Bluetongue eli sinikielitauti

Sinikielitauti on bluetongueviruksen (reovirus, orbivirus) aiheuttama märehtijöiden sairaus, joka leviää polttiaishyönteisten välityksellä. Tärkeimpänä vektorihyönteisenä Euroopassa on tähän asti pidetty Culicoides-suvun lajeista Culicoides imicolaa, Culicoides obsoletusta, Culicoides scoticusta ja Culicoides pulicarista. Tähän saakka olemassaoleva tieto bluetonguen vektorihyönteisistä on kuitenkin ollut puutteellista.

» Lue lisää

Nautojen terveydenhuollon kysyntä nousee

Nautaterveydenhuollon seurantajärjestelmä Nasevan mukaan terveydenhuolto kattaa noin 8 % nautatiloista. Viljelijät ovat tuotantosopimuksissa sitoutuneet solmimaan vielä useita tuhansia Nasevan terveydenhuoltosopimuksia tänä vuonna. Lisäksi Valiolla on lähiviikkoina kampanja, jossa Nasevaan liittymistä suositellaan kaikille valiolaisille yli 10 000 maitotilalle.

» Lue lisää

VHS-rajoitusalueisiin asetusmuutos

VHS-taudin rajoitusalueasetuksiin on tullut lisäys 15.9.2007 koskien terveystodistusvaatimusta siirrettäessä kaloja tai niiden sukusoluja rajoitusalueiden ulkopuolelta niiden sisäpuolelle.

» Lue lisää

Rokotteiden myynti Evirasta päättyy 30.11.2007

Vuonna 2005 voimaan tullut lääkelain muutos edellyttää, että vuoden 2008 alusta alkaen lääkevalmisteita maahantuovalla ja niitä jakelevalla toimijalla on oltava Lääkelaitoksen myöntämä lääketukkukauppalupa. Luvan hakeminen edellyttäisi Evirassa merkittäviä lisäpanostuksia, eikä toiminnan jatkamiselle ole katsottu olevan perusteita. Evira lopettaa rokotteiden myynnin 30.11.2007.

» Lue lisää

Ruskea koirapunkki on hankalasti huoneistoista hävitettävä koiran loinen

Koirien mukana ympäri maailmaa, myös Suomeen levinnyt ruskea koirapunkki (Rhipicephalus sanguineus) on lähtöisin Pohjois-Afrikasta. Luontaisilla esiintymisalueillaan ruskea koirapunkki on useiden villien ja kesyjen nisäkkäiden loinen. Kaupunkiolosuhteissa se on ennen kaikkea koirien vaivana. Suomessa normaalin puutiaiskauden ulkopuolella koirassa tavatut punkit ovat todennäköisesti ruskeita koirapunkkeja.

» Lue lisää

Evira toimii myös kissojen ja koirien terveyden ja hyvinvoinnin puolesta

Tärkeä osa Eviran toimintaa on varmistaa eläinten terveyttä ja hyvinvointia tutkimuksen ja valvonnan keinoin. Eläinten omistajia Evira haluaa palvella mahdollisimman hyvin muun muassa jatkuvasti kehitettävien internetsivujen avulla. Tietopaketti siitä, miten Evira toimii kissojen ja koirien terveyden ja hyvinvoinnin parhaaksi löytyy internetosoitteesta:
Evira toimii myös kissojen ja koirien terveyden ja hyvinvoinnin parhaaksi

Riitta Maijala lähti EFSAan

Eläinlääketieteen tohtori, Dipl. ECVPH, dosentti Riitta Maijala on nimitetty 1.10.2007 alkaen Euroopan Elintarviketurvallisuusviranomaisen (EFSA) riskinarviointiosaston johtajaksi.

» Lue lisää

Evira on eläinlääkäripäivillä

Eläinlääkäripäivät 2007 järjestetään Helsingin messukeskuksessa 31.10-2.11.2007. Eviralla on messuilla oma näyttelyosasto. Osastomme sijaitsee talvipuutarhassa. Tervetuloa tapaamaan asiantuntijoitamme ja vaihtamaan kuulumisia!

Lääkeluettelot Eviran sivuilla

Lääkeluettelot ja niiden muutokset ovat nähtävillä Eviran internetsivulla.
Lääkeluettelot


 
© Elintarviketurvallisuusvirasto Evira, Mustialankatu 3, 00790 Helsinki, puh. 029 530 0400
Saparo - uutiskirje eläinlääkäreille
 

Bluetongue eli sinikielitauti

Sinikielitauti on bluetongueviruksen (reovirus, orbivirus) aiheuttama märehtijöiden sairaus, joka leviää polttiaishyönteisten välityksellä. Tärkeimpänä vektorihyönteisenä Euroopassa on tähän asti pidetty Culicoides-suvun lajeista Culicoides imicolaa, Culicoides obsoletusta, Culicoides scoticusta ja Culicoides pulicarista. Tähän saakka olemassaoleva tieto bluetonguen vektorihyönteisistä on kuitenkin ollut puutteellista.

