutkija Tiina Nokireki, eläintautivirologian tutkimusyksikkö
p. 050 413 1687

 
© Elintarviketurvallisuusvirasto Evira, Mustialankatu 3, 00790 Helsinki, puh. 029 530 0400
 

Lääkeluettelot

Lääkeluettelot ja niiden muutokset ovat nähtävillä Eviran internetsivulla.

 
© Elintarviketurvallisuusvirasto Evira, Mustialankatu 3, 00790 Helsinki, puh. 029 530 0400