Eläinten hyvinvointi mukaan CAP-valvontaan

Tuotantoeläinten eläinsuojeluvaatimuksia aletaan valvoa osana maataloustukien täydentäviä ehtoja. Täydentävät ehdot perustuvat voimassa olevan lainsäädännön vaatimuksiin, jotka jo velvoittavat viljelijöitä eikä tiloille tule mitään uusia vaatimuksia.

Elintarviketurvallisuusviraston toimialaan kuuluvien täydentävien ehtojen valvonnasta on säädetty valtioneuvoston asetuksella 1452/2006 (eläinlääkintölainsäädäntö A 39), joka tuli voimaan 1. tammikuuta 2007.

Asetuksessa säädetään muun muassa täydentävien ehtojen valvontojen tekemisestä, tarkastusotoksen määrittämisestä, valvonnan laajentamisesta sekä tilavalvonnan kohteena olevista indikaattoriryhmistä ja niiden sisällöstä (esimerkiksi tuotantoeläinten tilavaatimukset). Asetus korvasi aiemmin annetut täydentävien ehtojen valvontaa koskevat maa- ja metsätalousministeriön asetukset 66/05 ja 181/2006.

Vuodesta 2005 lähtien valvotun eläinten tunnistuksen ja rekisteröinnin sekä viime vuonna aloitettujen kasvinsuojeluaineiden, rehujen, maidontuotantotilojen hygienian, tuotantoeläimiltä kiellettyjen ja vieraiden aineiden, salmonellavalvonnan sekä eläintaudeista ilmoittamisen valvonnan osalta valvonnan sisältö säilyy pääpiirteissään ennallaan. Asetukseen on lähinnä tehty muuttuneen lainsäädännön edellyttämät muutokset.

Eläinten hyvinvointivaatimusten valvonnan aloittamisesta vuonna 2007 on päätetty EY:n neuvoston ns. tilatukiasetuksessa (1782/2003). Eläinten hyvinvointia koskevat vaatimukset pohjautuvat jo ennestään viljelijöitä sitovaan lainsäädäntöön. Valvonta kohdistetaan erityisesti vasikoita, sikoja ja munintakanoja pitäviin maatiloihin, joiden joukosta valitaan eläinten hyvinvointia koskeva tarkastusotos. Tarkastusotoksen ulkopuolelle jäävistä maatiloista tulevat täydentävien ehtojen valvonnan piiriin ne, joiden eläinsuojeluvalvonnassa on todettu eläinten hyvinvointivaatimusten rikkomuksia.

Vaikka tiloilta edellytetään kaikkien asianomaisen lainsäädännön vaatimusten noudattamista, käytännössä täydentävien ehtojen valvonta kohdistuu kuitenkin valittuihin avainkohtiin eli indikaattoreihin. Valvontakäynneillä arvioidaan indikaattoreita, joiden perusteella mahdollisten laiminlyöntien laajuus, vakavuus, pysyvyys, toistuvuus ja tahallisuus määritetään. Valvonnassa havaitun rikkomuksen vuoksi voidaan vähentää tuen saajalle maksettavia Euroopan unionin kokonaan rahoittamia suoria tukia, luonnonhaittakorvausta ja maatalouden ympäristötukea. Täydentävien ehtojen noudattamatta jättämisestä vähennetään tukia pääsääntöisesti 3 %. Vakavimmat rikkomukset voivat johtaa tukien menettämiseen yhdeltä tai useammalta vuodelta.

Täydentävien ehtojen tilavalvontoja tekevät TE-keskusten tarkastajat (kasvinsuojeluaineet, eläinten merkintä ja rekisteröinti, rehut) sekä läänineläinlääkärit ja heidän määräämänsä virkaeläinlääkärit. Vuodelle 2007 on Elintarviketurvallisuusviraston rahoituksella palkattu Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymään kunnaneläinlääkäri. Hänen vastuullaan on Suomessa paikallis- ja alueviranomaisten kanssa otantaan perustuvien tilojen CAP –tarkastusten suorittaminen eläinten hyvinvoinnin osalta. Käynnit tehdään yhdessä ao. läänin tai kunnaneläinlääkärin kanssa sen mukaisesti, miten kunkin läänin läänineläinlääkärin kanssa on sovittu.

Eläinten hyvinvointia koskevan laajennetun valvonnan tekee pääsääntöisesti läänineläinlääkäri hallinnollisena tarkastuksena. Rikkomuksen arviointi tehdään tällöin tilalla käyneen läänin- tai kunnaneläinlääkärin kirjallisen raportin perusteella ilman uutta tilakäyntiä.

Maa- ja metsätalousministeriö julkaisee helmikuussa uuden täydentäviä ehtoja koskevan viljelijäoppaan, joka postitetaan kaikille tiloille. Valvonnan järjestämisestä ja indikaattorien arvioimisesta antaa ohjeet Evira.

Valtioneuvoston asetus 1452/2006 täydentävien ehtojen valvonnasta


Lisätietoja:
Apulaisosastopäällikkö Veli-Mikko Niemi, maa- ja metsätalousminsiteriö, p. 09 160 52211, 050 3671039

 
© Elintarviketurvallisuusvirasto Evira, Mustialankatu 3, 00790 Helsinki, puh. 029 530 0400