Bluetongue-virusta tunnetaan 24 eri serotyyppiä. Tautia esiintyy yleisesti Afrikassa, Amerikassa, Australiassa, Lähi-Idässä sekä eräillä alueilla Etelä-Aasiassa ja Oseaniassa. Euroopan maista sitä on esiintynyt toistuvasti Espanjassa, Portugalissa, Ranskassa (Korsika), Italiassa, Kreikassa ja Bulgariassa.

Tauti aiheuttaa märehtijöillä silmä- ja sierainvuotoa, haavaumia ja rupia turvassa ja sorkissa sekä turvotusta päässä, utareissa ja jaloissa. Kieli muuttuu useimmiten jossain vaiheessa siniseksi. Kuolleisuus ei yleensä ole merkittävää, tosin on todettu eläinlaji- ja rotukohtaisia eroja. Koska sinikielitauti ei karjassa tartu suoraan eläimestä eläimeen, vaan ainoastaan vektorihyönteisten välityksellä, yleensä vain osa karjan eläimistä sairastuu.

Sinikielitauti ei tartu ihmiseen. Vastustuksellisena erona esim. suu-ja sorkkatautiin tai lintuinfluenssaan nähden on, että eläinten tappoa ei käytetä bluetonguen vastustuskeinona.

Sinikielitautitilanne Euroopassa

Elokuun puolivälissä 2006 Euroopan bluetongue-tilanne muuttui ratkaisevasti. Silloin todettiin miltei samanaikaisesti bluetongue-tapauksia useilla nauta- ja lammastiloilla Alankomaissa, Belgiassa ja Saksassa. Hiukan myöhemmin tautia todettiin myös Ranskassa ja Luxemburgissa.

Lokakuun alkuun 2007 mennessä bluetonguetapauksia on todettu yhteensä 5051 tilalla Alankomaissa, 4138 tilalla Belgiassa, 11 321 tilalla Saksassa, 940 tilalla Luxemburgissa ja 2117 tilalla Ranskassa. Ranskan tapauksista 1834 on serotyyppi 8:n aiheuttamia tilalla Pohjois-Ranskassa. Syyskuun aikana ilmoitettiin uusia tautitapauksia tuhansissa karjoissa. Tauti leviää reuna-alueiltaan, lähinnä pohjoiseen ja itään päin. Uusien tautitapausten maantieteellinen sijainti viittaa siihen, että tautia levittävät hyönteiset kulkeutuvat uusille alueille tuulten mukana. Leviäminen on ollut erityisen nopeaa elo- ja syyskuussa, ranskalaiset ovat laskeneet tautialueen levinneen 20 km viikossa.

Saksan pohjoisimmat tapaukset ovat Schleswig-Holsteinissa. Rajoitusalueet ulottuvat myös Tanskan puolelle. Lisäksi Tsekissä, Itävallassa ja Sveitsissä on rajoitusalueita, vaikka bluetongue-tautia ei ole niissä todettukaan. Viikonlopun 22.9.2007 aikana varmistui Yhdistyneen kuningaskunnan ensimmäinen bluetongue-tapaus, tätä kirjoitettaessa 9.10., niitä on ilmoitettu jo 26. Tilanne on erityisen hankala, sillä bluetongue-taudin oireet saattavat joissain tapauksissa muistuttaa suu- ja sorkkataudin oireita.

Keski-Euroopassa todettu epidemia on ensimmäinen näin pohjoisessa. Epidemian aiheuttajaksi todettu bluetongue viruksen serotyyppi 8 on myös uusi Euroopassa. Tätä serotyyppiä varten ei ole vielä valmiina eikä markkinoilla rokotetta. Rokotteella olisi kiire ja sitä yritetään saada nopeasti markkinoille.

Epidemian johdosta tartunnan saaneissa maissa on toteutettu bluetongue-taudin vastustamiseksi annetun neuvoston direktiivin (2000/75/EY) mukaiset toimenpiteet ja perustettu suoja- ja seurantavyöhykkeet (=rajoitusalue), 20 km, 100 km 150 km etäisyydelle tautitapauksista. Rajoitusalueen sisällä on märehtijöiden (ja niitten sukusolujen ja alkioitten) liikkumista rajoitettu tai se on kokonaan kielletty. Komission päätöksellä 2005/393/EC lievennettiin eläinten liikkumisrajoituksia. Kuitenkin, jos eläimiä oltiin siirtämässä pois rajoitusalueelta, tarvittiin lupa vastaanottavan alueen viranomaiselta.

Komission päätöstä on jouduttu useaan kertaan muuttamaan taudin levitessä vastustustoimenpiteistä huolimatta. 3.10. hyväksyttiin uusi säännös (SANCO /10178/2007) eläinten siirroista bluetongue-rajiotusalueilta. Oleellisin ero on se, että lähtevien eläinten pitää täyttää siirtoehdot, mutta vastaanottaja-alueen ei tarvitse hyväksyä siirtoja.

Jäsenmaiden ja komission yhteistyönä on sovittu myös taudin seurantaohjelmia koskevista yleisistä vaatimuksista mukaan lukien hyönteistutkimukset. Myös Suomessa on varauduttu bluetongue-taudin varalta ja valmiussuunnitelma on tehty ja jaettu läänineläinlääkäreille ja valmiuseläinlääkäreille sekä lähetetty komissiolle keväällä 2007.

Elintarviketurvallisuusvirasto Evira selvittää vuoden 2007 aikana bluetongue-taudin leviämisen kannalta kriittisiä tekijöitä Suomessa. Hyönteisnäytteiden keruu on käynnissä ja polttiaisansoja on asennettu. Lisäksi on tarkoitus kerätä polttiaisia myös kuljetusautoihin asennettujen liimapaperien avulla. Myös verinäytteitä on kerätty emolehmäkarjoista, joiden katsotaan olevan alttiimpia bluetongue-tartunnan saamiselle. Verinäytteet analysoidaan syksyn 2007 aikana.

Sinikielitaudin vastustaminen

Bluetongue-tartunnan toteaminen tilalla ei EU:n lainsäädännön mukaan edellytä tilan eläinten lopettamista, toisin kuin monen muun helposti leviävän eläintaudin kohdalla. Sen sijaan rokotukset tautia vastaan sallitaan ja näitä käytetään myös tällä hetkellä Välimeren alueella. Nyt Alankomaissa ja sen naapurimaissa tautia aiheuttavaa bluetogue-viruksen serotyyppi 8 vastaan ei ole vielä saatavilla inaktivoitua rokotetta. EFSAn selvityksen mukaan inaktivoiduilla bluetonguerokotteilla saadaan aikaan täydellinen suoja sinikielitautia vastaan pitkäksi ajaksi, kun taas modifioiduilla elävillä rokotteilla saatiin aikaan vain osittainen suoja. Lisäksi useat modifioidut elävät rokotteet saavat aikaan viremian rokotetuilla eläimillä, ja on mahdollista, että vektorit levittävät rokotevirusta edelleen. Modifioituja eläviä bluetonguerokotteita on käytössä eri puolella maailmaa, ja tämänhetkisessä tilanteessa, missä bluetongue leviää nopeasti, olisi kenties kiusausta niiden käyttöön myös Euroopassa.

Rokotuksista huolimatta taudin esiintyminen johtaa aina eläviä märehtijöitä ja niiden sukusoluja koskeviin kaupan rajoituksiin, mistä aiheutuu merkittäviä taloudellisia seurauksia niille maille, joissa tautia on todettu. Eläimistä saatavien elintarvikkeiden ja muiden tuotteiden (sukusoluja lukuun ottamatta) vientiin taudin esiintymisellä tai sitä vastaan suunnattujen rokotusten käyttöönotolla sen sijaan ei ole vaikutusta, sillä tauti ei leviä elintarvikkeiden eikä muiden tuotteiden välityksellä.

Rokotusten lisäksi tautia vastustetaan pyrkimällä hävittämään hyönteiset karjatilojen läheisyydestä, pitämällä karja sisätiloissa hyönteisten aktiivisen liikkumisen aikana yöllä sekä suojaamalla karjankuljetusautot hyönteisiltä.

Bluetongue-taudin mahdollinen leviäminen Suomeen

Bluetongue-tautia ei ole koskaan todettu Suomessa ja tartunnan laajempaa leviämistä Suomeen on pidetty epätodennäköisenä kylmän ilmaston takia. Koska tartunta on levinnyt aiempaa pohjoisemmaksi, voidaan lyhytaikaista epidemiaa pitää mahdollisena, jos infektoituneita eläimiä tai hyönteisiä tänne saapuisi. Suomesta on aiemmissa tutkimuksissa löytynyt bluetongue-taudin vektoreina toimivia Culicoides-suvun polttiaisia, joskin tutkimukset ovat melko vanhoja. Toisaalta myös Norjassa on todettu Culicoides obsoletusta 69 pohjoisen leveyspiirin tuntumasta. Aiemmin pääasiallisena vektorina pidettyä Culicoides imicolaa ei Suomessa ole koskaan todettu. Taudin leviäminen koko Suomeen saattaisi aiheuttaa suuren ongelman porotaloudelle ja toisaalta tartunnan leviäminen runsaaseen hirvi- ja peurakantaan muodostaisi jatkuvan riskin karjatiloille.

Lisätietoa taudista ja tautitilanteesta


Lisätietoja:
Eläinlääkintöylitarkastaja Katri Levonen, MMM, p. 09-160 53437, 040 723 3887
Eläinlääkintötarkastaja Sanna Sainmaa, Evira, p. 020 77 24330, 0400 921 241

 
© Elintarviketurvallisuusvirasto Evira, Mustialankatu 3, 00790 Helsinki, puh. 029 530 0400
 

Nautojen terveydenhuollon kysyntä nousee

Nautaterveydenhuollon seurantajärjestelmä Nasevan mukaan terveydenhuolto kattaa noin 8 % nautatiloista. Viljelijät ovat tuotantosopimuksissa sitoutuneet solmimaan vielä useita tuhansia Nasevan terveydenhuoltosopimuksia tänä vuonna. Lisäksi Valiolla on lähiviikkoina kampanja, jossa Nasevaan liittymistä suositellaan kaikille valiolaisille yli 10 000 maitotilalle.

Terveydenhuoltosopimuksen tekeminen tilan kanssa ei vie paljoa eläinlääkärin työaikaa – 15 minuuttia riittää huolelliseen sopimustekstin läpikäymiseen ennen allekirjoituksia. Mutta sopimuksesta seuraavat eläinlääkärin vuosittaiset terveydenhuoltokäynnit vaativat jo merkittävästi eläinlääkärityötä.

Nautojen terveydenhuoltopalvelujen kysyntä nousee

Sikaloiden terveydenhuoltorekisteri Sikava on jo jokusen vuoden kattanut valtaosan Suomen sikaloista – noin 90 % porsas- ja sianlihantuotannosta.

Nautatilojen terveydenhuollon seurantajärjestelmä Naseva on vasta vuoden ikäinen. Se ei vielä ole läheskään niin kattava kuin Sikava. Nasevan rekisterissä on nyt noin 1400 tilaa, kolmisensataa lihanautatilaa ja noin 1100 lypsykarjatilaa. Tämä on noin 8 % kaikista nautaeläintiloistamme.

Eläinlääkärien on kuitenkin syytä varautua siihen, että nautojen terveydenhuollon kysyntä kasvaa voimakkaasti alkavan sisäruokintakauden aikana.

Valion kampanja käynnistyy

Nasevaan on liittynyt tiloja hitaammin kuin on ollut tavoitteena. Tämän vuoksi lähikuukausina useat tahot tehostavat tiedotustaan Nasevasta. Lokakuun aikana kaikki valiolaiset lypsykarjatilat saavat kirjeen, jossa Nasevaan liittymistä suositellaan.

On siis odotettavissa, että maidontuottajat loka-marraskuussa kyselevät Nasevasta aktiivisesti ja tarjoavat sopimuskaavaketta eläinlääkärin allekirjoitettavaksi.

Sopimus teurastamon kanssa sitoo terveydenhuoltoon

Atria-ryhmän tuotantosopimustilat ovat sitoutuneet liittymään Nasevaan vuoden loppuun mennessä. Samoin eräiden muiden teurastamojen laatusopimustilat. Atrian tuotantosopimustiloja on noin puolet teuraansa Atrialle myyvistä tiloista – monessa kunnassa tämä tarkoittaa useita kymmeniä tiloja, joissain ilmeisesti jopa yli sata tilaa. Valtakunnassa on useita tuhansia Nasevaan tänä vuonna liittymään sitoutuneita tiloja – osa lypsykarja- ja osa lihanautatiloja. Ainakin 80% näistä on vielä liittymättä.

Tuleva hyvinvointituki lisää terveydenhuollon kysyntää kevättalvella

Uusi ruuhka-erä nautaterveydenhuollon piiriin hakeutuvia tiloja on odotettavissa kevättalvella, kun viljelijöille tiedotetaan uudesta maataloustuen muodosta hyvinvointituesta. Hyvinvointituen saanti tulee edellyttämään terveydenhuoltosopimusta ja sen mukaisia terveydenhuoltokäyntejä. Hyvinvointitukea hakeva tila sitoutuu tukeen ja samalla terveydenhuoltoon viideksi vuodeksi. Hyvinvointitukea saavat sika- ja nautatilat. Terveydenhuollon lisäksi tukivaatimuksiin kuuluu mm. muita vaatimuksia eläintenpidolle sekä vaatimus sähkön varavoimasta (aggregaatti).

Terveydenhuoltosopimuksen teko vie 15 minuuttia

Naseva on terveydenhuoltorekisteri. Siksi siihen liitytään terveydenhuoltosopimuksella. Terveydenhuoltosopimuksen allekirjoittavat tila ja eläinlääkäri. Sopimus laaditaan Nasevan lomakkeelle ja paperi lähetetään rekisteröitäväksi Nasevan toimistoon.

Tila on siis Nasevassa, kun terveydenhuoltosopimus on allekirjoitettu ja rekisteröity. Terveydenhuoltokäyntiä ei tarvitse samalla tehdä. Jos käynti tehdään sitten, kun tila jo on rekisterissä, Nasevasta saa terveydenhuoltokäynnin avuksi tilan eläinluettelon. Tilakäynnin raportti voidaan kirjata Nasevaan välittömästi ja vaikka tulostaa se sieltä tilakäynnin päätteeksi.

Myös tiloilla, joilla on jo vuosia ollut terveydenhuoltosopimus, on sopimus uusittava Nasevan lomaketta käyttäen. Tämä on välttämätöntä, koska ilman lomakkeen allekirjoituksia ei tilan tietojen liittäminen Nasevaan ole laillista.

On suositeltavaa, että eläinlääkäri käy terveydenhuoltosopimuksen ja sitä tukevan Nasevan rekisteriselosteen sisältöä läpi viljelijän kanssa ennen sopimuksen allekirjoitusta. Tähän voi kulua viitisentoista minuuttia. Jos sopimustiloja on paljon, voi olla mielekästä pitää aiheesta yhteistilaisuus, jossa eläinlääkäri selvittää sopimuksen sisällön kaikille tiloille kerralla.

Naseva on ilmainen

Naseva on viljelijälle ilmainen palvelu, Nasevan maksut viljelijän puolesta maksaa meijeri ja/tai teurastamo (maksajien luettelo: www.naseva.fi > jäsenet). Nasevan hallintoa hoitaa Eläintautien torjuntayhdistys ETT ry. Nasevan johtoryhmässä on sekä viljelijä- että Eviran ja maa- ja metsätalousministeriön edustus.

Naseva on tarkoitettu kaikkien nautaterveydenhuoltoa haluavien maatilojen käyttöön. Nasevaa rakennetaan aktiivisesti käytännön terveydenhuoltoa palvelevaan suuntaan. Tilan, joka haluaa terveydenhuoltoa, ei ole mitään syytä olla liittymättä Nasevaan.

Lisätiedot:
Terveydenhuoltoeläinlääkäri Vesa Rainio, Evira, Kuopion tutkimusyksikkö, p. 050 3867150
Rekisterivastaava Paula Halkosaari, ETT ry/Naseva, paula.halkosaari@ett.fi, p. 0400 988894

 
© Elintarviketurvallisuusvirasto Evira, Mustialankatu 3, 00790 Helsinki, puh. 029 530 0400
 

VHS-rajoitusalueisiin asetusmuutos

VHS-taudin rajoitusalueasetuksiin on tullut lisäys 15.9.2007 koskien terveystodistusvaatimusta siirrettäessä kaloja tai niiden sukusoluja rajoitusalueiden ulkopuolelta niiden sisäpuolelle.

Kalojen VHS-taudin vuoksi on maa- ja metsätalousministeriön asetuksilla perustettu rajoitusalueet Ahvenanmaan maakuntaan (MMM:n asetus 399/2004), Pyhtään kuntaan (MMM:n asetus 79/2004) sekä Uudenkaupungin, Pyhärannan ja Rauman kuntaan (MMM:n asetus 452/2003). Suomi on VHS-taudista vapaata aluetta lukuun ottamatta näitä edellä mainittuja rajoitusalueita. Rajoitusalueilla on kuitenkin VHS-vapauteen tähtäävä taudin hävittämisohjelma. Vesiviljelyeläinten terveysvaatimuksia koskeva neuvoston direktiivi edellyttää terveystodistusta elävien kalojen ja sukusolujen siirrossa silloin, kun niitä tuodaan vyöhykkeille tai laitoksiin, jotka ovat VHS-taudista vapaita tai niillä on vapauteen tähtäävä ohjelma. Vaatimukset koskevat sekä jäsenmaiden sisäistä että maiden välistä kauppaa.

Koska VHS-rajoitusalueet ovat nyt VHS-taudin suhteen selkeästi erilaisia vyöhykkeitä muihin alueisiin nähden Suomessa, tulee terveystodistusvaatimusta soveltaa myös Suomen sisäisissä siirroissa. Tämän vuoksi kaikkiin kolmeen edellä mainittuun MMM:n rajoitusalueasetukseen on lisätty uusi 5 a §, jonka mukaan rajoitusalueen kalanviljelylaitoksille muualta Suomesta, sekä meri- että manneralueelta, tuotavilla kala- sekä mäti- ja maitierillä on oltava mukanaan kunnaneläinlääkärin allekirjoittama terveystodistus. Alkuperäiset asetukset ja uudet muutokset löytyvät kokonaisuudessaan maa- ja metsätalousministeriön internetsivultahttp://wwwb.mmm.fi/el/laki/d/default.html kohdasta D 137, 138 ja 139.

Kirje asetusmuutoksesta sekä kopiot terveystodistuksista on lähetetty rajoitusalueilla sijaitseville kalanviljelylaitoksille sekä poikasia toimittaville laitoksille koko maassa.

Todistuspohjat ja niiden täyttäminen

Lähetyksen mukana oleva terveystodistus on sama kuin mitä käytetään sisämarkkinakaupassa, ja se voidaan tulostaa TRACES ohjelmasta kohdasta tyhjät todistusmallit (empty certificates). Toimijat eli kalanviljelijät voivat rekisteröityä ohjelman käyttäjäksi alla olevan internetlinkin kautta. Evira rekisteröi kunnaneläinlääkärit viranomaisina ohjelman käyttäjäksi. Tietoa TRACES-ohjelmasta ja siihen rekisteröitymisestä löytyy internetosoitteesta:

http://www.evira.fi/portal/fi/elaimet_ja_terveys/tuonti_ja_vienti/traces/

Todistusmallin nimi lohikaloille on "2004/453 91/67 Alttiina olevat elävät kalat, mätimunat ja sukusolut". Tarkastusta nopeuttaa, jos poikasia tai sukusoluja toimittava laitos täyttää erää koskeva tiedot todistuksen ensimmäiselle sivulle. Todistusosasta eläinlääkäri merkitsee ensimmäisen kohdan I sekä viimeisen kohdan II.2, mikäli näiden kohtien ehdot täyttyvät. Kohdassa II.2.g mainittu sinetöinti ei ole pakollinen ja sinetöinnin voi viivata yli. Kuljetussäiliöt on kuitenkin desinfioitava VHS-asetuksia täydentävässä ohjeessa hyväksytyllä aineilla. Ohje löytyy osoitteesta: http://www.evira.fi/attachments/elaimet_ja_terveys/elaintaudit/desinfiointiohje.pdf

Kohdat II ja II.1 muiden tautien osalta voidaan jättää täyttämättä. Vastaanottavan laitoksen valvova eläinlääkäri voi tarkastuskäynnillä täyttää todistuksen tarkastusosan (osa III), mutta tämä ei ole pakollista.

Muille kuin lohikaloille käytetään todistusmallia "2003/390 Muut kuin alttiina olevat elävät kalat, äyriäiset ja nilviäiset".

Terveystodistus on laadittava erikseen jokaiselle kuljetuserälle ja jokaiselle vastaanottajalle rajoitusalueella. Tarkastus on tehtävä ja todistus kirjoitettava aikaisintaan 48 tuntia ennen kalojen ja sukusolujen lastausta. Yhteen kuljetuserään voi kuulua useampia kuormia, jos ne lähtevät 48 tunnin kuluessa yhdeltä laitokselta samalle vastaanottajalle. Kuormissa olevien kalojen kokonaismäärä on ilmoitettava terveystodistuksen osassa I.

Tarkastuksen yhteydessä varmistetaan, että kalat ovat kliinisesti terveitä ja elinvoimaisia. Samalla kunnaneläinlääkärin tulee varmistaa yrityksen kuljetuskaluston desinfiointikäytännöt. Rajoitusalueelle tuotavien poikasten kuljetuskalusto on desinfioitava joko rajoitusalueella tai mahdollisimman pian sen jälkeen. Terveystodistuksesta aiheutuvat kustannukset maksaa yrittäjä.

Lisätietoja:
Eläinlääkintötarkastaja Hanna Kuukka-Anttila, p. 040 351 3318

 
© Elintarviketurvallisuusvirasto Evira, Mustialankatu 3, 00790 Helsinki, puh. 029 530 0400
 

Rokotteiden myynti Evirasta päättyy 30.11.2007

Vuonna 2005 voimaan tullut lääkelain muutos edellyttää, että vuoden 2008 alusta alkaen lääkevalmisteita maahantuovalla ja niitä jakelevalla toimijalla on oltava Lääkelaitoksen myöntämä lääketukkukauppalupa. Luvan hakeminen edellyttäisi Evirassa merkittäviä lisäpanostuksia, eikä toiminnan jatkamiselle ole katsottu olevan perusteita. Evira lopettaa rokotteiden myynnin 30.11.2007.

Immunologisten eläinlääkkeiden valmistajia, joiden valmisteita Evira on jaellut, pyydetään ryhtymään toimiin uuden jakelukanavan järjestämiseksi ennen marraskuun 2007 loppua.

Lohmann Animal Health: TAD AE, TAD Marek Vac forte, TAD Marek Vac Lyo, TAD Thymo Vac ja TAD Gumboro Vac- kanarokotteiden myynti tapahtuu 1.12.2007 lähtien terveydenhuollon tukkuliike Oriola Oy:stä eläinlääkäreiden tilausten mukaisesti.

Lisätietoja Evirasta:
Laboratoriomestari Päivi Lehmusvaara, p. 020 77 24103
Toimistosihteeri Tuula Toivonen, p. 020 77 24105
Lakimies Timo Karlsson, p. 020 77 24140
Osastonjohtaja Kirsi Äijälä, p. 020 77 24100

Lisätietoja Oriola Oy:stä:
Tuotepäällikkö Susanna Sundholm, p. 010 429 3311

 
© Elintarviketurvallisuusvirasto Evira, Mustialankatu 3, 00790 Helsinki, puh. 029 530 0400
 

Ruskea koirapunkki on hankalasti huoneistoista hävitettävä koiran loinen

Koirien mukana ympäri maailmaa, myös Suomeen levinnyt ruskea koirapunkki (Rhipicephalus sanguineus) on lähtöisin Pohjois-Afrikasta. Luontaisilla esiintymisalueillaan ruskea koirapunkki on useiden villien ja kesyjen nisäkkäiden loinen. Kaupunkiolosuhteissa se on ennen kaikkea koirien vaivana. Suomessa normaalin puutiaiskauden ulkopuolella koirassa tavatut punkit ovat todennäköisesti ruskeita koirapunkkeja.

Ruskea koirapunkki muistuttaa tavallista puutiaista (Ixodes ricinus). Ruskean koirapunkin voi erottaa punaruskeasta väristä ja kylkien silmäkuvioista. Lisäksi sillä on pidemmät jalat kuin tavallisella puutiaisella, jolloin se liikkuu myös nopeammin.

Suomeen ruskea koirapunkki saapui 1970-luvulla ja on nykyään levinnyt ympäri maata. Suomen olosuhteissa se menestyy vain sisätiloissa. Asuntojen kuivassa ja lämpimässä huoneilmassa ruskea koirapunkki säilyy aktiivisena ympäri vuoden. Kaikissa kehitysmuodoissaan eli toukkana, nymfinä ja aikuisena punkki tarvitsee nisäkkään verta, jota se imee tavallisimmin koirasta. Väliajat punkit piileskelevät asuntojen listojen takana, huonekaluissa ja seinien raoissa. Aikuinen punkki voi elää huoneistossa jopa 18 kuukautta ilman verta. Veren imemisen jälkeen naaras munii huoneistoon ja kuolee.

Ruskea koirapunkki ei yleensä tartu suoraan koirasta toiseen, vaan koira saa tartunnan oleskellessaan tiloissa, joissa punkit viettävät väliaikoja. Toukkana ja nymfinä punkki kiinnittyy etenkin koiran korviin ja varpaiden väleihin. Samassa koirassa voi olla punkkien eri kehitysvaiheita, ja punkkien määrä eläimessä voi olla huomattava. Ruskea koirapunkki voi kiinnittyä myös ihmiseen, erityisesti jos punkin lähellä ei ole koiria. Punkit poistetaan käyttäen punkkipihtejä.

Ruskea koirapunkkitartunta ei sinänsä aiheuta merkittäviä oireita. Se voi kuitenkin aiheuttaa paikallista ihoärsytystä. Sen terveydellinen merkitys liittyy punkin toimimiseen verisoluja infektoivien taudinaiheuttajien siirtäjänä. Näistä tunnetuimmat ovat Ehrlichia canis -rikettisiabakteeri ja Babesia canis -alkueläin. Koiran monosytääristä ehrlichioosia (E.canis) ja koiran babesioosia (Babesia ssp.) on Suomessa toistaiseksi todettu yksittäisinä ulkomailla saatuina tartuntoina. Ruskean koirapunkin ei ole osoitettu levittävän Suomessa esiintyviä punkkivälitteisiä tauteja, kuten borrelioosia.

Koirasta punkit saa hävitettyä tarkoitusta varten olevilla lääkevalmisteilla. Reseptivapaita punkkeihin tehoavia valmisteita ovat esim. Scalibor®, Exspot® ja Frontline®. Ongelmalliseksi koirapunkkitartunnan tekee huoneistossa piileskelevien punkkien hävittäminen. Punkkien hävittäminen kodista tms. on vaikeaa ja vaatii perusteellisen käsittelyn pyretriinejä sisältävillä hyönteistorjunta-aineilla, esim. Raid®, Baygon®. Käsittely voidaan joutua uusimaan 2-4 viikon välein kunnes punkit on saatu hävitettyä.

Lisätietoja:
Eläinlääkäri Teija Kokkonen, p. 020 77 24547

 
© Elintarviketurvallisuusvirasto Evira, Mustialankatu 3, 00790 Helsinki, puh. 029 530 0400
 

Evira toimii myös kissojen ja koirien terveyden ja hyvinvoinnin puolesta

Tärkeä osa Eviran toimintaa on varmistaa eläinten terveyttä ja hyvinvointia tutkimuksen ja valvonnan keinoin. Eläinten omistajia Evira haluaa palvella mahdollisimman hyvin muun muassa jatkuvasti kehitettävien internetsivujen avulla. Tietopaketti siitä, miten Evira toimii kissojen ja koirien terveyden ja hyvinvoinnin parhaaksi löytyy internetosoitteesta:

Evira toimii myös kissojen ja koirien terveyden ja hyvinvoinnin parhaaksi

 
© Elintarviketurvallisuusvirasto Evira, Mustialankatu 3, 00790 Helsinki, puh. 029 530 0400
 

Riitta Maijala lähti EFSAan

Eläinlääketieteen tohtori, Dipl. ECVPH, dosentti Riitta Maijala on nimitetty 1.10.2007 alkaen Euroopan Elintarviketurvallisuusviranomaisen (EFSA) riskinarviointiosaston johtajaksi.

Riskinarviointiosaston vastuulla on EFSAn tiedepaneeleiden toiminta. Tiedepaneelit käsittelevät muun muassa rehujen ja elintarvikkeiden lisäaineisiin, kontaktimateriaaleihin, elintarvikkeiden mikrobiologisiin vaaroihin ja vierasaineisiin, erityisruokavaliovalmisteisiin, geeniteknisesti muunneltuihin organismeihin, kasvinsuojeluaineisiin, kasvinterveyteen sekä eläinten terveyteen ja hyvinvointiin liittyviä kysymyksiä. Osastolla työskentelee noin 80 henkeä.

Maijala oli Eviran eläinten terveys- ja hyvinvointiyksikön johtaja. Aiemmin hän on toiminut muun muassa Helsingin yliopiston eläinlääketieteellisessä tiedekunnassa sekä Eläinlääkintä- ja elintarviketutkimuslaitoksessa riskinarviointiyksikön johtajana. Hän on myös ollut EFSAn biologisia vaaroja käsittelevän tiedepaneelin varapuheenjohtaja.

Euroopan elintarviketurvallisuusviranomainen (EFSA) tarjoaa riippumatonta tieteellistä riskinarviointia kaikissa asioissa, jotka vaikuttavat suoraan tai välillisesti elintarvikkeiden turvallisuuteen, mukaan lukien eläinten terveys ja kasvien suojelu. EFSAlta pyydetään neuvoja myös yhteisön lainsäädäntöön liittyvissä ravitsemusasioissa. EFSA viestii yleisölle avoimesti kaikista tehtäväalueeseensa kuuluvista asioista.

EFSAn toimipaikka on Parmassa Italiassa.

EFSAn internetsivut

 
© Elintarviketurvallisuusvirasto Evira, Mustialankatu 3, 00790 Helsinki, puh. 029 530 0400
 

Evira on eläinlääkäripäivillä

Eläinlääkäripäivät 2007 järjestetään Helsingin messukeskuksessa 31.10-2.11.2007. Eviralla on messuilla oma näyttelyosasto. Osastomme sijaitsee talvipuutarhassa. Tervetuloa tapaamaan asiantuntijoitamme ja vaihtamaan kuulumisia!

 
© Elintarviketurvallisuusvirasto Evira, Mustialankatu 3, 00790 Helsinki, puh. 029 530 0400
 

Lääkeluettelot Eviran sivuilla

Lääkeluettelot ja niiden muutokset ovat nähtävillä Eviran internetsivulla.

Lääkeluettelot

 
© Elintarviketurvallisuusvirasto Evira, Mustialankatu 3, 00790 Helsinki, puh. 029 530 0400